Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
KLIKKAA TÄSTÄ ja löydä kaikki tuoreimmat SAVON AALTOJEN PODCASTIT
Suosittelemme juuri nyt
Syysmyräkän kovimmat tuulet iskevät Pohjois-Savoon torstaiyönä
Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Henri Nymanin mukaan syysmyräkkä saavuttaa Pohjois-Savon viimeistään keskiviikkoiltana. Hänen mukaansa syvän matalapaineen, johon liittyy runsaita sateita ja voimakkaita tuulia, odotetaan liikkuvan Suomen yli koilliseen keskiviikon ja torstain aikana.
– Puuskat ovat iltakuudelta mahdollisesti Pohjois-Savossa jopa 15 metriä sekunnissa ja pahimmat tuulet iskevät puolilta öin aamuyölle asti. Erityisesti järvien rannoilla jopa 20 metrin sekuntivauhdin puuskat ovat mahdollisia, Nyman toteaa.
Hän arvioi, että idän ja kaakon välinen tuuli sekä sade voivat aiheuttaa puiden kaatumisia, vahinkoja ja sähkökatkoja haja-asutusalueella.
Sademäärät eivät Nymanin mukaan ole erityisen suuret Pohjois-Savossa, sillä sadetta tulee viidestä kymmeneen millimetriä.
– Runsaat sateet painottuvat etelä- ja länsirannikolle, missä vettä voi tulla kolme- tai nelinkertaisesti sen verran kuin sisämaassa, Nyman kertoo.
Henri Nymanin mukaan kyseessä on tyypillinen syksyn myräkkä.
– Ei ole poikkeuksellinen tilanne. Tällaisia tapahtuu vuosittain, Nyman toteaa.
Loppuviikkoa kohden sää ei Nymanin mukaan kuitenkaan rauhoitu.
– Torstaina tai perjantaina on liikkeellä vielä toinen matalapaine. Sen ei pitäisi kuitenkaan aiheuttaa vahinkoja, mutta puuskat voivat olla yhä voimakkaita. Runsaimmat sateet painottuvat taas läntiseen Suomeen.
Hän arvioi säiden mahdollisesti rauhoittuvan viikonloppua kohden.
Organisaatiovalmentaja Anu Kuhmonen: Etätyö helpottaa elämää, jos itsensä johtamisen taidot ovat kunnossa
Organisaatiovalmentaja Anu Kuhmonen toivoo yritysten harkitsevan etätyötä jatkossakin vaikkakin konttoreille palataan työskentelemään koko ajan enemmän.
– Etätyöskentely ja hybridityö ovat saaneet useat ihmiset huomaamaan, että jaksaminen voi parantua, kun työ- ja vapaa-aikaa on helpompi sovittaa yhteen, Kuhmonen kertoo.
Hän muistuttaa, että ihmiset ovat erilaisia ja työskentelevät parhaiten erilaisissa ympäristöissä. Kuhmonen viittaa esimerkiksi introvertteihin persoonallisuuksiin, jotka voivat kokea saavansa enemmän energiaa etätyöstä konttoriympäristöön verrattuna.
– Jos on ne omat itsensä johtamisen ja elämän johtamisen taidot kunnossa, niin etätyö on helpottanut tosi monen elämään, Kuhmonen mainitsee.
Kuhmonen nostaa esille myös työntekijöiden itsensä johtamisen taidot, ja kehottaa pysähtymään miettimään, mitä tarvitsee jaksamiseensa, ja kuinka työn ja vapaa-ajan voisi rytmittää parhaiten.
– Aina ekana nostan esille on se, että kun olet siirtymässä etätyöhön tai hybridimallin niin tee siihen henkilökohtainen strategia. Toki sen yrityksenkin pitää tehdä se strategia, mutta minkälaisen uuden normaalin luot itsellesi, Kuhmonen kehottaa.
Etätyö on omiaan myös tuomaan joustoa perheellisten elämään, muistuttaa Kuhmonen. Mutta etätyöskentely vaatii tietysti myös itsensä johtamista:
– Hyvä itsensä johtaja osaa pitää taukoja ja rytmittää päiväänsä niin, että jaksaa pitkällä aikavälillä, Kuhmonen toteaa.
Etätyö on mahdollistanut työn ja elämän yhteensovittamisen uudella tavalla. Mutta työyhteisöjen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen etätyössä saattaa joidenkin kohdalla olla haastavaa. Tähän voisi Kuhmosen mukaan olla ratkaisuna avoimempi keskustelu yhteisistä pelisäännöistä sekä kompromissien tekeminen.
– Tietyt persoonat keskenään jumputtavat siitä, miksi me ei löydetä yhteisiä pelisääntöjä eli he eivät keskustele erilaisista tarpeista. Ja sitten, kun mä käyn siellä keskusteluttamassa niin he ymmärtävät toistensa erilaiset tarpeet ja sen minkälaisessa tilassa kukin on tuottava ja luova, Kuhmonen kommentoi.
Työyhteisöjen tulisi Kuhmosen mielestä yhdessä määritellä, mitä tarkoittavat esimerkiksi joustavuus, etätyö tai hybridityö.
Kuhmonen on vakuuttunut, että etätyön trendi on tullut jäädäkseen.
– Ei vain Suomessa, vaan myös kansainvälisesti nähdään nyt paljon intoa etätyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Luulen, että se on osa tulevaisuuden työelämää, toteaa Kuhmonen.
Kuhmosen mielestä on tärkeää, että organisaatiot suhtautuvat etätyöhön tutkivalla asenteella ja osoittavat mielenkiintoa sitä kohtaan. Tämä edellyttää joustavuutta ja uudenlaisen toimintatavan omaksumista, sekä työntekijöiltä että työnantajilta.
Savolaiskokki Pariisin keittiöissä – Toni Karjalaisen matka maailman ruokapääkaupunkiin
Savon Aaltojen lauantaivieraana tällä kertaa ääneen pääsi keittiömestari Toni Karjalainen. Toni on tullut tutuksi savolaisille, työskenneltyään Original Sokos Hotel Puijonsarven keittiöpäällikkönä vuoden 2023 alusta lähtien. Syksyllä 2024 hän aloitti uudessa merkittävässä työroolissa, kun hänestä tuli Ranskan Suomen-suurlähetystön ja OECD-edustuston keittiömestari, chef de cuisine.
Sami Turusen haastattelussa Toni avasi matkaansa Savosta Ranskan suuriin keittiöihin ja saimme kuulla, että miten suomalaiset maut ja savolaiset perinteet kenties yhdistyvät maailman ruokapääkaupungissa? Haastattelussa kuulet myös, kuinka Tonin uusi arki Pariisissa on alkanut ja millaisia ruokia hän aikoo tarjota kansainvälisille diplomaattivieraille ja millainen onkaan hänen oma ruokafilosofiansa?
Kansainvälistä yhteisöllisyyttä Kuopiossa – Henni Kuikka kertoo Savon Aalloilla Welcome to Kuopio -tapahtumasta
Kuopion kaupungin yritysyhteistyökoordinaattori Henni Kuikka kertoo Savon Aalloilla ja Sami Turusen haastattelussa, miten Kuopio toivottaa uudet kansainväliset asukkaat tervetulleiksi ja tukee heidän kotoutumistaan.
Tiistaina 8.10. Kuopion kaupungintalolla järjestettävän ’Welcome to Kuopio’ -tapahtuman tarkoituksena on toivottaa uudet kuopiolaiset lämpimästi tervetulleiksi sekä auttaa heitä sopeutumaan paikalliseen yhteisöön. Tarjolla on tietoa, joka esittelee Kuopion monipuolisia mahdollisuuksia uusille kansainvälisille asukkaille.
Henni avaa keskustelussa myös tarkemmin työnsä merkitystä ja jakaa inspiroivia tarinoita kotoutumisprosessin onnistumisista. Kuuntele podcastista, kuinka Kuopio rakentaa kansainvälistä ja yhteisöllistä tulevaisuutta.
Perinteinen tapahtuma tuo syöpätutkimuksen tueksi muotia ja elämyksiä kauppakeskus Matkukseen
Tänä lauantaina Pohjois-Savon syöpäyhdistys järjestää perinteisen Roosa nauha -tapahtuman kauppakeskus Matkuksessa. Tapahtumassa on luvassa muotinäytöksen lisäksi myös paljon muuta toimintaa.
– Olemme järjestäneet Roosanauha-tapahtuman jo monen vuoden ajan”, kertoo Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen perhepalveluiden koordinaattori Sari Nousiainen.
– Olemme olleet erilaisissa kauppakeskuksissa mukana, mukaan lukien Sokos, Aapeli ja H-talo, ja myös järjestäneet tapahtumaa omissa tiloissamme. Muotinäytös on ollut tärkeä osa tapahtumaa, Nousiainen jatkaa.
Nousiainen kertoo, että tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoa syöpäyhdistyksen toiminnasta sekä kerätä varoja varainhankinnan kautta.
– Roosa nauha -aika on meille erittäin tärkeä, sillä nauhojen myynnistä kerätyt varat ohjataan syöpätutkimukseen ja syöpään sairastuneiden tueksi, Nousiainen kertoo.
Kun Roosa nauhan tai rannekkeen ostaa huomisessa tilaisuudessa, niin varat ohjautuu Pohjois-Savon syöpäyhdistykselle.
– Varoilla tuetaan syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään täällä Pohjois-Savon alueella, Nousiainen kertoo.
Tapahtuman muotinäytöksen malleina toimivat vapaaehtoiset, kuten Riitta Salke.
– On ilo olla mukana näin tärkeässä asiassa, sillä tässä tapahtumassa kerätään varoja syöpätutkimukseen, Salke sanoo.
Ennen kaikkea tapahtuma tarjoaa elämyksen sekä mallien että yleisön näkökulmasta.
– Tapahtuma on tärkeä meille kaikille, olemme siellä mukana lämpimällä sydämellä tukemassa tärkeää asiaa, Salke toteaa.
Hän on myös toiminut vertaistukihenkilönä Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä.
Salke muistuttaa, että syöpädiagnoosi on elämää järisyttävä kokemus, mutta toipumisessa voi saada merkittävää tukea yhdistyksestä ja sen tarjoamasta vertaistuesta.
– Rohkaisen ihmisiä, jotka ovat sairastuneet tai joiden läheinen on sairastunut, hakemaan tietoa ja tukea Pohjois-Savon syöpäyhdistyksestä, Salke toteaa.
Pohjois-Savon syöpäyhdistys tarjoaa paitsi tärkeää tietoa sairastuneille ja heidän läheisilleen, myös tukea ja yhteisön, jossa kohdata muita samassa tilanteessa olevia.
– Tavoitteemme on olla matalan kynnyksen yhdistys, sanoo Nousiainen.
– Meillä on paljon erilaista toimintaa ja jokaiselle varmasti löytyy jotakin mieluista. Haluamme olla mahdollisimman paljon näkyvillä, jotta tavoittaisimme mahdollisimman monta syöpään sairastunutta ja heidän läheistään, Nousiainen mainitsee.
Siilinjärveltä maailmalle – laulaja-lauluntekijä Kastehelmi avaa musiikkinsa taustoja, kuuntele haastattelu
Savon iltapäivässä torstaina vieraili Siilinjärveltä kotoisin oleva ja nykyään Helsingissä asuva Helmi Knuutinen, joka tekee musiikkia artistinimellä Kastehelmi. Sami Turusen haastattelussa hän kertoi tarkemmin musiikistaan, joka on täynnä rohkeutta, haavoittuvuutta sekä myös toivoa.
Uusimman singlensä Ota kiinni, päästä irti myötä Kastehelmi sukeltaa syvälle tunne-elämään, ja haastattelussa kuullaankin tarkemmin tarinaa niin taiteilijan kasvusta kuin hänen tulevaisuuden suunnitelmistaan.
Imitaattori Jarkko Tamminen tuo paikallisuutisia esitykseensä – Varkaudessa esillä liikennevalot ja Savonmäen maaperä
Imitaattori Jarkko Tamminen tuo Kuuleeko? -kiertueella tutut persoonat ja uudenlaiset piristysruiskeet synkkenevän syksyn keskelle. Kiertue on melkoinen rutistus, sillä Tamminen matkaa lavalle peräti 34 paikkakunnalle. Nyt torstaina Tamminen esiintyy Varkaudessa ja ensi viikolla Iisalmessa sekä Kuopiossa.
Tammisen mukaan illan aikana tarkastellaan ajankohtaisia teemoja sekä huomioidaan kunkin kiertuepaikkakunnan paikalliset uutiset. Hahmot keskustelevat kullakin paikkakunnalla herättävistä aiheista. Käsiteltävät aiheet Tamminen etsii muun muassa sosiaalisesta mediasta ja paikallislehdistä.
– Jos mietitään nyt Varkautta, niin siellä liikennevalojärjestelmä pistetään uusiksi, on pilaantunutta maaperää Savonmäellä, jota puhdistetaan, Tamminen luettelee käsiteltäviä aiheita.
Tammisen esiintymisessä yllätyksellisyys on valttia. Yleisöllä on mahdollisuus esittää erilaisia hahmotoiveita, ja Tamminen nappaa näistä niin monta mukaan kuin mahdollista esitykseensä. Hän nauraa, että astuessaan itse lavalle hän ei edes tiedä, ketä kaikkia hahmoja tänään pääsee esittämään. On kuitenkin pari hahmoa, joita toiveista huolimatta ei nähdä.
– Einiä ja Erika Vikmania on toivottu. Ne ovat jääneet vielä toteuttamatta. Mulla ei ole heidän taustanauhaa. Erika Vikmanin nahka-asu on kyllä varastolla, Tamminen paljastaa.
Esityksessä Tamminen on lavalla yksin apunaan ainoastaan pientä rekvisiittaa kuten lakkeja, peruukkeja ja takkeja. Hahmot ja rekvisiitat eivät ole keikoilla menneet sekaisin.
– Sen verran olen rekvisiittaa laittanut keikoilla järjestykseen, että tiedän tarkkaan mistä kukin hahmo löytyy. Mä tiedän, että, hei, tuolta pöydältä mä löydän tarvittavaa rekvisiittaa. Toki imitaatiota teen ilman rekvisiittaakin, Tamminen kertoo.
Hanhenlento tarjoaa eläinten lumoa ja historian havinaa – Kuuntele iisalmelaisen kotieläinpihayrittäjän Päivi Hutukan tarina
Iisalmessa sijaitsevan Hanhenlento kotieläinpihan emäntä Päivi Hutukka saapui Savon Aaltojen studiovieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun. Päivi kertoo juttutuokiossa, kuinka hänen kotieläinpihansa Iisalmessa on muuttunut monipuoliseksi elämyksiä ja rauhaa tarjoavaksi maatilamiljööksi.
Millainen on Päivin arki eläinten kanssa, miten tila toimii ympärivuotisesti ja mikä tekee Hanhenlennosta niin erityisen vierailukohteen?
Iiro Rantala Kuopion konsertin alla: ”Musiikin tekeminen on kuin toimistotyötä”
Torstaina Kuopion kaupunginorkesterin Elämän ilo -konsertissa kuullaan Iiro Rantalan riemukkaita teoksia. Konsertissa soivat Rantalan Seven o´clock overture, Joy of Life -kaksoiskonsertto sekä Veneziana – mielikuvitusmatka tarunhohtoiseen kaupunkiin. Rantalan lisäksi orkesterin edessä nähdään ja kuullaan kahta viulistia, Minna Pensolan ja Antti Tikkasen muodostamaa Duo Tiksolaa.
Rantalan oma musiikkihistoria alkoi hänen vanhempiensa pyöräliikkeestä, jossa hän kuunteli radiota. Radiosta hän kuuli sekä kevyttä musiikkia, kuten Junnu Vainiota ja Irwiniä, että äitinsä LP-levyiltä klassista musiikkia. Rantalan mukaan monipuolinen musiikkitausta kuuluu hänen teoksissaan.
– Se kuuluu sillä tavalla, että mä aina metsästän hyvää melodiaa. Mä olen melodinen säveltäjä ja hyviä melodioita on niin Irwinillä, J. Karjalaisella ja Pave Maijaselle, kuten myös Tsaikovskilla ja Mozartilla, Rantala kommentoi. Rantalalle musiikin tekeminen ja säveltäminen ei ole vain taiteellista prosessia, vaan myös kovaa ja kestävyyttä vaativaa työtä.
– Musiikin tekeminen on paljon kuin toimistotyötä. Se vaatii istumalihasten kestävyyttä ja deadlinejen hallintaa, Rantala tunnustaa.
Viime kädessä energia kaikkeen säveltämiseen ja soittamiseen tulee liikunnasta, jota Rantala harjoittaa päivittäin. Nuorempana hän ei liikkunut paljoa, mutta hän on huomannut sen olevan suureksi hyödyksi tänä päivänä.
– Olen paremmassa kunnossa nyt kuin parikymppisenä, ja se todellakin auttaa tässä ammatissa, Rantala kommentoi.
Lenkeillä ja salilla Rantala ei kuuntele musiikkia, vaan hän on innostunut podcasteista.
– Ei koskaan liikkuessa kuuntele musiikkia, mutta luurit ovat koko ajan päässä. Mä tykkään podcasteista todella paljon, Rantala kertoo.
Kun häneltä kysyttiin tavoitteista, Rantala mainitsi olevansa erityisen innostunut oopperan säveltämisestä. Hän ja toimittaja Minna Lindgren ovat jo tehneet kaksi oopperaa, ja kolme muuta teosta on parhaillaan työn alla.
– Olemme huomanneet, että melodista koomista oopperaa eivät monet tämän päivän säveltäjät tee, kun taas vakavia aiheita käsitellään yleisemmin, Rantala pohtii.
RS-virus uhkaa erityisesti pieniä vauvoja – uusi vasta-aine tuo toivottua apua
Lastenlääkärit odottivat RS-viruksen estoa pitkään, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen lasten infektiolääkäri, dosentti Katri Backman. RS-virus aiheuttaa epidemian joka marras-huhtikuun välisenä aikana, milloin se leviää tehokkaasti väestön keskuudessa. Pienille vauvoille, erityisesti alle 6 kuukauden ikäisille, RS-virus voi aiheuttaa vaikea-asteisen hengitystieinfektion.
– Puolitoista prosenttia alle yksivuotiasta lapsista joutuu RS-viruksen takia sairaalahoitoon, minkä takia se on yksi tavallisimmista syistä, miksi lapset joutuvat sairaalahoitoon, Backman toteaa.
Loka-marraskuussa 2024 Suomessa sekä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella ryhdytäänkin antamaan uudenlaista RS-virusinfektioilta suojaavaa vasta-ainetta, nirsevimabia, kaikille alle kolmen kuukauden ikäisille vauvoille sekä vakavan RS-infektion riskiryhmiin lukeutuville alle vuoden ikäisille lapsille.
Backman korostaa, että vaikka vasta-ainetta annetaan pistoksena, se ei ole rokote, vaan pitkävaikutteinen vasta-aine. Sen vaikutus alkaa heti pistämisen jälkeen ja kestää noin viisi kuukautta.
– Ei voida odottaa rokotteen vaikutusta, vaan on tärkeää, että vauva saa suojan heti ja sen takia tämä on tietysti aika ihanteellinen valmiste vauvojen suojaamiseen, Backman toteaa.
RS-viruksen ehkäisyn ja leviämisen estämiseksi Backman kehottaa kaikkia pitämään huolta käsihygieniasta ja yskimishygieniasta.
– RS-virus leviää ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin virusinfektiot. Se leviää pisaratartuntana ja kosketustartuntana väestössä ja ihan tämmöinen yleinen yskimishygienia ja käsihygienia ovat niitä asioita, millä pystytään RS-virustartuntaa ehkäisemään, Backman kertoo.
Savon Aaltojen studiovieraana läpimurtonsa tehneet puolustaja Samuli Miettinen sekä keskikenttäpelaaja Matias Siltanen
KuPS-makasiinin tämän viikon vieraina ovat Veikkausliigassa säkenöivän läpimurron iskeneet KuPS-puolustaja Samuli Miettinen sekä keskikenttäpelaaja Matias Siltanen.
Kuinka nuorten miesten murtautuminen Veikkausliigaan oikein tapahtui? Millaisia fiiliksiä kiristyvä taisto Suomen mestaruudesta herättää? Siitä kuullaan tässä Savon Aaltojen haastattelussa.
Kuopiolaislähtöinen erityisopettajaopiskelija ja Wellnessmalli-finalisti Minttu Herlin: Uupumuksesta kohti armollisuutta itseä kohtaan
Minttu Herlin on 24-vuotias erityisopettajaopiskelija ja Wellnessmalli-finalisti. Hän kertoo Sami Turusen haastattelussa tarinaansa uupumuksen läpi kulkemisesta.
Herlin puhuu avoimesti siitä, kuinka lukion jälkeinen suorituspaine ja täydellisyyden tavoittelu veivät hänet uupumukseen. Keskustelussa Herlin jakaa käytännön vinkkejä siitä, miten nuoret voivat vähentää stressiä ja paineita sekä oppia armollisuutta itseään kohtaan.
Herlin on kokenut uupumuksen aiheuttamat vaikeat haasteet, mutta samalla hän on myös oppinut, kuinka oma hyvinvointi on kaiken tärkeän perusta ja millä keinoin siitä voi pitää huolta.
Syksy tuo maagisia tarinoita VB-valokuvakeskukseen – Maria Laxin ensimmäinen soolonäyttely Suomessa
Syksy tuo mukanaan eskapismia ja maagisia tarinoita VB-valokuvakeskukseen. Valokuvaaja Maria Laxin näyttely avaa ovet toiseen ulottuvuuteen. Näyttelyn kolme kuvasarjaa sukeltavat Pudasjärven ufojen, Irlannin keijuperinteen sekä gambialaiseen Kankurang-hahmoon. Kuopiossa nähtävä näyttely on Maria Laxin ensimmäinen soolonäyttely Suomessa.
Lax on päätynyt kuva-aiheiden äärelle syvän kiinnostuksensa kautta.
– Olen aina ollut utelias mihin ihmiset uskovat ja miksi. Pohjois-Suomessa kasvaneena olen saanut olla osa aluetta, jossa uskonto ja kansanperinteet ovat kiinteä osa elämää, ja siitä kasvoi mielenkiintoni yliluonnollisiin tarinoihin ja uskomuksiin, kertoo Lax.
Näyttelyn jokainen kuvasarja on tarkkaan tutkittu ja haastatteluiden avulla koottu.
– Matkani Irlannin kansallisarkistoihin sekä lukuisat haastattelut ovat auttaneet minua muovaamaan maisemat kuvattujen tarinoiden pohjalta uusiksi, Lax kertoo ja lisää, että jokaiseen tarinaan liittyvät myös historialliset ja poliittiset elementit.
Tarinat ja uskomukset ovat erilaisia ympäri maailmaa, mutta Laxin mukaan niissä on myös paljon yhdistäviä tekijöitä.
– Myös onnettomuuksien ja tragedioiden käsittelyssä uskomukset nousevat usein esille, ja ne ovat yllättävän samankaltaisia, oltiinpa sitten Pudasjärvellä tai Gambian maaseudulla.
Näyttelyn avautuessa Lax on helpottunut ja onnellinen.
– On hienoa tuoda sarjat Gambiasta ja Irlannista kotimaahan. Eritoten suomalaisille näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua lähempänä olevaan Pudasjärven ufojen tarinoihin”, Lax iloitsee.
Vaikka näyttelyssä ”liikutaan synkissä vesissä”, ei kokemus ole masentava. Lax toivoo, että kuvista välittyy toivo.
Perinnebiotooppien määrä kaksinkertaistunut Pohjois-Savossa – tila edelleen heikko
Suomen ympäristökeskus on koonnut perinnebiotooppien valtakunnallisen päivitysinventoinnin tulokset. Raportissa esitetään yhteenveto Suomen perinnebiotooppien tilasta vuosina 2016–2022 kerätyn tiedon pohjalta.
Raporttiin sisältyvät myös Pohjois-Savossa vuosina 2019–2022 tehdyt perinnebiotooppi-inventoinnit. Perinnebiotoopit, kuten kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet, ovat perinteisen karjatalouden muovaamia elinympäristöjä. Nämä alueet ovat yleensä runsaslajisia ja ovat tuottaneet karjalle talvirehun tai toimineet laitumina.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Sanni Virtasen mukaan Pohjois-Savon alueella on viime aikoina inventoitu yli 500 perinnebiotooppia, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna 1990-luvun inventointiin. Perinnebiotooppien määrän kasvu johtuu sekä niiden ylläpidon tehostumisesta että tietämyksen parantumisesta.
– Vaikka perinnebiotooppien määrä on lisääntynyt, niiden tila on kuitenkin edelleen heikko, Virtanen toteaa.
Käytön loppuminen ja alueen umpeenkasvu; maankäytön muutokset, kuten raivaaminen joko pelloksi tai metsäksi ovat heikentäneet perinnebiotooppialueita.
– Perinnebiotoopit ovat perinteisestä maankäytöstä syntyneitä elinympäristöjä. Ne ovat esimerkiksi karjanlaidunnuksen tai rehunkeruun tulosta. Myös kaskialueet, jotka ovat tulleet karjan laiduntamiksi, kuuluvat perinnebiotooppeihin, Virtanen selittää.
Virtasen mukaan perinnebiotooppien tilaa voisi parantaa jatkamalla niiden hoitoa ja raivaamista. Näin perinnebiotooppialueiden arvoja ja lajistoa voisi saada palautettua.
Pohjois-Savon yleisin perinnebiotrooppi on metsälaidun.
– Metsälaitumia on Pohjois-Savossa yli 1 000 hehtaaria, mikä on suurin määrä Suomessa lukuun ottamatta Varsinais-Suomea, Virtanen kertoo. Hänen mukaansa myös tuoreet niityt ja hakamaat ovat Pohjois-Savossa yleisiä.
– Täällä on vielä paljon karjatiloja, toki vähenemässä määrin. Useasti monesti vielä kunnostettavatkin ja ne hoidossa olevat perinnebiotooppialueet ovat näiden tilojen yhteydessä, Virtanen toteaa.
Syksyinen Luontofest tuo taianomaisen luonnon ja kulttuurin yhteen – Kuuntele Break Sokos Hotel Tahkon hotellinjohtaja Anna Hämäläisen haastattelu
Syksy tuo mukanaan luonnon muuntautumisen uuteen aikaan, mutta Tahkolla se tarkoittaa myös Luontofest-tapahtumaa, joka kutsuu kaikki nauttimaan luonnon monimuotoisuudesta ja hyvinvoinnista 4.10.–5.10.
Break Sokos Hotel Tahkon hotellinjohtaja Anna Hämäläinen kertoi Savon Aaltojen haastattelussa, miten Luontofest syntyi ja mitä elämyksiä se tarjoaa osallistujille. Sami Turusen haastattelussa Hämäläinen avaa tarkemmin festivaalin taustaa, ohjelman kohokohtia ja Tahkon alueen kehitystä ympärivuotisena matkailukohteena.
Siilinjärven seurakunta järjestää tapahtuman baarissa – tavoitteena kirkon avoimuuden lisääminen
Tapahtuman tarkoitus on madaltaa kynnystä tulla juttelemaan papin kanssa.
– Me ei mennä sinne tilaisuutta pitämään vaan kohtaamaan ihmisiä, keskustelemaan, toteaa seurakuntapastori Leena Laurinkari.
Kyseessä ei ole uusi idea, sillä vuosittain Siilinjärven seurakunta on toteuttanut Kauneimmat joululaulut -tapahtuman Simpan baarissa. Tämän kertainen tapahtuma kuitenkin mahdollistaa uudenlaisen kohtaamisen tilanteen seurakunnan ja seurakuntalaisten välille.
Laurinkari toivoisi, että viesti kirkon avoimuudesta menisi eteenpäin.
– Haluaisin madaltaa sitä kynnystä, että papin kanssa voi jutella, kirkkoon voi tulla ja se on kaikkien kirkko, Laurinkari mainitsee.
Laurinkari pohtii, että kirkon kynnys voi olla korkea johtuen monista tekijöistä: se voi tuntua pyhältä paikalta, johon ei koe riittävänsä, tai rituaalit voivat tuntua vieraalta. Hän pohtii myös mahdollisuutta, että kirkon usko saattaa tuntua kahlitsevalta yksittäisen ihmisen tavalle uskoa.
– Tämän ajan ihminen voi ajatella, että uskon kyllä, mutta uskon omalla lailla ja haluan säilyttää sen vapauden, Laurinkari pohtii.
Kino Kuvakukko viettää 85-vuotismerkkipäivää – mukana juhlassa henkilö ensimmäisestä näytöksestä
Elokuvateatteri Kino Kuvakukko Kuopiossa viettää tiistaina syyskuun 24. päivä historiallista merkkipäivää. 85 vuotta sitten siellä nähtiin ensimmäistä kertaa elokuvanäytös. Juhlapäivänä vanha valkokangas hehkuu jälleen, kun teatterissa ensimmäinen esitetty elokuva, Lumikki ja seitsemän kääpiötä, lähtee käyntiin yleisön edessä – tällä kertaa filmiltä.
Paikalla juhlanäytöksessä on myös henkilö, joka oli paikalla Kino Kuvakukon ensimmäisessä näytöksessä.
– Viime viikolla tuli eräs asiakas käymään ja sanoi, meillä oli pieni virhe nettisivuilta Lumikin esityksen päivämäärässä. Asiakas kertoi, että hänen äitinsä oli siinä ensimmäisessä esityksessä ja minä olin, että jee, mahtavaa. Hän on lupautunut tulemaan paikalle, että sitä minä odotan kovasti, kertoo Kino Kuvakukon teatterinhoitaja Paul Staufenbiel.
Kuvakukossa eletään edelleen elokuvien taianomaisessa maailmassa ja Staufenbiel kertoo, että teatterin ohjelmistossa ovat nyt pääosin arthouse-tyyppiset elokuvat. Näillä hän tarkoittaa lähinnä eurooppalaista, japanilaista ja afrikkalaista elokuvaa sekä järjestettyjä elokuvafestivaaleja, koululaisnäytöksiä ja elokuvakerhoja.
Vuosikymmenien aikana teatterisali on kokenut remontteja ja tekniikkakin on muuttunut, mutta alkuperäistä vielä on jäljellä.
– Salissa on vieläkin alkuperäiset penkit, kaikki eivät niistä hirveästi tykkää. Ne ei ole ehkä niin pehmeät, mutta niissä on oma tyylinsä ja itse asiassa osa ihmisistä tykkää ja haluaa istua juuri tällaisilla penkeillä, Staufenbiel kertoo.
Kekäle on kotimainen vaatealan perheyritys, joka on vaatettanut suomalaisia jo yli 60 vuoden ajan. Savon Aalloilla saimmekin tutustua tällä kertaa tarkemmin Kekäleen toimintaan syvemmin, kun Sami Turusen lauantaivieraina taajuudella ääneen pääsivät Kekäleen toimitusjohtaja Joonas Kekäle sekä Kuopion myymäläpäällikkö Elina Oja, jotka haastattelussa kertoivat enemmän esimerkiksi siitä, mitä kaikkea vaatealan vastuullisuus ja aidot kohtaamiset merkitsevätkään Kekäleen toiminnassa.
Lisäksi keskustelua käytiin siitä, kuinka Kekäle erottautuu muista vaatealan toimijoista ja miltä tulevaisuus yleensäkin vaatealalla näyttää. Keskusteluissa pureudutaan myös Kekäleen arvoihin, asiakaspalveluun ja muodin vastuullisuuteen. Lisäksi tutustutaan kauppakeskus Matkuksessa sijaitsevaan Kuopion Kekäle-myymälään sekä sen palveluihin.
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kekäleen kanssa.
”Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes?” -vieraana yrittäjä Vilma Kuosmanen – Haukimureke & karpalo-smetana-hunaja
Matkailukartano Kivennavan emännätär Vilma Kuosmanen on Savon Aaltojen vieraana ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa. Kuosmasen valitseman ruokareseptin lisäksi jaksossa syvennytään matkailukartano Kivennavan tarinaan.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa resepti talteen tästä.
Ainekset
1 kg jauhettua haukea
0,5 dl valkoviiniä
1 rkl suolaa
1 tl valkopippuria
4 kananmunaa
8 dl kuohukermaa
(1/2 dl tillisilppua – käsinkirjoitettu lisäys)
Valmistusohje:
Ainekset sekoitetaan yleiskoneessa.
Kelmutetaan uuninkestävä vuoka (esim. pitkänmallinen) ja kaadetaan haukimassa vuokaan. Peitetään vuoka foliolla.
Laita vuoka vesihauteeseen ja paista 160 asteisessa uunissa noin tunnin ajan, kotiuunissa ehkä reilu tunti, kunnes massa on kiinteää ja kypsää.
Karpalo-smetana-hunaja
1 dl karpaloita
2 dl smetanaa
Mausta hunajalla oman maun mukaan
Sekoita blenderissä.
Antti Heikkinen ja Puntti Valtonen loihtivat esiin toivoa, huumoria sekä yhteiskunnallista pohdintaa Kuopion kaupunginteatterin lavalle
Kuopion kaupunginteatterissa koetaan perjantaina 20.9. kello 19.15 Maria-näyttämöllä Rosvo ja poliisi -näytelmän ensi-ilta.
Sami Turusen vieraiksi Savon Aalloille saapuivatkin jo päivää ennen näytelmän tähdet sekä sen tekijät Puntti Valtonen ja Antti Heikkinen. Kaksikko kertoi torstaisessa haastattelussa, kuinka he loivat yhdessä ohjaaja Kari Paukkusen kanssa komedian maaseudun elämästä, joka yhdistää puheen, laulun ja huumorin – samalla syvällisesti käsitellen suomalaista yhteisöllisyyttä ja sekä myös sen muutosta.
Keskusteluissa kaksikko pohtii myös teatterin merkitystä, kulttuurin voimaa sekä tuo tarkemmin esiin ajankohtaisia teemoja, joita myös näytelmä käsittelee.
Lokakuusta lähtien Jenni Niskanen loihtii iloa Savon Aaltojen maanantaisissa iltapäivissä – kuuntele uuden juontajan haastattelu!
Savon Aallot saa uuden vahvistuksen, kun kokenut radioammattilainen ja Kuopion kaupungin kulttuurisuunnittelijanakin työskentelevä Jenni Niskanen aloittaa uutena juontajana kanavalla.
Jenni on vuosien saatossa tullut tutuksi savolaiselle radioyleisölle muun muassa HitMix Kuopion ja Oikean Aseman taajuuksilta, ja nyt hän tuo energiansa kuuntelijoiden iloksi Savon Aaltojen maanantaisiin iltapäivälähetyksiin 14. lokakuuta alkaen.
Miten Jenni valmistautuu tähän uuteen työhön, ja millaisen lisäyksen hän tuo puolestaan mukanaan Savon Aaltojen maanantaiseen iltapäivään? Jenni saapui Sami Turusen studiovieraaksi taajuudelle ja kertomaan tarkemmin urastaan, intohimoistaan radiotyön äärellä ja suhteestaan savolaisen elämänmenon tutkailuun.
Kuopiolaisen Hakolammen tilan vesi on pysynyt koko kesän uimakelpoisena ensimmäistä kertaa vuosiin – näin ”leväpuuro” onnistuttiin välttämään
Kuopiossa Lamperilan Hakolammella huolestuneet paikalliset asukkaat ja asiantuntija yhdistivät voimansa tehdäkseen jotain lammen suojelun eteen. Jo monien vuosien takaa muhineet suunnitelmat kosteikkolautoista toteutuivat käytännössä tänä kesänä Hakolammella.
Hakolammen kunnostusprojekti alkoi paikallisten ottaessa yhteyttä Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistykseen. Yhdistyksen hankepäällikkö Tiina Kontio kertoo, että pienempiä lampia ei yleensä kunnosteta valtion tukien avulla. Tästä harmistuneena hän päätti kokeilla ajatusta kelluvista kosteikoista.
– Hakolammen tilaa selviteltiin, niin tuli ilmi, että siellä on aikaisemmin ollut hyvin voimakas uppokasvillisuus. Tämä uppokasvillisuus on hävinnyt. Siihen samaan on ajoittunut myös lammen tilan heikentyminen. Tilan heikentyminen on yhdistettävissä osaltaan siihen vesikasvien häviämiseen, Kontio toteaa.
Kosteikkolautat ovat seudun asukkaiden ja vesiensuojeluyhdistyksen rakentamia kelluvia kasvialustoja. Ne ankkuroidaan lammessa pohjaan, ja lauttaan lisätään vesikasveja, jolloin ne pystyvät hyödyntämään suoraan lammen liukoisia ravinteita. Menetelmä on suunniteltu niin, että se aiheuttaa kilpailua ravinteista levien välillä, jolloin sinilevän runsastuminen saadaan ehkäistyä.
– Kun lisätään kasvillisuuden määrää sekä mikro-organismien määrää, niin leville jää vähemmän ravinnetta käyttöön, kuvailee Kontio.
Hakolammella lautat ovat olleet vedessä kesä- ja heinäkuun vaihteesta lähtien.
– Ensimmäistä kertaa vuosiin se Hakasalmen vesi on pysynyt uimakelpoista koko kesän, Kontio toteaa.
Kontio muistuttaa myös, että suoria johtopäätöksiä yksittäisen kokeen perusteella ei voi tehdä. Yhdistys hakeekin nyt lisärahoitusta kosteikkolautta-kokeilun laajempiin tutkimuksiin.
Vaikka kosteikkolauttojen käyttäminen suurempien vesistöjen kunnostuksessa voi Kontion mukaan olla rajoitettua, hän uskoo, että menetelmällä on potentiaalia pienemmissä rehevöityneissä ja suhteellisen matalissa järvissä.
”Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes?” – vieraana yrittäjä Juho Heikkinen – Linssi-bataattikeitto
Voimakellarin yrittäjä Juho Heikkinen on Savon Aaltojen vieraana ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa. Ruokakeskustelujen lisäksi jaksossa syvennytään kehon ja mielen hyvinvoinnin saloihin sekä kuullaan Heikkisen esittämistä peruspilareista, jotka hän näkee ihmisen hyvinvoinnin avaintekijöinä.
Linssi-bataattikeitto
Noin 4-5 annoista
- noin 650 g bataattia
- 2 dl kuivia punaisia linssejä
- 1 sipuli
- 3 valkosipulinkynttä
- 1 rkl raastettua inkivääriä
- 1 lime
- 2-3 rkl öljyä
- 2 rkl curryjauhetta
- 500 g paseerattua tomaattia
- 1 tlk / 400 ml kookosmaitoa
- noin 5 dl vettä
- 2 tl chilijauhetta (tai maun mukaan)
- 1 kasvisliemikuutio
- suolaa ja mustapippuria
- tuoretta korianteria ja rouhittuja siemeniä tarjoiluun
1. Kuori ja paloittele bataatti. Huuhtele ja valuta linssit. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Raasta inkivääri ja limen kuori.
2. Kuumenna öljy kattilan pohjalla. Lisää sipulit ja kuullota hetki. Lisää sitten curryjauhe ja jatka kuullottamista, kunnes mausteista irtoaa tuoksua.
3. Lisää sitten kattilaan inkivääri, limen kuori, bataatit, linssit, paseerattu tomaatti, kookosmaito ja suurin osa vedestä. Lisää joukkoon vielä kasvisliemikuutio ja chilijauhe ja keitä, kunnes bataatti ja linssit ovat aivan pehmeitä (noin 10 minuuttia). Sekoitele keittoa keittämisen aikana, jotta linssit eivät pala pohjaan.
4. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Lisää vettä tarvittaessa, jotta keiton koostumus on sopiva. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla ja purista joukkoon ½–1 limen mehu. Kuumenna keitto tarvittaessa uudelleen.
5. Koristele annokset rouhituilla (paahdetuilla) siemenillä ja tuoreella korianterilla.
Raviurheilu ei ole vain miesten laji – naisohjastajat näyttävät taitonsa Kuopion Akkain ajoissa
Kuopion raviradalla vietetään perjantai-iltaa naisvoimin, kun radalla ajetaan perinteiset Akkain ajot. Ajot ovat myös osa Ladyliigaa. Ladyliiga on uusi kilpailu, joka on tarkoitettu pelkästään naisohjastajille.
– Kyseessä on huikea tapahtuma, jossa on paljon monenlaista naisille. Naisia löytyy radalta ohjastajina kovassa vauhdissa sekä katsomon puolelta, kertoo tapahtumista ja myynnistä vastaava Tuula Laakkonen.
Raviurheilija Paula Koistinen kertoo innostuneensa raviurheilusta, kun hänellä oli neljävuotias lämminverinen tamma ja naapurit innostivat häntä ajamaan kilpaa.
– Sain silloin ajaa vielä harjoitusraveissa ilman ajolupaa ja ajelin sillä harjoitusraveissa kilpaa. Voitin sillä Nurmeksessa harjoitusravissa vuonna 2002, josta innostus vasta yltyi, Koistinen kertoo.
Koistisen mukaan naisohjastajien määrä on kasvussa.
– Nykyään on tosi paljon naisohjastajia, eli asenne on muuttanut siitä mitä se oli aikaisemmin. Voi sanoa, että joka raveissa on joku naisohjastaja ja naisohjastajia arvostetaan yhtä paljon kuin miesohjastajiakin, Koistinen kommentoi.
Vaikka miesohjastajat ovat edelleen valtaosin enemmistönä, on Koistisen mukaan huomattavissa, että yhä useampi nainen uskaltaa hypätä mukaan.
– Se on varmasti osaltaan Salmisen Miian Ladyliigan ansiota. Se on ajanut naisohjastajien etua ja madaltanut kynnystä naisille aloittaa raviurheilun parissa, Koistinen pohtii.
Koistinen korostaa, että raviurheilussa on paljon muutakin kuin vain se, että hevonen ja ohjastaja ovat radalla. Tärkeää on tehty valmennustyö, taktiikka ja hevosen tuntemus. Ohjastaja ei vain istu radalla, vaan tekee paljon taustatyötä.
– Ei voi ajaa jääräpäisesti samalla tavalla jokaisella hevosella, vaan pitää tunnistaa sen hevosen vahvuuksia. Ei voi lähteä silleen, että no minäpä istun täällä kyydissä pelkästään, Koistinen kommentoi.
Kuopion raviradan Laakkonen korostaa, että vaikka raviurheilu kilpailee ihmisten vapaa-ajan viettotavoista houkuttimena jääkiekon ja jalkapallon kaltaisten lajien kanssa, niin koronan jälkeisessä ajassa ravien pariin on saapunut yhä enemmän väkeä.
– Koko ajan tulee enempi ja enempi väkeä ravien pariin. Raviurheilu nähdään semmoisena tapahtumana, että sinne tullaan porukalla, kaveriporukoille viettämään hyvää aikaa ja nauttimaan hyvistä ruuista ja juomista raviurheilun lisäksi, kertoo Laakkonen.
Jos raviurheilu ei ole entuudestaan tuttua, Laakkonen kannustaa tutustumaan lajiin paikan päällä ja keskustelemaan ihmisten kanssa.
– Apua kyllä löytyy raveista, Laakkonen vinkkaa.
Akkain ajot on naisohjastajien kilpa, joka on ajettu 70-luvun lopulta lähtien. Akkain ajot Kuopion raviradalla perjantaina 13.9. klo 18.00.
Niko Kivelä stand-up keikoista: ”Huutelu on aina OK, kunhan…”
Stand up -koomikko Niko Kivelä haastaa itsensä Iso Riski 2- kiertueellaan, joka kestää marraskuun loppuun saakka. Hänelle kiertue on matka rohkeuteen, haastamiseen ja mukavuusalueen ulkopuolelle menemiseen.
– Mä lähdin haastamaan itseänikin, että miten auki pystyy olemaan ja tarkoitan sillä aukinaisella sitä että, kun sinne lavalle menee niin, antaa tilanteen viedä, Kivelä kommentoi.
”Iso Riski” tässä yhteydessä tarkoittaa Kivelän mukaan täydellistä rehellisyyttä ja aukioloa lavalta katsojille. Hän haluaa antaa tilanteen viedä – jättää suodattimet verhojen taakse. Avajaiskeikka Vantaalla osoittautui menestykseksi.
– Se lähti niin hyvällä tavalla käsistä, Kivelä naurahtaa.
Kiertueella Kivelä tarttuu myös asioihin, joista ihmisten on vaikea puhua. Hän haluaa keskustella asioista, joita yhteiskunnassamme hyssytellään, ja uskoo, että tämä hyssyttely estää ongelmien ratkaisemista.
– Periaatteessa me suvaitaan kaikki, mutta kun se on vähän mahdottomuus. Mun mielestä se alleviivaa sitä, että me me, leikitään että tämä asia on OK, joka tekee sen, että oikeasti ongelma ei mene eteenpäin, Kivelä pohtii.
Kiertue vie Kivelän ympäri Suomen. Hän kertoo, että Suomen alueiden yleisöissä on eroja.
– Onhan meissä meissä kovinkin eroja. Se tekee Suomesta hienon paikan, että meillä on erilaisia heimoja meidän maa täynnä, Kivelä kommentoi.
Yleensä kuitenkin stand-up-keikalla on myös se huutelija.
– No sehän tietyllä tavalla kuuluu lajiin se huutelu. Huutelu on aina OK, kunhan kyseessä ei ole aivan kännissä oleva ihminen, joka ei itsekään tajua mitä hän huutaa, koska silloin siitä ei saa mitään irti, Kivelä kommentoi.
Niko Kivelän Iso riski 2 -kiertue pysähtyy Kuopiossa 14.9, Iisalmessa 6.11. ja Pieksämäellä 15.11.
Uusia tuulia Kuopion tanssitaiteen kentällä – Taneli Törmä ja Oona Pappila kertovat Tanssiteatteri Minimin tulevasta tarjonnasta
Tanssiteatteri Minimi on saanut mukaan toimintaansa uusia tekijöitä, kun taiteellisena johtajana aloitti elokuussa kansainvälistä uraa luonut koreografi-tanssitaiteilija Taneli Törmä. Oona Pappila aloitti puolestaan elokuussa Tanssiteatteri Minimin myynti-, markkinointi- ja tiedotusvastaavana.
Kaksikko saapui keskiviikkona Savon Aaltojen studiovieraiksi ja Sami Turusen haastattelussa he kertoivat, mitä tuoreita tuulia on luvassa syksyn ohjelmistossa ja miten he aikovat kehittää Tanssiteatteri Minimiä kohti monipuolisempaa ja saavutettavampaa tanssiteatteria. Syksyn esityksistä puhutaan syvällisesti ja kuullaan, miten tanssitaide voi tuoda esiin suuria yhteiskunnallisia teemoja.
Suomen ihmeellisin kaupunki Iisalmi -podcast: Iisalmen Teollisuuskylä 50 vuotta
Keskustelijoina ovat Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja, Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen, Suomivalimo Oy:n hallituksen jäsen Olli Karhunen ja Iisalmen Teollisuuskylän Yrittäjän ystävä – Iisalmen Teollisuuskylä 50vuotta -historiikin kirjoittanut toimittaja Vuokko Nissinen. Studioisäntänä toimii Radio Savon Aaltojen Anssi Saarelainen. Jaksossa keskustellaan Teollisuuskylän roolista Iisalmen seudun aluekehittäjänä niin menneinä vuosikymmeninä kuin tänä päivänäkin ja kurkistetaan menestystarinoihin, joita Teollisuuskylän katon alla on kasvanut – yksi niistä on Suomivalimo Oy.
Vastikkeeton naapuriapu ja vapaaehtoistyö digitaalisessa muodossa – Lapinlahden kunnan asukkaat voivat tarjota ja pyytää apua sovelluksen kautta
Erilaisten palveluiden digitalisoiminen jatkaa etenemistään – Lapinlahden kunnan asukkailla on nyt mahdollisuus tarjota ja pyytää naapuriapua mobiilisovelluksen, Commun, kautta. Sovelluksen kehittäjät toivovat sen lisäävän yhteisöllisyyttä, sekä ihmisten välistä vuorovaikutusta naapurustoissa.
Commun perustaja, Karoliina Kauhanen, kutsuu sovellusta ”digitaaliseksi ovikelloksi”, jota voi painaa milloin tahansa tarvittaessa.
-Ajatuksena on tehdä naapuriavun pyytämisestä ja antamisesta helpompaa. Meidän aikanamme naapurin ovikellon soittaminen voi olla hankalaa, Kauhanen toteaa.
Sovelluksen käyttäjät voivat auttaa toisiaan lukemattomin tavoin. Mukana on kaikkea koiran ulkoiluttamisesta ruoka-avun tarjoamiseen ja renkaiden vaihtamiseen. Jopa sellaiset pienet teot, kuten sokerin tai kananmunien lainaaminen leivontaan, onnistuu.
-Sovelluksen avulla voit pyytää ja tarjota apua laidasta laitaan. Ylimääräisen tavaran lahjoittaminen, juttuseuran tarjoaminen erilaisissa elämäntilanteissa, piha- ja nikkarointitalkoot sekä hävikkiruoan jakaminen ovat esimerkkejä siitä, millaista apua voi tarjota tai pyytää, Kauhanen kertoo.
Myös kimppakyytejä tai erilaisia harrastuskerhoja voi järjestää sovelluksen kautta.
-Eräs käyttäjä esimerkiksi kutoo sukkia ja muita neulomuksia ikäihmisille. Hänelle kutominen on tärkeä harrastus ja hän haluaa jakaa tuotteensa niitä tarvitseville, Kauhanen kertoo.
Commun idea perustuu vastikkeettomaan naapuriapuun sekä vapaaehtoistyöhön – raha ei siis vaihda omistajaa.
-Tämä on ollut periaate Commussa alusta asti. Haluamme tarjota mahdollisuuden pyytää ja antaa apua helposti sekä turvallisesti, Kauhanen toteaa.
Kauhasen mukaan yhdessä tekeminen ja naapurin auttaminen lisäävät yhteisöllisyyttä ja voivat vaikuttaa pitkälle.
-Yhteisöllisyyden rakentaminen ei tapahdu itsestään, vaan se on yhteinen vastuumme, hän sanoo.
Henkilökohtaisen avun uusi aikakausi Varkaudessa – ”Haluan, että ihmiset saavat tarvitsemansa avustuksen”
Varkaudessa on aloittanut toimintansa uusi yritys, Varkauden avustus. Yrittäjä Katariina Hätinen tarjoaa alueella henkilökohtaista avustuspalvelua, joka pyrkii vastaamaan etenkin niihin tilanteisiin, joissa vakituisen avustajan saatavuudessa ilmenee ongelmia.
-Vieraalla henkilökohtaisena avustajana on tullut vastaan tilanteita, joissa avustaja sairastuu tai jostain muusta syystä ei pääse paikalle. Asiakkaan täytyy tällöin peruuttaa jo sovittuja menoja, kuten lääkäri- tai fysioterapia-aikoja. Varkauden Avustajat haluaa nyt omalta osaltaan vastata tällaiseen haasteeseen, Hätinen kertoo.
Yritys tarjoaa avustajapalvelua jopa parin kolmen tunnin varoitusajalla.
Hätisellä sydäntä lähellä ovat avustustyö ja avuntarvitsijoiden auttaminen.
-Haluan että ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja avustuksen, Hätinen toteaa.
Avustajapulan vallitessa koko maassa, Varkauden Avustajat haluaa vastata tähän tarpeeseen ja tarjota apua mahdollisimman moneen avunpyyntöön.
Palvelu kattaa viidenkymmenen kilometrin säteen Varkaudesta.
Miten aikuisiässä todettu ADHD muovaa elämänpolkua?
Savon Aaltojen Lauantaivieras-ohjelmaosuudessa kuultiin tällä kertaa yrittäjä ja hyvinvoinnin puolestapuhujan Katimaria Ukkosen tarina. Katimaria on Waudevillit Oy:n perustaja, työnohjaaja, neuropsykiatrinen valmentaja ja luonnon puolestapuhuja, joka on omistanut elämänsä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin vaalimiselle.
Hän kertoi Sami Turusen haastattelussa tarkemmin myös siitä, miten aikuisiässä todettu ADHD-diagnoosi on muovannut hänen omaa elämänpolkuaan ja miksi hän on päätynyt työssään yhdistämään luontoa, neuropsykiatrista valmennusta ja yrittäjyyttä.
Lämminhenkinen ja inspiroiva keskustelu avaa kuulijoille ovet maailmaan, jossa luonto toimii voimavarana ja yrittäjyys mahdollisuutena monipuoliseen kasvuun. Kuuntele ja inspiroidu siitä, kuinka jokainen voi kohentaa omia voimavarojaan sekä edistää omaa hyvinvointiaan.
Google Podcasts 