Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
kuuntele tästä uudet SAVON AALTOJEN PODCASTIT
Savon Aallot lauantaivieras: Mestar Kuopion toimitusjohtaja arvioi, millainen yhtiön rooli on kymmenen vuoden kuluttua
Kuuntele Pekan haastattelu tästä!
Mestar Kuopio Oy:n kädenjälki näkyy esimerkiksi Kuopion kaduilla, puistoissa ja liikuntapaikoilla. Mestar Kuopion työntekijät huolehtivat kaupungin kunnossapidosta ja rakentamisesta vuoden ympäri, tarjoten kaupungin asukkaille toimivaa ja viihtyisää ympäristöä.
Savon Aalloilla saimme tutustua tarkemmin Mestar Kuopio Oy:n monialaiseen toimintaan, kun Sami Turusen haastatteluun lauantaivieraaksi saapui yhtiön toimitusjohtajana toimiva Pekka Kilpimaa.
Lisäksi syvennyimme keskustelussa Mestar Kuopion arvoihin ja yleisestikin yritystoiminnan keskeisiin tavoitteisiin, joissa korostuvat suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus, yhteistyö ja ennen kaikkea ihmisyys. Ohessa tutustuimme Pekan omaan elämäntarinaan ja siihen, että millaiset asiat häntä erityisesti inspiroivat päivittäisessä työarjessa sekä elämässä yleensäkin.
Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes? – Vieraana: Joonas Rantanen – Sweetchili-katkarapupasta
Kuuntele Joonaksen haastattelu tästä!
Savon Aaltojen Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes -ohjelmassa Joonas Puomion vieraana tällä kertaa oli Juniori KalPa ry:n maalivahtikoordinaattori Joonas Rantanen.
Rantanen on toiminut maalivahtivalmentajana useassa paikassa verrattain nuoresta iästä huolimatta. 27-vuotias Rantanen on kerännyt kokemusta niin kotimaan kaukaloista kun ulkomailtakin.
Saksan toisiksi korkeimmalla sarjatasolla DEL2-sarjassa maalivahtivalmentajana viime kaudella toiminut Rantanen sai tulevalle kaudelle tarjouksen Juniori KalPa ry:n maalivahtikoordinaattorin pestiin. Mitä tuoreen kuopiolaisen työnkuvaan ja arkeen KalPassa kuuluu, millainen kokki Joonas ylipäätään on ja millä reseptillä hän nälänsiirto-ohjeita tarjoilee?
Resepti: Sweetchili-katkarapupasta
1 pkt (400 g) jättikatkaravunpyrstöjä, raaka (pakaste)
1 (170 g) punainen paprika
1 (170 g) keltainen paprika
3 valkosipulinkynttä
1/2–1 punainen chili
n. 300 g Pastaa
2–3 rkl öljyä
1/2 dl makea/tulista chilikastiketta
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
Kastike
1 tlk (150 g) Crème fraîchea (ranskankerma)
1 dl basilikanlehtiä
Joroisten kesäteatteri kuljettaa katsojat tänä kesänä nostalgiaa huokuviin tanssin pyörteisiin
Kuuntele Sarin haastattelu tästä!
Tuplatanssit on hyvän tuulen musiikkiteatteriesitys, jossa tulkitaan vapaasti joroislaisen Tuplahovin tapahtumia. Faktaan pohjautuvassa fiktiossa tyhjennetään tanssilavaa ja samalla muistellaan tapahtumia vuosien varrelta. Näytelmän pääosassa ovat ennen kaikkea keikat ja musiikki.
Tuplatanssit-esityksiä on kahdeksan 28. heinäkuuta – 8. elokuuta Torstilan kartanon ylisillä.
Esityksen ohjuksesta vastaa Tuomo Salmela ja teoksen käsikirjoitus on puolestaan Sari Järnin käsialaa. Järn toimii myös Joroisten kesäteatterin puheenjohtajana.
Sari Järn oli Sami Turusen haastattelussa Savon Aalloilla kertomassa näistä aiheista tarkemmin.
Klonks & Klonks on kaksikko, joka ammentaa klovneriasta ja yllättävistä tilanteista
Kuuntele Jasun ja Juuson haastattelu tästä!
Klonks & Klonks on esittävän taiteen ammattilaisten Jasu Parviaisen ja Juuso Happosen järjestämä duo-improesitys. Tämä kyseinen Epätyypit-performanssi kiertää nyt tämän kesän aikana Pohjois-Savon eri kunnissa.
Esitys sisältää musiikkia, tanssia, tarinankerrontaa, instant-komiikkaa, klovneriaa ja yllättäviä tilanteesta sekä osallistujista kumpuavia tapahtumia. Keskiössä ovat ihmisten kohtaaminen, epätyypilliset soittimet, liikkeet, äänenkäyttö ja hassu tai epätyypillinen käytös. Millä tahansa välineellä voi soittaa ja mikä tahansa liike kelpaa – improvisaatio on kaiken avain!
Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahasto myönsi esitykselle 10 000 euron apurahan. Aikaisemmin Taike myönsi esityksen valmisteluun 4 000 euroa.
Tarkemmin esityksen syntyyn ja sen tarjoamiin hetkiin sekä kokemuksiin voi eläytyä Savon Aalloilla, kun Sami Turusen studiovieraiksi saapuivat Jasu Parviainen ja Juuso Happonen.
Savon Aallot lauantaivieras: Veljekset pitävät parturiliikettä Kuopiossa – kuuntele, mitä he kertovat unelmista, yrittäjyydestä ja veljeydestä
Kuuntele Eetun ja Paavon haastattelu tästä!
Eetu Laitinen on päässyt urallaan parturoimaan suomalaisia julkkiksia muun muassa gaaloissa, musiikkivideoiden kuvauksissa ja festareilla. Hän on menestynyt myös kansainvälisissä parturikisoissa.
Laitinen avasi oman Gentlemen’s Livingroom -nimisen liikkeensä Kuopion Matkakeskukseen vuonna 2021. Vuosien saatossa mukaan tämän parturiyrityksen toimintaan Eetu on saanut myös oman pikkuveljensä Paavo Tuomennoron, jonka kanssa yhdessä hän nykyään pyörittää tämän parturiliikkeen arkea.
Gentlemen’s Livingroom toimii tätä nykyä Tuomennoron johtaman uuden yrityksen, Gentlemen’s Empiren, alaisuudessa.
Parturiveljekset Eetu Laitinen ja Paavo Tuomennoro saapuivat Sami Turusen haastatteluun ja Savon Aaltojen lauantaivieraiksi kertomaan tarkemmin elämäntarinastaan, unelmista, veljeydestä sekä myös yrittäjyyden monivivahteisista hetkistä, jotka ovat tarjonneet suuren ilon lisäksi myös haasteitakin kuluvan vuoden aikana.
Keskustelussa kaksikko tuo esiin oman kokemuksensa siitä, että millä keinoin he itse ovat selviytyneet haastavimmista hetkistä, miltä ne ovat tuntuneet ja mitä niistä kokemuksista he ovat myös oppineet. Laitinen ja Tuomennoro tahtovat myös tukea ja inspiroida toisia nuoria yrittäjiä erilaisten haasteiden äärellä. Haastattelussa myös syvennymme siihen, että millaisia tulevaisuuden toiveita heillä yrittäjinä oikein onkaan.
Kalastusmatkailu kasvattaa koko ajan suosiotaan Pohjois-Savossa
Kuuntele Teemun haastattelu tästä!
Kalastusmatkailu kasvattaa koko ajan suosiotaan Pohjois-Savossa.
Tämän on saanut todistaa myös työnsä kautta kalastusopas Teemu Hiltunen, joka on toinen Huuhtajankoski Adventures Oy:n yrittäjistä. Yritys tarjoaa asiakkailleen kalastus- ja metsästyspalveluja Pohjois-Savon alueella. Tarjolla on myös majoitusta Tervossa, Vesannolla ja Rautalammilla.
Teemu Hiltunen on kerryttänyt kokemusta kalastuksesta jo lapsuudesta lähtien ja hän on valmiina myös jakamaan tietämystään kaikille kiinnostuneille koko Savon alueella, ja sen ulkopuolella.
Savon Aalloilla päästiin keskustelemaan tarkemmin kalastuksesta ja Huuhtajankoski Adventures Oy:n toiminnasta, kun Teemu Hiltunen saapui Sami Turusen haastatteluun.
Kuopiolaislähtöisen Saarisalon uutukainen levy ammentaa vaikutteita 2000–2010-luvun rock- ja bändisoundista
Kuuntele Sallan haastattelu tästä!
Kuopiosta lähtöisin oleva ja nykyisin Helsingissä asuva Salla Saarisalo on artisti, laulaja-lauluntekijä ja tuottaja, joka tekee musiikkia Saarisalo-artistinimen alla.
Saarisalon esikoisalbumi Valehtele, maailma ei tule muuttumaan julkaistiin vuonna 2022 ja puolestaan keväällä 2024 Saarisalolta ilmestyi toinen albumi, joka kantaa nimeä Mikä meitä vaivaa?.
Uutukainen levy ammentaa vaikutteita 2000–2010-luvun rock- ja bändisoundista sekä klassisesta pop-estetiikasta. Levyllä olevien kappaleiden tarinoiden keskiössä ovat moninaiset ihmiselämän tunteet, laajalla skaalalla.
Savon Aalloilla saimme tutustua tällä kertaa paremmin Saarisaloon artistina sekä hänen musiikkiinsa, kun Salla Saarisalo saapui studiovieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun.
Kuopion joogafestarit tuovat yhteen harrastajat ja ammattilaiset
Kuuntele Viivin haastattelu tästä!
Kuopion Saanalla tulevana viikonloppuna ensimmäistä kertaa järjestettävä Kuopio Yogafest -tapahtuma kokoaa yhteen joogan ja muiden hyvinvointilajien harrastajat ja ammattilaiset.
Viikonvaihteen aikana pääsee osallistumaan yli 20 eri tunnille, luennolle ja workshopille ja tutustumaan eri näytteilleasettajiin.
Ohjaajat tulevat suurimmaksi osaksi Kuopiosta ja festivaalin tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta joogasta paikallisten keskuudessa.
Savon Aaltojen studiovieraaksi ja Sami Turusen haastatteluun saapui Viivi Olkkonen, joka on Kuopio Yogafestin liikkeellepanija, joogaopettaja sekä Pole Centerin yrittäjä.
Kuopio Yogafest -tapahtuma järjestetään Saanalla 20. – 21. heinäkuuta.
Kasurilan laskettelurinteet muuntautuvat kesäksi talkoolaisten rakentamana Bike Parkiksi
Kuuntele Juuson ja Joonan haastattelu tästä!
Kasurilan laskettelurinteet Siilinjärvellä kiehtovat ympäri vuoden, sillä kesäsesongilla siellä toimii Kasurilan Bike Park. Alamäkipyöräilyä on päässyt harrastamaan rinteillä parisen vuotta.
-Homma on lähtenyt liikkeelle aika puhtaasti meidän harrastajien halusta saadaan itsellemme uusi harrastuspaikka tänne Kuopioon lähelle. Kasurilan sijainti on hyvä ja rinteen profiili on ihan loistava maastopyörä hommaan, toteaa Juuso Karttunen.
Paikka tarjoaa monenlaisia reittejä kaikenlaisille kuskeille aina aloittelijoista aktiiviharrastajiin. Paikkaa parantamaan inspiroitunut talkooporukka on rakentanut erilaisia reittejä helpoista reiteistä aina vaativimpiin reitteihin.
-Reittiä löytyy niin kokemattomalle kuin myös aktiivi harrastajille ja kokeneille kuljettajille vaativampaa endurotyyppistä rataa, kertoo puolestaan Joona Suomalainen.
Suomalainen ja Karttunen kuuluvat talkooporukkaan, joka on kehittänyt Kasurila Bike Parkkia lukemattomien tuntien verran. Vaikka alueella on jo monipuolisesti reittejä niin suunnitelmissa on edelleen kehittää aluetta.
-Kyllähän sitä intoa on kehittää reitistöä. Meiltä välistä puuttuu reitti, että siellä on helppo vihreäreitti ja vaativampia punaisia reittejä. Sininen reitti sieltä vielä puuttuu. Maasto on katsottu, että mihin lähdetään sitä seuraavaksi tekemään, Suomalainen kertoo.
Kasurilassa on käytössä yksi ankkurihissi alamäkipyöräilijälle joka maanantai ja tiistai klo 16-20 ainakin elokuun loppuun. Hissin pyörityksessä säävaraus. Harrastuksen alkuun pääsee Suomalaisen ja Karttusen mukaan varsin helposti.
-Jos on mielenkiintoa, niin voi vaikka vuokrapyörällä tulla ensimmäiseksi kokeilemaan. Vinkkejä voi kysyä paikalla olevilta ja siellä on henkilökuntaa ketkä auttaa hissillä ylös. Kyllä matalalla kynnyksellä pääsee mukaan, Karttunen mainitsee.
– Yllättävän monella nykypäivän maastopyörällä voi lähteä kokeilemaan myös alamäkipyöräilyä, että ei varsinaisesti tarvitse heti olla omaa alamäkipyörää, Suomalainen jatkaa.
Pohjois-Savon hirvikanta vaihtelee alueittain – metsävahingot ennätysalhaiset
Kuuntele Matin haastattelu tästä!
Pohjois-Savoon myönnettiin syksyllä alkavalle hirven metsästyskaudelle 2566 hirven pyyntilupaa, joka on 17 prosenttia eli 366 pyyntilupaa enemmän kuin viime vuonna.
Suomen riistakeskus Pohjois-Savon erikoissuunnittelija Matti Kervisen mukaan lupia on myönnetty hieman enemmän kuin laskennallinen tarve on ja metsästäjät ovat syksyllä arvioineet minkä verran luvista on tarve käyttää.
-Viimeisimmät Luonnonvarakeskuksen kanta arviot näyttivät, että hirvikanta olisi kääntynyt kasvuun kaikilla meidän hirvitalousalueillamme. Ehkä jossain määrin on hirviä ammuttu liian vähän, Kervinen toteaa.
Kervisen mukaan Pohjois-Savon hirvikannassa on alueellista vaihtelua.
Karkeasti yleistäen niin täällä eteläosissa on vahvempi kanta kuin Ylä-Savossa. Ehkä heikoin kanta meillä on ollut viime vuosina Rautavaara, Sonkajärvi, Iisalmi suunnalla, Kervinen mainitsee.
Ylä-Savossa hirvikantaan ovat vaikuttaneet pedot sekä metsästys.
-Siellä on ollut susireviirejä ja myös karhuja, mutta myöskin metsästys on jossain vaiheessa ollut tuota ehkä tarpeettomaankin voimakasta, Kervinen muotoilee.
Hirvet ovat herättäneet keskustelua Pohjois-Savossakin muun muassa metsävahinkojen vuoksi. Hirvet tuottavat suurimmat vahingot männyn- ja koivuntaimikoille yleensä keski- ja kevättalven aikaan. Kuitenkin ne syövät sekä mänty- että erityisesti lehtipuuntaimia myös kesän ja syksyn aikana. Hirvet herättävätkin monenlaisia mielipiteitä niin metsänomistajissa kuin metsästäjissä.
-Moni metsästäjä on itsekin metsänomistajat. Tietysti pyrin välttämään tämmöistä vastakkainasettelua ja ehkä tarpeetontakin, Kervinen mainitsee.
Kervinen mainitsee, että hirvikannasta on toki monenlaisia näkemyksiä.
-Hirvi on ollut arvostettu riistalaji iät ajat, mutta myöskin ihan aito vahingontekijä metsässä, sitä ei voi kiistää, Kervinen jatkaa.
Kervisen mukaan Metsäkeskuksen virallisen metsävahinkoarvion mukaan hirvet ovat aiheuttaneet viime vuonna ennätys pienet vahingot pohjoissavolaisissa metsissä. Kuitenkin Kervinen mainitsee, että nyt olisi viitteitä metsävahinkojen määrän kasvusta tämän vuoden osalta.
– Luulen, että meillä keskimäärin on ihan hyvä tilanne, että hirviä on metsästettäväksi asti ja minun silmiini tuo metsävahinkokehitys on ollut ihan hyvällä mallilla, Kervinen toteaa.
Heinäveden musiikkipäivät avataan bluesmaisella fanfaarilla – Atso Almila: ”Pitää lisätä pippuria ja kimurantteja juttuja sekaan”
Kuuntele Atson haastattelu tästä!
Heinäveden musiikkipäivät ottavat vauhtia, kun tapahtuma avataan Varkaudessa ravintola Kaksruusussa kuvanveistäjä Taru Mäntysen veistosten ympärille kootun konsertin sävelin.
Varsinaisia avajaisia juhlitaan 11.7. Heinävedellä kesätorilla Atso Almilan säveltämällä uudella Festivaalifanfaarilla.
– Pyysivät multa semmoisen fanfaarin alkuun, niin minähän kirjoitin bluesia, Almila avaa fanfaarin tyyliä.
Almila ei osaa tarkentaa, mistä ajatus bluesmaiseen fanfaariin tuli.
– Minulla on ollut viime aikoina semmoinen tapa, että pitää lisätä pippuria ja kimurantteja juttuja sekaan, Almila naurahtaa.
Atso Almila toimii myös Heinäveden musiikkipäivien hallituksen puheenjohtajana.
Heinäveden Musiikkipäivien tuttu konserttisali, Heinäveden kirkko, on kesällä 2024 suljettuna remontti- ja vesivahinkokorjaustöiden vuoksi. Tämän seurauksena orkesterikonsertit pidetään poikkeuksellisesti Leppävirran kirkossa.
– Tätä täytyy jatkossa selvitellä, että kuinka paljon yhteistyötä eri paikkojen kesken voidaan tehdä. Näen mahdollisena, että joku konsertti joskus uusittaisiin Kuopion musiikkikeskuksen hienossa salissa. Musiikkipäivät voisi levittäytyä laajemmallekin maakunnassa hienon ohjelmiston kanssa, Almila pohtii.
Heinäveden Musiikkipäivien konserteissa tarjoillaan kamarimusiikkia ja liediä monipuolisissa maisemissa. Konsertteja järjestetään Heinäveden seurakuntakodilla sekä Valamon luostarissa. Lisäksi musiikkia kuullaan Heinäveden reitin kansallismaisemassa Kolovedellä, Säynämön Ankkurikappelissa ja Kermankosken maisemissa Kermankeitaan festariklubilla. Ilmaiskonsertti Vaskiseitsikko Novus järjestetään jo perinteeksi muodostuneessa Heinäveden kesätorin konsertissa.
Karhu löysi tiensä Kuopion Petoselle – kuuntele asiantuntijan vinkit kohtaamistilanteeseen
Kuuntele Matin haastattelu tästä!
Maanantaiaamuna Kuopion Petosella havaittiin karhu taajamassa. Itä-Suomen poliisin mukaan viimeisin havainto karhusta tuli aamu seitsemän jälkeen, ja poliisi lopetti karhun etsinnän aamupäivän aikana.
Suomen Riistakeskus Pohjois-Savon erikoissuunnittelijan Matti Kervisen mukaan karhuhavainnot taajama-alueilla on harvinaisia. Hän kertoi ajatuksistaan maanantaina Savon Aaltojen haastattelussa.
– Silloin tällöin satunnaisesti näitä tulee. Kuopion lähelläkin on metsää runsaasti, joten sieltä voi karhu eksyä asuinalueelle, Kervinen toteaa.
Havaintojen mukaan Petosella liikkunut karhu olisi ollut nuori yksilö.
– Yleensä kyseessä on nuori yksilö, kun ne etsivät omaa elinpaikkaansa ja lähtevät liikkeelle. Erityisesti nuoret urokset paljon matkaa taittavat, niin nehän todennäköisemmin tietysti erehtyvät ei toivotulle alueelle, Kervinen kertoo.
Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Pohjois-Savossa on 170–190 aikuista karhua. Kervisen mukaan karhukanta on ollut pienoisessa kasvussa Pohjois-Savossa.
– Karhukanta painottuu selvästi Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Kainuun rajaa vasten, Kervinen mainitsee.
Kervisen mukaan pohjoissavolaisten suhtautuminen karhuun on suurimmaksi osaksi myönteistä ja suvaitsevaa.
– Ehkä suurpetoja ajatellen karhu on arvostetuin ja parhaassa maineessa oleva, hän toteaa.
Kuuntele podcastista Kervisen antamat vinkit kuinka tulisi toimia, jos kohtaa karhun.
Savon Aaltojen lauantaivieraana Finfami ry:n toiminnanjohtaja Johanna Björn
Kuuntele Johannan haastattelu tästä!
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveyskuntoutujien omaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Järjestö on perustettu vuonna 1991 ja keskusliiton toimipiste sijaitsee Helsingissä.
FinFamin jäsenyhdistyksiä on yhteensä 17 ympäri Suomea: 13 alueyhdistystä ja 4 muuta jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistykset tukevat toimintansa kautta mielenterveysomaisia ja kehittävät alueellista omaistoimintaa.
Alueyhdistykset tarjoavat mielenterveysomaisille tukea ja neuvontaa omilla alueillaan. Tuki- ja neuvontapalveluiden lisäksi yhdistykset tarjoavat mm. tietoa, vertaistukiryhmiä, toiminnallisia ryhmiä, kursseja, tapahtumia ja lomatoimintaa.
Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry on vuonna 1992 perustettu yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on edistää omaisten ja läheisten hyvinvointia, kun läheinen oireilee tai sairastaa psyykkisesti.
Savon Mielenterveysomaiset – FinFami ry:n toiminnanjohtajana toimii Johanna Björn, joka saapui Savon Aalloille ja Sami Turusen lauantaivieraaksi kertomaan tästä toiminnasta tarkemmin.
Google Podcasts 