Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
Kuuntele kaikki SAVON AALTOJEN PODCASTIT tästä!
suosittelemme
rakkaudella nuorista
-
Kuuntele ohjelmasarjan jakso 5/2o tästä:
Ohjelmasarjan kaikki jaksot löydät Spotifysta omalta Rakkaudella nuorista-soittolistaltaan.
pOIMINTOJA TAAJUUDELTA:
Koillis-Savon kirjastoauton tilannetta tarkastellaan – asiakaskysely ja kuntalaistilaisuudet avuksi
Koillis-Savon alueen kirjastoautoa pyörittää kolme kuntaa: Kuopio, Kaavi ja Tuusniemi. Kirjastoauton palveluiden tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä, sillä kirjastoauton lainausmäärät ovat vähentyneet ja sen kunto heikentynyt.
Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen kuvailee tilannetta.
– Auton käyttö on vähentynyt ja auto alkaa olla aika vanha. Se on vuodelta 2008 eli se on 17 vuotta vanha jo, Savinainen kuvailee.
Hänen mukaansa autolla on jonkin verran ruostevaurioita ja on pelko, ettei sitä pystytä enää pian käyttämään.
Koillis-Savon kirjastoauton lainausmäärät ovat olleet myös vähenemään päin.
– Sen lainamäärät ovat jääneet vuoden aikana vajaaseen 19 000 lainaan, kun taas Aulis- ja Elina-autoilla lainamäärät yltävät jopa 90 000 ja 130 000 lainaan vuodessa, Savinainen kertoo.
Koillis-Savon kirjastoauto on ainoa Kaavin ja Tuusniemen alueen kirjastoauto. Kuopiossa on kaksi muuta kirjastoautoa, jotka voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa hoitaa Koillis-Savon Kuopion puolen tärkeimmät pysäkit. Kaavi ja Tuusniemi ratkovat asiaa toisilla keinoilla.
Savinaisen mukaan tilannetta tarkastellaan tilastotietojen, asiakaskyselyn ja kuntalaistilaisuuksien kautta. Savinaisen mukaan on tärkeää kuulla asiakkaiden mielipiteitä ja tarpeita, mutta hän tunnustaa, että ”jos joku asia lakkautetaan, niin se huonontaa palvelua”.
Uuden kirjastoauton hankinta on merkittävä investointi.
– Arvioisin, että uuden auton hankinta maksaisi 500 000–600 000 euroa, Savinainen sanoo.
Hän korostaa, että päätös investoinnista olisi poliittinen ja vaatisi kaikilta kolmelta kunnalta varoja.
Tilannetta tarkastellaan huolellisesti ja päätös tehdään mahdollisesti loppuvuodesta 2025.
Koillis-Savon kirjastoautosta pidetään kuntalaistilaisuudet Kaavilla, Tuusniemellä sekä Kuopion Juankoskella ja Nilsiässä. Näissä tilaisuuksissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja vaikuttaa asiaan.
Viisuhuumaa studiossa! Kuuntele vannoutuneiden savolaisten euroviisufanien analyysit kappaleista ja parhaat muistot aiemmista laulukilpailuista
Savon Aalloilla lauantaina 10.05. vietettiin euroviisuspesiaalia, joka tarjosi kuulijoilleen todellista viisuhuumaa. Sami Turusen vieraana studiossa piipahtivat savolaiset vannoutuneet euroviisufanit Tanja Airaksinen, Marko Vettenranta ja Anniina Väisänen. Kolmikon kanssa käytiin intohimoista viisukeskustelua, käytiin läpi parhaita muistoja, kuultiin legendaarisia tarinoita sekä toteutettiin syväluotaavia analyysejä juuri ennen Sveitsin Baselin viisuviikon monia koitoksia. Tiistaina 13.5. on luvassa Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.
Kuule, mitkä kappaleet ovat jättäneet vieraisiin lähtemättömän vaikutuksen vuosien varrella, millaisia yllätyksiä viisuhistoria on tarjonnut ja millaisia odotuksia ilmassa väreili ennen viisuviikon starttia.
Juttutuokio tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen todellisten viisufanien sielunmaisemaan – puhtaana keskusteluna, ilman musiikillisia keskeytyksiä.
Mika Hujanen juoksee kuukaudessa 1800 km Norjassa – ”Nämä projektit ovat täynnä henkistä taistelua”
Pitkänmatkanjuoksija ja tempauksientekijä Mika ”Sukevan sulttaani” Hujanen on valmiina starttaamaan maanantaina 12.5. Nordic Tour -hyväntekeväisyysjuoksunsa. Hänen on tarkoitus juosta 60 kilometriä päivässä kuukauden ajan joka päivä eli 1 800 kilometriä Norjan Tromssasta Lillehammeriin.
Hujanen on jo juossut Suomen halki ja viime keväänä maratonin joka päivä kuukauden ajan keskellä Eurooppaa. Tämän vuoden urakka on hänen mittavin toistaiseksi.
– Aiemmat projektit ovat menneet hyvin ja viime vuoden Euro Maraton jätti sitten niin kovaa nälkää, että päätin korottaa panoksia, Hujanen kertoo.
Hujanen on valmistautunut tulevaan haasteeseen huolella niin fyysisesti kuin henkisesti. Harjoituskausi on sujunut hyvin. Hän kertoo suorituksesta suurimman osan tapahtuvan pään sisällä.
– Nämä projektit ovat täynnä henkistä taistelua. Lähes 80 prosenttia suorituksesta on henkistä. Jos henkinen puoli on heikko, niin ei hyvä seuraa. Se on enimmäkseen pääkopan kanssa taistelua, että pystyt käymään niitä erilaisia ajatuksia päässä läpi ja selvittämään niitä haasteita, Hujanen kuvailee haasteensa mentaalista puolta.
Hänen mukaansa on tärkeää tunnistaa omat rajoituksensa ja ymmärtää, milloin olla huolestunut.
– Se mieli pitää olla vahvaksi rakennettu ja kyllä se ainakin itsellä on. Minä en kyllä herkästi luovuta, että tavalla tai toisella sitten vaikka kontataan maaliin, Hujanen kommentoi.
Hujanen valmistautuu haasteeseensa huolellisesti: harjoitellen päivittäin, syöden oikein ja pitäen positiivisen mielen. Hän kuitenkin korostaa, että loppuvalmistautumisen tärkeä elementti on maltti.
– Jonkin aikaa ennen suoristusta pitää malttaa välillä olla aloillaan. Meikäläiselle se on ehkä ollut aina se haaste, että ei meinaa malttaa rauhoittua, Hujanen kertoo.
Hujanen luottaa reitillä yksinkertaiseen nesteytysmuotoon, vichyyn. Hän juo sitä vähän noin viiden kilometrin välein. Energiansaannissa hän luottaa aamupalaan, ja päivän päätteeksi hän syö pizzaa tai muuta runsasenergistä ruokaa.
Hänen Nordic Tour -juoksunsa on samalla hyväntekeväisyysjuoksu, jossa Hujanen kerää liikuntavälineitä lapsille ja nuorille. Vaatimattomuudestaan huolimatta Hujanen on kunnianhimoinen. Hän kertoo ajattelevansa usein jopa seuraavaa projektia jo edellisen projektin ollessa kesken.
– En usko, että nämä juoksutempaukset tähän jäävät. Kävi miten kävi, olen ylpeä siitä, että olen lähtenyt näitä suorittamaan ja saanut niistä kokemuksia elämään.
Kuuntele lisää podcastista.
Puutarhahetki: Helppohoitoiset kesäkukat ja pörriäisille sopivat kasvit
Puutarhahetken ensimmäisessä jaksossa Viherkeskus Focuksen puutarhuri Markku Karivainio vastaa kuuntelijakysymyksiin ja jakaa asiantuntevia vinkkejä helppohoitoisista kesäkukista, pörriäisille sopivista kukista sekä paahteisen paikan kasveista.
Onko sinulla kysymyksiä puutarhanhoidosta, kukista tai kasveista? Nyt on täydellinen tilaisuus saada asiantuntevia vastauksia! Viherkeskus Focuksen asiantuntija on täällä, valmiina auttamaan sinua kaikissa puutarha-asioissa.
Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys kätevästi täältä ja osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa upean 250 euron arvoisen kesäkukkasetin! Tämä setti räätälöidään juuri sinun puutarhasi tarpeiden mukaan – täydellinen lisä kauniiseen kesäpuutarhaasi!
Kuuntele podcastista Markku Karivainion vastaukset kuuntelijakysymyksiin!
Ohjelma on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viherkeskus Focuksen kanssa.
Talent Talks: Nilushi Yakdeni Arachchige
Tällä kertaa Talent Talks ohjelmassa vieraana on Nilushi Yakdeni Arachchige. Nilushi saapui Suomeen Sri Lankasta tyttärensä kanssa kuusi vuotta sitten saatuaan opiskelupaikan. Hän asettui Savon sydämeen, Kuopioon. Nykyään hän työskentelee sairaanhoitajana Kuopion yliopistollisen sairaalan sydän osastolla.
Saavuttuaan Kuopioon keskellä kesää, hän ihastui välittömästi paikkaan — luonto oli upea, taivas kirkkaan sininen, kukkia oli kaikkialla ja ihmiset olivat erittäin ystävällisiä ja avuliaita. Talvi puolestaan toi mukanaan sekä eksoottista viehätystä että pimeyttä, mikä aluksi tuntui haastavalta. Nyt Nilushi tuntee elävänsä unelmaansa ja saavuttaneensa itselleen asettamansa tavoitteet.
Kuuntele Nilushin haastattelu, jossa hän kertoo matkasta Kuopioon, kohtaamistaan haasteista ja kulttuurieroista sekä siitä, miksi Kuopio on hänen unelmiensa täyttymys.
Kuuntele podcastista lisää.
Talent Talks on toteutettu yhteistyössä Savon Aaltojen ja Talent First -hankkeen kanssa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Kuuntele lauantain SaiPa–KalPa-ottelun kohokohdat Joonas Puomion selostamana
KalPa voitti historiallisen ensimmäisen Suomen mestaruutensa jännittävässä finaalisarjassa SaiPaa vastaan. Mestaruus ratkesi lauantaina kuudennessa finaaliottelussa, joka pelattiin Lappeenrannassa ja päättyi KalPan 3–2-voittoon jatkoerässä. Voittomaalin iski ruotsalaispuolustaja Filip Westerlund, joka nousi ottelun sankariksi.
KalPa oli tasoittanut ottelun 2–2:een vain kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä, kun joukkue pelasi ilman maalivahtia.
Mestaruuden varmistuttua Kuopiossa juhlittiin villisti, ja juhlat jatkuvat varmasti pitkään. KalPan Suomen mestaruutta juhlistetaan suurella kansanjuhlalla Kuopion torilla tiistaina 6. toukokuuta alkaen klo 17.30. Juhlan keskipisteenä on tietenkin KalPan mestaruusjoukkue. Tapahtuma on avoin kaikille.
Ottelun maalikoosteen, juhlahetket heti pelin jälkeen sekä kapteeni Tuomas Kiiskisen haastattelun voi kuunnella tästä Savon Aaltojen podcastista. Ottelun selosti Savon Aaltojen Joonas Puomio, joka on ollut äänessä kaikissa KalPan peleissä jo neljän vuoden ajan.
Kuuntele podcast ja koe mestaruushuuma uudelleen!
Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes? – vieraana keittiömestari Harri Vehviläinen
Ravintola Skillan keittiömestari Harri Vehviläinen on vieraana Savon Aaltojen ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa.
Jaksossa kuullaan muun muassa, mistä Vehviläisen innostus ruoanlaittoon on saanut alkunsa, keskustellaan suosikkiraaka-aineista satokauden mukaan ja keittiöfilosofiasta, joka näkyy Vehviläisen tavassa laittaa ruokaa. Lisäksi puhutaan vapun vietosta ja siihen liittyvistä perinteistä.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa resepti talteen tästä:
Raparpericlafoutis
- 150 g sokeria
- 4 kpl kananmunaa
- 1 dl maitoa
- 1 dl kuohukermaa
- 1 kpl vaniljatanko
- 160 g vehnäjauhoja
- 50 g voi, sulatettu
- 200 g raparperia kuutioituna
Vaahdota munat ja sokeri.
Kiehauta kerma, maito ja vaniljatangon siemenet kattilassa, anna maustua hetken ja lisää ohuena nauhana kananmunasokerivaahtoon.
Lisää jauhot ja lopuksi voisula.
Kaada leivinpaperoituun uunivuokaan ja ripottele päälle raparperikuutiot.
Paista uunissa 180 asteessa n. 12–14 min.
Valkosuklaa Namelaka
- 200 g maitoa
- 2 kpl liivatelehteä
- ripaus suolaa
- 350 g valkosuklaata
- 15 g glukoosisiirappia
- 100 g kuohukermaa
Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa.
Kiehauta maito kattilassa ja sekoita joukkoon liotettu liivate ja glukoosisiirappi.
Sekoita kuuma maito suklaan joukkoon 3 osassa ja mausta ripauksella suolaa.
Lisää massaan lopuksi kylmä kuohukerma ja sekoita hyvin. Siirrä massa jääkaappiin asettumaan vähintään 6 tunniksi, mieluiten yön yli. Vatkaa kuohkeaksi seuraavana päivänä.
Kuopiolainen valmentaja Matti Knaapi: Valmennettavan onnistuminen on työni suola
Matti Knaapi on 34-vuotias liikunta-alan ammattilainen, joka työskentelee päätoimisesti Voimakellarin vastuuvalmentajana Kuopiossa. Knaapi kertoo löytävänsä työssään innostusta etenkin harjoittelijoiden onnistumisista.
– Se, kun valmennettava onnistuu jossakin sellaisessa, mikä on ollut vaikeaa ja minkä eteen on tehty paljon töitä, se on ehdottomasti työni suola. Siinä koen kaikkein konkreettisimmin, että tämä onnistui, Knaapi kuvailee.
Knaapin mukaan Voimakellarin valmennusfilosofia keskittyy tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Valmennusfilosofia näyttäytyy niin, että asiakkaat kohdataan yksilöinä ja pyritään kuulemaan heidän tarpeensa.
– Ihannetilanne on, että jokaiselle löydetään oma mieluinen tapa aloittaa liikunta. Jos joku itse haluaa kokeilla jotakin uutta, se on tietysti hyvä. Jos taas joku toinen haluaa ensin opetusta ja ohjausta, sekin pitää järjestää. Lopulta onnistumisen ilo on suurin motivaattori, oli sitten kyse crosstrainingistä tai painonnostosta, hän summaa.
Knaapin mukaan valmennustyössä voi olla haasteellisia päiviä, kun ei tahdo syntyä suunniteltua harjoitusohjelmaa. Toisinaan myös yksilöiden kohtaaminen voi olla haasteellista, erityisesti jos jokin treenaajan elämässä paraikaa meneillään oleva asia heijastuu treenitunnelmaan. Silloin on tärkeää osata tarjota tukea ja ymmärrystä myös fyysisen harjoituksen ulkopuolella. Knaapi näkee nämä haasteet kuitenkin mahdollisuutena oppia ja kehittyä valmentajana.
Kuuntele lisää podcastista.
Pääsiäisen sääennuste Pohjois-Savoon – Näin korkeita lämpötiloja on keskimäärin vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin
Pääsiäisen sää Pohjois-Savossa ei tänä vuonna ole vain keskivertoa lämpimämpi – se on poikkeuksellinen. Päivälämpötilat kohoavat 15:n ja 20:n asteen välille, kun taas pitkän aikavälin keskiarvo on alle 10 astetta.
Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Jani Sorsan mukaan tällaisia lämpötiloja tavataan huhtikuun puolivälissä keskimäärin vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
– Alkuun mennään lämpimässä säässä, ja varsinkin torstai ja perjantai ovat varsin lämpimiä päiviä, Sorsa toteaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että lämpötiloissa on vielä epävarmuutta, sillä pääsiäispäiviä lähestyessä sää viilenee ja öiseen aikaan viikonloppuna voidaan mitata pakkasasteita.
– Tässä ennen kylmän rintaman ylitystä eli torstaina ja perjantaina vielä yöaikaan lämpötila todennäköisesti pysyy plussan puolella. Lauantaista maanantaihin, kun on kuivempaa ja selkeämpää säätä, niin todennäköisesti yöaikaan on pikku pakkasta, Sorsa kertoo.
Viikonlopun aikana päivän ylimmät lämpötilat ovat Pohjois-Savossa 8–13 asteessa.
Normaalisti lunta on Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Savosta Lappiin yltävällä alueella tähän aikaan vuodesta keskimäärin 10–70 senttiä. Tänä vuonna Pohjois-Savo on kuitenkin laajalti lumeton.
Esimerkiksi Varkauden Kosulanniemen, Kuopion Savilahden ja Vieremän Kaarakkalan mittausasemilla lunta ei enää ole. Keskiviikkona alkuiltapäivästä Rautavaaran Ylä-Luostan mittausasemalla lunta oli vielä neljä senttiä.
Mämmin ystäville erikoinen juomasuositus – oletko kuullut ”m-kirjain säännöstä”?
Alkoholittomien juomavaihtoehtojen suosio on ollut nousussa viime vuosina. Kuopion Sokoksen Alkon palvelupäällikkö Pia Antikainen kehottaa rohkeasti kokeilemaan alkoholittomia vaihtoehtoja pääsiäispöydässä.
– Pidän tärkeänä, että pöytään otetaan myös alkoholiton vaihtoehto mukaan. Alkoholittomissa on hienoja, monipuolisia makuja, jotka eivät kalpene alkoholillisten rinnalla, Antikainen toteaa.
Erityisesti Alkon oma alkoholiton Zeno-sarja on saanut paljon kiitosta, ja sarjaan kuuluvat valkoviinit, punaviinit, kuohuviinit ja nyt myös roseviini. Antikainen mainitsee myös, että alkoholittomat viinit toimivat hyvin grillattujen kasvisten ja parsan kanssa.
Mämmin ystäville Antikainen suosittelee noudattamaan ”neljän m-kirjainen sääntöä”.
– Marsala, malaga ja madeira. Niiden semmoiset viikunaiset ja luumuiset aromit sopivat hyvin mämmin maun kanssa, mutta emmehän me toki unohda sitä maitoa, joka on sitten se neljäs m-kirjain, Antikainen toteaa.
Kokeilunhaluisille hän vinkkaa kokeilemaan mämmin kanssa kermalikööriä.
Pääsiäisen muista juomista Antikainen nostaa esiin punaviinin sekä tuhdimmat valkoviinit, jotka sopivat erinomaisesti nautittavaksi esimerkiksi karitsan kanssa.
– Kun karitsa on nuorempi, sinne sopii erinomaisesti valkoiset tuhdimmat viinit ja roseeviinit sekä kuplivat, Antikainen luettelee.
Antikainen nostaa esiin myös oluen, joka sopii erinomaisesti karitsalle ja lampaalle.
– Aikoinaan munkit käyttivät olutta nestemäisenä leipänä. Maltaiset ja makeat oluet sopivat hyvin pääsiäisen pöytään, Antikainen muistuttaa.
Pääsiäinen on olennainen osa Alkon sesonkia. Antikaisen mukaan pääsiäisenä myynti kasvaa merkittävästi: kävijämäärä nousee jopa 20 prosenttia ja myydyt litrat 50 prosenttia normiviikosta.
Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes? Vieraana selostaja Joonas Puomio
Savon Aaltojen selostajana tunnettu Joonas Puomio vieraili ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa.
Puomion ruokareseptin valmistusvaiheiden lisäksi kuullaan muun muassa siitä, mistä hänen innostuksensa otteluselostuksiin on saanut alkunsa, sekä keitä selostajia Puomio pitää esikuvinaan.
Iisalmen kirjaston muutto väistötiloihin on iso urakka
Iisalmen kaupunginkirjasto valmistautuu isoon urakkaan, kun kirjasto siirtyy väistötiloihin Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen alkaessa tänä kesänä. Iisalmen kaupunginkirjaston vastaavan kirjastonhoitajan Minna Koukkarin mukaan muuton valmistelu on ollut iso projekti, jonka parissa on työskennelty jo pitkään.
– Viime syksynä tutkimme erilaisia tilaratkaisuja yhdessä kaupungin toimitilapalveluiden kanssa ja päädymme lopulta entiseen Powerin liiketilaan Pohjolankadulla. Sen jälkeen olemme pyöritelleet, miten saamme tilasta viihtyisän ja toimivan ja miten saamme kokoelmamme siihen mahtumaan, Koukkari kuvailee.
Muuton valmisteluprosessiin on kuulunut myös aineiston seulonta. Jotta kirjaston kokoelma sopisi uusiin tiloihin, aineistosta poistettiin yli 20 000 kappaletta kirjoja, lehtiä ja cd-levyjä.
– Poistot kohdistettiin vähän tai ei lainkaan käytettyihin aineistoihin. Onneksi seutulainana muista kirjastoista saa hyvin sitä aineistoa, mitä meiltä on poistettu, Koukkari kertoo.
Myös kirjaston toimintaan tulee muutoksia muuton ajaksi. Huhtikuusta alkaen kirjasto ei ota vastaan uusia kaukolainoja eikä lähetä niitä muihin kirjastoista. Palautukset on tauolla muuton ajan, mutta eräpäiviä on pidennetty. Samoin aineiston varaukset katkaistaan huhtikuun puolivälissä, jotta asiakkaat ehtivät noutaa varauksensa ennen muuttoa.
Väistötiloissa kirjasto aloittaa toimintansa kesäkuun loppupuolella.
Kirjaston osalta Kulttuurikeskuksen peruskorjauksessa on otettu nykyaikaisen kirjaston vaatimukset huomioon
– Nämä nykyiset tilathan ovat vuodelta 1989, joten on ihan hyvä päivittää ne nykypäivään. Uudistetun kirjaston suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa asiakasystävällisyys ja nykyajan tekniset vaatimukset, Koukkari kuvailee.
Kuuntele lisää podcastista.
Lastenrunoilija Sanna Vainikainen vie lukijat kalaretkelle uudessa teoksessaan
Varpaisjärveläistynyt lastenrunoilija Sanna Vainikainen innostaa uudella teoksellaan lapset ja siinä sivussa aikuisetkin tutustumaan suomalaisiin kalojen moninaisiin luonteisiin.
Karppi kaupassa -runokokoelman runot syntyivät runoilijan mukaan rakkautena kalastusperinteeseen ja haluna välittää sitä uusille sukupolville.
– Kaloissa yhdistyy monta tosi hyvää juttua ja yksi niistä oli tämän kalastusperinteen välittäminen uudemmille sukupolville, Vainikainen kertoo.
Vaikka runot on kirjoitettu lapsille, niin kyllä ne kelpaavat myös aikuisille.
– Taisi olla viikko pari sitten eräs henkilö sanoi, että nämähän ovat aikuisten runoja, mutta on ne lapsille kirjoitettu, Vainikainen kommentoi.
Kirjassa on käytetty tunnetun kalakuvittaja Sakke Yrjölän kuvia. Kirjassa esitellään 35 kalalajia ahvenesta ja hauesta pasuriin, imukalaan ja rantanuoliaiseen. Alkujaan Vainikainen kirjoitti peräti runot 70 eri suomalaisesta kalalajista. Runovalintojen kanssa auttoivat Varpaisjärven koulun kasiluokkalaiset.
– Minulla oli tiukka aikataulu, ja mietin mitkä runot valitsen kirjaan. Kysäisin sitten Varpaisjärven kasiluokkalaisilta mahdollisuutta auttaa tässä äänestämisessä ja niin heidän opettajansa Toni Rytkönen otti tämän homman hoitaakseen kasiluokkalaisten kanssa. Kasiluokkalaiset kommentoivat ja äänestivät sitten 35 parasta runoa ja ne ovat nyt tässä kirjassa, Vainikainen kertoo.
Koska uusi kirja on kuitenkin omistettu kalateemalle ja mukana on myös runoja kalajastille, onko Vainikainen kova onkimaan?
– Onneksi naapurini on vienyt minua ongelle. Ja viime vuonna kävin opastetulla kalaretkellä juurikin tämän kirjan työstämisen takia, Vainikainen paljastaa hymyillen.
Alun perin Vainikainen kirjoitti 70 kalaa käsittelevää runoa, ja uudessa kirjassa on julkaistu niistä 35. Ennakoiko tämä uutta jatko-osaa kalateemalla? Runoilija ei sulje pois mahdollisuutta.
– Toivon, että se on mahdollista, mutta se on kiinni eniten siitä, löytävätkö ihmiset tämän kirjan ja tykkäävätkö he siitä.
Kuuntele lisää podcastista.
Yksi unelma, yksi ilta ja kokonainen yhteisö sen ympärillä – Jarkko Jokinen kertoo Merlahen musiikki-iltamien tarinan
Musiikki yhdistää, lohduttaa ja tuo ihmiset yhteen. Maaningalla järjestettävä Merlahen musiikki-iltamat on tästä kaunis esimerkki.
Tapahtuman sydän on soitinrakentaja ja muusikko Jarkko Jokinen, joka toteutti viime kesänä pitkäaikaisen haaveen sekä samalla edesmenneen puolisonsa Tuire Punkin toiveen, järjestämällä iltamat kotipihallaan – musiikin, yhteisöllisyyden ja rakkauden hengessä. Ensimmäinen tapahtuma oli menestys, ja nyt Merlahen musiikki-iltamat saavat odotettua jatkoa elokuun 2. päivänä.
Savon Aaltojen Lauantaivieras- ohjelmassa ja Sami Turusen haastattelussa Jarkko Jokinen avaa tapahtuman taustaa, sen merkitystä sekä tämän vuoden iltamien ohjelmaa. Hän kertoo ohessa myös elämäntyöstään soitinrakentajana – käsityöstä, jossa jokainen yksityiskohta on harkittu ja jokainen soitin kantaa omaa tarinaansa.
Jokisen tarina on lämmin, koskettava ja inspiroiva. Se kertoo unelmien toteuttamisesta, musiikin voimasta ja siitä, miten ihmisen intohimo voi kasvaa yhteisön yhteiseksi iloksi.
Uusi OmaSavo -appi tuo hyvinvointipalvelut suoraan kotisohvalle
Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.
Uusi digitaalinen palvelukokonaisuuden, OmaSavo -mobiilisovellus, on nyt käytettävissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Sovellus tuo laajan valikoiman palveluita asukkaiden ulottuville ja on saanut positiivisen vastaanoton.
Sen on todettu olevan ”odotettu lisäys” alueen palveluvalikoimaan, sanoo projektipäällikkö Maija Kaipiainen.
-Oma Savo -appi on osa meidän digitaalisten palveluiden kokonaisuutta, Kaipiainen sanoo.
Kaipiainen kertoo, että hyvinvointialueen digitaaliset palvelut tarjoavat nyt laajemmin ja tasapuolisemmin palveluita Pohjois-Savossa. Digitaalinen pääsy näihin palveluihin tekee niistä helposti saavutettavia.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämisasiantuntija Anni-Liina Voutilainen lisää, että appi tarjoaa monipuolisen valikoiman digitaalisia palveluita, jotka asukkaat voivat käyttää itsenäisesti ilman ammattilaiskontaktia.
-Nämä palvelut tuovat apua niihin aikoihin ja tilanteisiin, jolloin perinteiset asiointikanavat eivät ole käytettävissä, esimerkiksi ilta-aikoina tai viikonloppuna, hän sanoo.
Sovellus tarjoaa muun muassa oirearviointipalveluja, tietohakupalveluja sekä yhteydenottoa hoitajiin chatin kautta. Lisäksi, käyttäjät voivat myös varata vastaanottoaikoja hoitajille OmaSavon kautta.
Vaikka OmaSavo -sovellus on jo lisännyt palveluiden saavutettavuutta, Kaipaiaisen mukaan palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ja tulevia uudistuksia ovat muun muassa kiireettömät viestipalvelut.
Kaipaiaisen ja Voutilaisen mukaan OmaSavo -sovelluksen tiedot ovat luotettavia ja turvallisia. Sovelluksessa käytetyt alustat ovat tietoturvallisia ja vahva tunnistautuminen on otettu käyttöön asiakkaan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Hyvinvointialue on myös aloittamassa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa digitukea antavien OmaSavon lähettiläiden kouluttamisen.
Oma Savo -sovellus on nyt saatavilla sovelluskaupoista maksutta.
Tutkimus: Terveyspalveluiden suunnitteluun tarvitaan tietoa ihmisten kokemasta hyvinvoinnista
Tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus osoittaa, että pohjoissavolaisten miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään oli matalaa verrattuna naisiin ja ikääntyneisiin. Tutkimuksessa käytettiin mittarina EQ-5D-indeksiä, jolla arvioidaan ihmisen terveyteen liittyvää elämänlaatua.
– Tutkimuksen tulosten avulla voimme suunnata kansanterveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä aiempaa tehokkaammin. Kyselyillä saadun tiedon perusteella voimme myös tunnistaa, keitä ovat ne väestöryhmät, jotka ovat suuremmassa riskissä heikentyneen elämänlaadun suhteen, sanoo Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Tomi Mäki-Opas.
Terveyteen liittyvä elämänlaatu puolestaan oli heikompaa erityisesti naisten ja ikäihmisten keskuudessa. Tulos oli professori Mäki-Opaksen mukaan mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan kun nämä ryhmät raportoivat terveyteen liittyviä ongelmia, he kokivat kuitenkin elämällään olevan paljon merkitystä ja näkivät tulevaisuudessaan paljon mahdollisuuksia.
– Mittareiden antamat tulokset voivat hieman erota toisistaan, sillä ne mittavat hieman eri asioita. Toisaalta kyse voi olla myös ihmisten suhtautumisesta terveyteen. Vaikka vaivoja on, elämässä pärjätään ja tulevaisuuden nähdään olevan valoisampi, Mäki-Opas selittää.
Sekä miehillä että nuorilla ilmeni tutkimuksen mukaan matalaa elämäntyytyväisyyttä. Taloudellisesti haastavammassa tilanteessa olevilla henkilöillä oli niin ikään heikko elämänlaatu molemmilla mittareilla mitattuna.
– Mielenterveyteen liittyvät pitkäaikaissairaudet olivat merkittävästi yhteydessä siihen, kuinka hyväksi elämä koetaan. Niiden huomioiminen on erittäin tärkeätä, huomauttaa Mäki-Opas.
Tutkimus tarjoaa Mäki-Oppaan myös tärkeää tietoa päätöksentekijöille hyvinvointipalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
Itä-Suomen yliopiston uusi työelämäprofessori Kaari Mattila: ”Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia”
Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeudet, demokratia ja työelämä nivoutuvat tiukasti yhteen. Hän on vastikään aloittanut työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopistossa ja hän pyrkii lisäämään ihmisoikeus- ja demokratiatietoisuutta.
-Ihmiset, jotka valmistuvat vaikkapa yhteiskuntatieteiden opinnoista, päätyvät usein viranomaisiksi, ja heillä on velvollisuus edistää ihmisoikeuksia työssään, Mattila sanoo.
-Monet eivät kuitenkaan ole välttämättä perillä näistä velvollisuuksistaan, koska he eivät ole saaneet työkaluja ihmisoikeuskysymysten käsittelyyn opintojensa aikana. Tässä meillä yliopistoissa on vielä työmaata, Mattila toteaa.
Mattila näkee, että opiskelijat ovat kiinnostuneita ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.
-Monella nuorella on vahva into puolustaa oikeudenmukaisuutta ja he haluavat osaltaan tehdä maailmasta paremman paikan, Mattila painottaa.
Tärkeintä on, että ihmiset ymmärtävät, miten ihmisoikeudet ja demokratia linkittyvät arkielämään.
-Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia, eivät vain vähemmistöjä tai ulkomaalaisia. Esimerkiksi oikeus riittäviin ja laadukkaisiin terveyspalveluihin koskee meitä kaikkia, Mattila muistuttaa.
Mattila korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian ymmärtäminen myös lisää turvallisuudentunnetta ja antaa raamit esimerkiksi viranomaisten toiminnalle.
Huolestuttavana kehityksenä Mattila näkee sosiaalietuuksien leikkaukset ja köyhyyden lisääntymisen.
-On todettu, että köyhät ihmiset äänestävät vähemmän kuin vauraat. Jos köyhyys lisääntyy, niin todennäköisesti yhä useampi vähävarainen jättää äänestämättä. Se on demokratian kannalta huolestuttavaa, Mattila toteaa.
Kuuntele podcastista lisää.
Uusi palvelu tarjoaa tukea ja neuvontaa perheille peli- ja somehaasteissa
Pelituen uusi palvelu, Pelitukipuhelin, tarjoaa tukea perheille, joilla on haasteita lasten peli- ja somekäytön kanssa. Palvelun on perustanut Pelituki, joka kehittää pelien ja netin aiheuttamien haittojen ehkäisemistä, tunnistamista ja hoitoa. Pelitukipuhelin on ainoa Suomessa toimiva palvelu, joka keskittyy nimenomaan perheille suunnattuun tietokonepelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyviin haasteisiin.
– Pelitukipuhelin perustettiin ihan siihen tarpeeseen, mikä me ollaan havaittu meidän työssä, kun ollaan työskennelty perheiden ja vanhempien parissa, Pelituen asiantuntija Saara Kultamaa toteaa.
– Aika monissa perheissä pelaaminen tai somea aiheuttaa jonkinlaisia huolia tai haastavia tilanteita. Voi olla, että vanhempien oma kokemus pelaamisesta tai somesta on tosi erilainen kuin lasten ja nuorten.
Kultamaan mukaan yleisimmät peli- ja nettihaitat liittyvät elämän ja ajanhallintaan. Pelaaminen tai somen käyttö voi viedä liikaa ajan ja energian muilta tärkeiltä asioilta, kuten opiskelulta ja nukkumiselta. Aiheesta voi olla haastavaa keskustella kotona, ja se voi johtaa riitoihin tai muihin ongelmatilanteisiin. Saara Kultamaa neuvoo huolestuneita vanhempia tarkastelemaan lapsensa arjen kokonaiskuvaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi arjen rutiinien, kuten unen, ruokailun ja harrastusten, tarkastelua.
– Me toivotaan, että pelipuhelin vastaa siihen tarpeeseen, että jokainen perhe tietää, että minne jatkossa ottaa yhteyttä, kun pelaaminen tai some aiheuttaa huolta. Eikä tarvitse sitten jäädä semmoiseen epätietoisuuteen, että mistä sitä apua voisi saada, Kultamaa toteaa.
Pelitukipuhelin ottaa vastaan viestejä erilaisista pelaamiseen ja someen liittyvistä aiheista.
– Mieluummin soittaa rohkeasti ja lähdetään sitten katsomaan sitä tilannetta ja puhumaan sitä,kun jää jää yksin miettimään, Kultamaa kertoo.
Palvelu pyrkii antamaan tietoa, kuuntelemaan huolia ja tarjoamaan mahdollisia ratkaisuja. Tarvittaessa se voi myös ohjata perheitä löytämään muita sopivia tukipalveluita.
Dialogin voima: Kuinka yhteistyö voi rakentaa kestävämpää tulevaisuutta
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa.
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys voivat auttaa suomalaisia vähentämään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja hyvinvoinnin murrosta, kertovat Raisa Leinonen ja Jyri Wuorisalo, Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijat.
He puhuvat teemasta, jota nimitetään ”reiluksi vihreäksi siirtymäksi”.
-Sillä tarkoitetaan siirtymää uusiutuvaan energiaan ja muihin ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tämä prosessi voi olla eriarvoinen heikompiosaisille ihmisille, joihin voi vaikuttaa suuresti työpaikkojen menetys tai omaisuuden aleneminen, Wuorisalo sanoo.
Savonia-ammattikorkeakoulu on ylläpitämässä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä hyvinvointia ja tekemässä murroksesta oikeudenmukaisemman.
-Vaikka meidän pitää luopua tietyistä asioista, se ei tarkoita hyvinvoinnin heikkenemistä. Sen sijaan meidän täytyy miettiä uudestaan, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja arvokkaita, ja rakentaa tietoisesti uusi kulutuskäyttäytyminen, hän lisää.
Leinonen puolestaan ottaa esiin innovaatiot suomalaisessa puutuoteteollisuudessa. Hänen mukaansa metsäomistajille voitaisiin tarjota monia muitakin mahdollisuuksia kuin vain myydä puuta sellutehtaille.
-Puumateriaali-innovaatioita voidaan käyttää tekstiileissä, lääkeaineissa ja muissa korkean jalostusasteen tuotteissa, hän nostaa esille.
Vaikka Leinonen ja Wuorisalo myöntävät, että globaaliset mittarit osoittavat ihmiskunnan olevan myöhässä ilmastonmuutoksen hillinnässä, he uskovat ihmiskuntaan.
-Kun huomaamme, miten huonosti asiat voivat mennä, parannamme juoksua ja lisäämme tiedepohjaista työskentelyä, Wuorisalo sanoo.
Lopulta he korostavat dialogin tärkeyttä muutoksessa. Heidän mukaansa eri osapuolten tuominen samaan pöytään on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää paremmin muiden näkökulmia ja rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta.
-Dialogisuus ruokkii sivistystä. Siinä voi kokeilla omaa ajattelua ja miettiä, pitäisikö se muuttaa, jotta käsitys tulevaisuudesta ja todellisuudesta olisi kestävämpi, Leinonen päättää.
Savoniassa tämä vuosi on omistettu kestävyysviestinnälle, ja sen aikana järjestetään tapahtumia, jotka edistävät Pohjois-Savon ilmastokulttuuria. Yksi vuoden keskeisistä tapahtumakonsepteista on Pohjois-Savon ympäristödialogit, joissa käsitellään vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta.
Kuuntele lisää podcastista.
Teatteri antaa äänen lapsille – Good Game? -kiertuenäytelmä tuo esiin aidot tunteet ja tarinat
Miltä tuntuu työstää teatteriesitystä, joka pohjautuu lasten omiin kokemuksiin? Good Game? -kiertuenäytelmä on osa Kuopion 250-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja sen käsikirjoitus on syntynyt suoraan lasten ajatuksista ja kokemuksista liittyen esimerkiksi kaveruuteen, kiusaamiseen ja pelikulttuuriin.
Näytelmän käsikirjoitus syntyi syksyn 2024 aikana toteutetuissa draamatyöpajoissa, joissa kuopiolaiset lapset kertoivat, miltä ystävyys ja kiusaaminen tuntuvat. Teoksen ensiesitys koetaan perjantaina 14. maaliskuuta kello 10.00, Martti Ahtisaaren koululla
Savon Aalloille ja Sami Turusen haastatteluun aiheen ääreltä saapuivat Good Game? -näytelmän työryhmästä Kaisa ”Kaiku” Ritola, Santeri Niskanen sekä Anni Marin. He kertoivat tarkemmin teatteriesityksen vaikuttavista teemoista ja sen syntyprosessista ja myös siitä, minkälaisia odotuksia heillä on tulevien esitysten suhteen ja mikä tekee tästä projektista heille ainutlaatuisen?
Maaseudun ammatit tutuiksi nuorille – hanke yhdistää työpaikat ja työntekijät
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maaseutu ammattiin ry:n kanssa.
Maaseudun työmahdollisuudet tarjoavat monipuolisia urapolkuja, mutta niiden löytäminen ja saavuttaminen voi olla haastavaa. Tähän ongelmaan on tartuttu Maaseutu ammattiin ry:n Polkuja maaseudun töihin -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda maaseudun työmahdollisuudet nuorten saataville.
-Me teemme tutuksi nimenomaan maaseudun ammatteja ja yrittämistä yläkoululaisille ja lukiolaisille, kertoo Maaseutu ammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi.
Hankkeen kautta tarjotaan TET- ja kesätyöpaikkoja etsitään maaseudulta.
-Nuorten kiinnostus on herännyt, kun he ovat hoksanneet, että maaseudullakin on töitä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Satu Peltonen.
Hanke pyrkii ratkaisemaan myös kyytikysymyksen tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia päästä maaseudun työpaikoille.
Tulevaisuuden näkymät maaseudulla ovat positiiviset.
-Maatilat ovat nykyään isoja verrattuna siihen, mitä monen mielikuvissa on. Työntekijöitä tarvitaan kesäaikaan enemmän, mutta myös ympärivuotisesti, Mäntyniemi toteaa.
Hankkeen kautta pyritään lisäämään nuorten kiinnostusta monipuolisiin työllisyysmahdollisuuksiin maaseudulla sekä yhdistää työpaikat ja työntekijät.
Yhdenkin maatilan ympärillä pyörii useita erilaisia ammattilaisia, mikä kuvastaa maaseutuelinkeinojen monipuolisuutta. Hanketyön kautta pyritään avaamaan monenlaisia mahdollisuuksia maaseudun ammateissa. Maaseutuammatteihin on monenlaisia koulutuspolkuja ammatillisesta koulutuksesta yliopisto-opintoihin.
Hankkeessa toivotaankin nyt lisää yrittäjiä ilmoittamaan avoimista paikoista, jotta nuoret voisivat tutustua erilaisiin työmahdollisuuksiin maaseudulla. Työpaikkoja ja tekijöitä siis riittää – on vain kyse siitä, että ne löytävät toisensa.
Kuopiolaisen Leena StÅhlbergin esikoisromaani käsittelee ihmisen tarvetta löytää oma paikkansa – Kuuntele haastattelu
Savon Aalloilla vieraili Sami Turusen haastattelussa kirjailija ja valmentavan ohjauksen asiantuntija Leena Ståhlberg, jonka esikoisromaani Askelmerkkejä ilmestyy helmikuussa. Ståhlberg on aiemmin tunnettu tietokirjailijana ja lastenkirjojen kirjoittajana, mutta nyt hän astuu kaunokirjallisuuden maailmaan. Hänen uusin teoksensa käsittelee ihmisen tarvetta löytää oma paikkansa elämässä ja tehdä merkityksellisiä valintoja.
Esikoisromaanin julkaisun kynnyksellä Ståhlberg kuvailee tuntemuksiaan jännityksen ja odotuksen sekoitukseksi.
Leenalla on pitkä tausta valmentavan ohjauksen parissa, ja ajatus kaunokirjallisen teoksen kirjoittamisesta syntyi myös halusta välittää tarinoiden avulla elämänhallinnan ja merkityksen löytämisen teemoja uudella tavalla.
Askelmerkkejä-romaani seuraa neljää henkilöä, joista jokainen on oman elämänsä risteyskohdassa. Romaani käsittelee oman paikan löytämistä ja merkityksen kokemista, ja Ståhlberg toivoo, että lukijat löytävät siitä myös oivalluksia omaan elämäänsä.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Savon yrittäjäaallot: Savolaiset yritykset maailmalle – miten kansainvälistyminen onnistuu?
Ohjelmasarja on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Savon Yrittäjien kanssa.
Savon Aaltojen ja Savon Yrittäjien yhteistyössä toteuttamassa Savon Yrittäjäaallot -ohjelmassa puhututtaa tällä kertaa kansainvälistyminen.
Miten savolaiset yritykset lähtevät kansainvälisille markkinoille? Entä mitä haasteita ja mahdollisuuksia vienti tuo kenties mukanaan? Savon Aaltojen Sami Turunen keskustelee aiheesta neljän asiantuntijan ja yrittäjän kanssa. Tutkimme yritysten kansainvälistymistä, Ruotsin, Ukrainan ja Puolan markkinoita sekä ns. vientimatkojen yleisiä hyötyjä. Studiossa vieraina keskustelussa mukana ovat MjH Infra Oy AB:n Anna Risto, Kurko-Koponen Oy:n Kimmo Koponen, Dox Systemsin Tommi Tolvanen sekä Savon Yrittäjien Paula Aikio-Tallgren.
