Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
KLIKKAA TÄSTÄ ja löydä kaikki tuoreimmat SAVON AALTOJEN PODCASTIT
Suosittelemme juuri nyt
Savon Aaltojen Lauantaivieras Lasse Havu: Uutta musiikkia tulossa ennen kesää
Kuopiolaisen artistin Lasse Havun elämään musiikki on kuulunut jo lapsuudesta asti, mutta vajaan vuoden aikana hän on vakiinnuttanut asemaansa suomalaisessa musiikkikentässä. Viime vuoden toukokuussa julkaistusta ensisinglestä Kantava maa tuli välitön menestys ja Havun tammikuussa julkaisema kappale Hyväksyvä katse on jatkanut menestystä.
Ensisingle on kerännyt Spotifyssa jo yli miljoona kuuntelua ja myös YouTubessa sekä radiossa Havun kappaleet raikuvat. Pitkän linjan tuottajat, Tomi Tamminen ja Iiro Paakkari, ovat Havun kanssa vahvasti mukana biisintekoprosessissa. Tietokonepelejä pelatessa kiteytyi ajatus Havun potentiaalista artistina.
– Se taisi olla Iiro, joka joka sitten heitti, että hei Lasse sulla on tosi hyvä laulusoundi ja mä tykkään sun lauluäänestä, pitäisikö meidän tehdä joskus sulle hittibiisi, Havu kertoo.
Ennen omia singlejulkaisujaan hän on harrastanut laulamista muun muassa bilebändeissä. Hän kuvailee musiikkiaan moderniksi iskelmäksi, johon hän on hakenut vaikutteita artisteilta kuten Lauri Tähkä ja Avicii.
Vaikka niin Havu kuin hänen yhteistyökumppaninsakin tiesivät biisien hyvyyden jo ennen julkaisua, on Havu yllättynyt ensimmäisten singlejen valtavasta suosiosta.
Kappaleiden teossa Havu korostaa luontevuuden merkitystä. Kappaleet ovat syntyneet helposti ja hyvässä yhteishengessä, jota hän pitää musiikin luomisen perustana.
Havu ei paljasta tarkkoja tulevaisuuden suunnitelmiaan, mutta suostuu paljastamaan, että uutta musiikkia on tulossa jo ennen kesää.
Kuuntele lisää podcastista.
Erikoisjärjestelyt Karjalan lennostossa eivät ole vaikuttaneet varusmiesten motivaatioon
Kun hengitystieinfektiot riehuivat viime syksynä Suomen varuskunnissa, joutui armeija ottamaan käyttöön tämän vuoden alussa uusia järjestelyitä estääkseen tautien leviämisen. Eräs tällainen järjestely oli niin kutsuttu osastointi, jossa alokkaat jaetaan omiin osastoihinsa, ja pyritään minimoimaan eri osastojen välinen kontakti.
Karjalan lennoston suojauskomppanian päällikkö, kapteeni Niko Pyykkö kertoo, että osastoinnin tarkoituksena on estää taudin leviäminen joukon sisällä.
Osastoissa varusmiehet pysyvät samoissa kokoonpanoissa, ja eri osastojen kohtaamisia vältetään mahdollisuuksien mukaan. Samalla tilojen siivousta tehostettiin ja maskien käyttö ja käsienpesu tulivat normaaliksi käytännöksi.
Kapteeni Pyykkö toteaa, että järjestelyt ovat toimineet hyvin.
– Olemme onnistuneet pitämään osastot erillään toisistaan ja näin välttäneet tautien leviämisen, Pyykkö kertoo
Olosuhteiden pakosta syntyneet erikoisjärjestelyt eivät ole vaikuttaneet varusmiesten motivaatioon.
– Alokkaat ja muut varusmiehet ovat olleet hyvällä mielellä ja hyvällä ilmeellä, eikä tämä tilanne ole antanut aiheuttanut häiriöitä, sanoo Pyykkö.
Järjestelyjä on Pyykön mukaan jatketaan niin pitkään, kunnes ylemmältä taholta tulee ohjeistus niiden lopettamiseen.
Tammikuun alussa palveluksensa aloittanut alokas Veera Taskinen kertoo, että uudet järjestelyt otettiin hyvin vastaan, ja niiden merkitys korostui alusta asti.
– Se on ollut aika sujuvaa, se maskin käyttö ja käsien pesu, Taskinen sanoo.
Hänestä haasteellisinta on ollut pysyä erossa muista joukkueista pienessä komppaniassa. Kuitenkin palvelus on vastannut hänen ennakko-odotuksiaan, ja hän on ollut tyytyväinen tähänastiseen aikaansa armeijassa.
Sekä Taskinen että Pyykkö ovat tyytyväisiä siihen, miten järjestelyt ovat sujuneet ja miten alokkaat ovat noudattaneet niitä.
Poliisi kuuntelee nuoria – uusi jalkautumismalli tuo poliisin lähemmäs koululaisten arkea
Itä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Minna Väistön mukaan kouluissa toteutettavan valtakunnallinen hanke lisää poliisin läsnäoloa kouluissa. Poliisilaitokselle osoitettujen lisärahojen ansiosta poliisi jalkautuu nyt aiempaa tiiviimmin kouluihin.
Hankkeen tavoitteena on kolme asiaa: Järjestää verkon kautta valtakunnallisia oppitunteja, jalkautua kouluihin käytännön partiotyöhön sekä konsultoida kouluja eri ongelmatilanteissa.
– Me haluamme lisätä läsnäoloa kouluissa ja tarjota tukea ja ohjeistuksia ratkaistavaksi esille tulleissa ongelmissa, Väistö sanoo.
Hankkeen myötä Itä-Suomen poliisilaitos on tehostanut yhteydenottokanavia ja rakenteita. Väistö kehottaa kouluja ottamaan yhteyttä poliisiin kaikissa ongelmatilanteissa ja pitämään yhteydenottokynnyksen matalana.
– Sosiaalisen median ongelmat ja kiusaaminen ovat nousseet esille lapsien ja nuorten keskuudessa, Väistö selittää.
Jalkautumismallin tavoitteena on parantaa poliisin yhteydenpitoa erityisesti lasten ja nuorten kanssa.
– Hyödynnämme jalkautuvia arjen partioita kuulemaan nuorten huolenaiheita ja käymään läpi päivittäisiä tapahtumia, ja partiomme voivat vastata nuorten kysymyksiin tilannekuvan parantamiseksi tulevaa ennalta estävää toimintaa varten, Väistö mainitsee.
Vaikka poliisilaitos joutuu usein puuttumaan vaikeisiin tilanteisiin, rikoskomisario Väistö korostaa, että poliisinkeskeinen tehtävä on neuvotella lasten ja nuorten kanssa, selvittää ongelmien syitä ja rakentaa luottamuksellisia suhteita.
Jalkautumismallin pitkän aikavälin tavoitteena on muokata nuorten ennakkoasenteita poliisia kohtaan sekä vähentää nuorten häiritsevää käyttäytymistä niin kouluissa kuin vapaa-ajallakin.
– Näemme lapset ja nuoret kumppaneina, joiden avulla saamme tietoa nuorten arjen haasteista, ja mietimme, miten voimme auttaa omassa roolissamme. Jalkautumismallin ideana on, että poliisi on lapsille ja nuorille lähestyttävä: voimme jutella ja luoda luottamuksellisia suhteita. Haluamme, että nuoret uskaltavat tuoda esiin ongelmat, jotka heitä mietityttävä, Väistö kertoo.
Osana toimintakokonaisuutta poliisi järjestää jalkautumisia kouluihin, tarjoaa toimintamalleja ja on apuna erilaisissa ongelmatilanteissa kouluissa. Lisäksi he tarjoavat online-oppitunteja kouluille.
Kuuntele lisää podcastista.
Näyttelijä Ville Virtanen loistaa pääroolissa Klaus Härön ohjauksessa Ei koskaan yksin -elokuvassa – kuuntele haastattelu
Tämän viikon Savon Aaltojen Lauantaivieras-ohjelmassa Sami Turunen haastatteli kotimaisen elokuvataiteen huippuammattilaisia, Klaus Häröä ja Ville Virtasta. Kaksikon yhteistyö pääsee loistamaan tuoreessa elokuvatapauksessa Ei koskaan yksin.
Elokuva, joka sai ensi-iltansa 17. tammikuuta, on Klaus Härön ja Jimmy Karlssonin käsikirjoittama ja pohjautuu vapaasti Rony Smolarin kirjoittamaan elämäkertaan Setä Stiller. Härö on tunnettu mestariteoksistaan, kuten Postia pappi Jaakobille ja Miekkailija, ja hänen ohjaustyönsä nostavat usein esiin inhimillisiä ja koskettavia tarinoita.
Ville Virtanen, yksi Suomen rakastetuimmista näyttelijöistä, nähdään elokuvan pääroolissa. Virtanen on monipuolisen uransa aikana toiminut myös ohjaajana, käsikirjoittajana ja kirjailijana. Ei koskaan yksin tarjoaa hänelle roolin, joka tuo esiin niin historiallisia kuin emotionaalisia ulottuvuuksia.
Haastattelussa keskusteltiin elokuvan merkityksellisistä teemoista, kuten rohkeudesta, empatiasta ja ihmisyydestä, sekä elokuvan synnyn taustatarinasta. Härö ja Virtanen avasivat myös, miten elokuva käsittelee historiallisesti merkittäviä tapahtumia ja jättää katsojalle paljon pohdittavaa.
Kuuntele lisää elokuvasta, sen teemoista ja tekijöiden ajatuksista Savon Aaltojen podcastista!
Kuopiolaisen Eeva-Riitta Koposen yrityksen matka on kulkenut peliliikkeestä tekstiilialan monipuoliseksi toimijaksi – Kuuntele haastattelu
Kuopiolainen yrittäjä Eeva-Riitta Koponen saapui vieraaksi Savon Aaltojen lauantaivieras-ohjelmaan sekä Sami Turusen haastatteluun.
Eeva-Riitta toimii yrittäjänä Kuopion Männistössä sijaitsevassa Crazy Station yrityksessä, jonka tarina sai alkunsa vuosituhannen taitteessa. Tuolloin ohjelmapalveluiden parissa työskennellyt Koponen sai idean perustaa konsolipeleihin ja keräilykortteihin erikoistuneen peliliikkeen, joka avasi ovensa maaliskuussa 2000. Nykyisin liiketoiminnan keskiössä ovat puolestaan tekstiilit sekä erilaiset yrityslahjat.
Haastattelussa käsiteltiin Eeva-Riitan yli kahden vuosikymmenen mittaista monipuolista yrittäjäuraa, Crazy Stationin kasvua sekä muutosta ja sitä, kuinka paikallisuus ja vastuullisuus ovat yrityksen toiminnassa keskeisinä kulmakivinä.
Hyvinvointi ja trendit kohtaavat – Alkoholittomien juomien suosio kasvaa
Alkoholittomien juomien suosion kasvu on huomattavaa, kertoo Kuopion keskustan Alkon palvelupäällikkö Pia Antikainen. Hänen mukaansa trendi on jatkuvassa nousussa, ja se näkyy selkeästi sekä myyntitilastoissa että tuotteiden valikoimassa.
Alkoholittomien juomien kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia vuositasolla. Kyseessä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan kehitys on sama myös kansainvälisesti tarkasteltuna.
Antikainen nimeää suurimmaksi syyksi alkoholittomien juomien suosion nousuun ihmisten halun vaalia hyvinvointiaan. Lisäksi hän korostaa kuluttajien tietoisuuden kasvua siitä, mitä he haluavat ja millaisia trendejä markkinoilla on.
– Alkoholittomien juomien kysyntä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Ihmiset haluavat tällä hetkellä erilaisia vaihtoehtoja ja tietävät hyvin mitä haluavat, Antikainen sanoo.
Antikaisen mukaan alkoholittomien juomien tarjonta vastaa myös kasvavaa kysyntää.
Alkoholittomien juomien laatu on myös kehittynyt merkittävästi. Antikaisen mukaan aikaisempi käsitys alkoholittomista viineistä pelkkänä rypälemehuna ei päde enää. Alkoholittomuus ei tarkoita, että makuelämyksistä pitäisi tinkiä.
– Makujen monialaisuus löytyy myöskin sieltä alkoholittomista. Kyllä niihin kannattaa rohkeasti lähteä tutustumaan, Antikainen toteaa.
Uutena ovat tulleet myös alkoholittomat tisleet, jotka Antikaisen mukaan ovat lähitulevaisuudessa kasvava trendi.
– Kuluttajat hakevat laadukkuutta ja samanlaisia makuelämyksiä, mitä he saavat alkoholillisista juomista, Antikainen kertoo.
Alkoholittomat tisleet tarjoavat samanlaiset maku- ja käyttökokemukset kuin väkevät viinat, mutta ilman alkoholipitoisuutta. Niitä käytetään muun muassa alkoholittomien drinkkien eli mocktailien valmistukseen.
– Mielikuvitus on niissäkin vain rajana. Parhaat mocktailit syntyvät vain testaamalla ja kokeilemalla, Antikainen kommentoi.
Antikainen uskoo, että juomavaihtoehtojen laajeneminen alkoholittomiin motivoi ihmisiä kokeilemaan uudenlaisia makuelämyksiä arjessaan ja juhlissaan.
Kuopion museo kaipaa 1990-luvun arjen valokuvia
Kuopion kulttuurihistoriallinen museo on aloittanut keräyksen, jossa tavoitellaan 1990-luvun valokuvia museon kokoelmiin. Museo pyrkii saamaan kuvia erityisesti ihmisten arjesta, sillä kulttuurihistorian tutkijan näkökulmasta ne ovat erityisen mielenkiintoisia.
– Käytännössä meidän yhdeksänkymmentäluvun valokuvat koostuvat pääosin vain meidän omasta dokumentointikuvauksestamme, kertoo museon arkisto- ja valokuvakokoelmasta vastaava intendentti Pekka Kankkunen.
Kankkunen tähdentää, että arjen toimet, kuten tiskaaminen ja siivoaminen ovat erityisen tervetulleita aiheita kuvissa.
– Sellaisia kuvia meiltä löytyy vähän, ja haluaisimme saada niitä arkistoomme enemmän.
Tosin hän kannustaa tuomaan myös muunlaisia valokuvia, kuten ulkoilukuvia.
Kuopion kulttuurihistoriallisella museolla on tällä hetkellä arkistossaan noin 1,5 miljoonaa valokuvaa ja joka vuosi kokoelma kasvaa.
Museon haastekuvakeräys tapahtuu käytännössä kahden keräyspäivän aikana, kun ihmiset voivat tuoda papereina tai negatiiveina olevia valokuviaan museolle lahjoitettaviksi tai lainattaviksi digitalisoitaviksi.
Kankkunen muistuttaa museoalaa kohtaavasta haasteesta digitaalisen kehityksen seuraamisessa ja vanhojen formaattien muuntamisessa nykyisin katsottavaan muotoon.
– Museotyöntekijän pitää pysyä kehityksessä aktiivisesti mukana, hän toteaa.
Ysärikuvia kerätään Kuopion korttelimuseolla torstaina 23.1.2025 kello 12–15 ja lauantaina 25.1.2025 kello 12–15. Jos et pysty saapumaan paikalle, mutta haluaisit silti lahjoittaa kuvia, ota yhteyttä intendentti Pekka Kankkuseen.