Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
Kuuntele kaikki SAVON AALTOJEN PODCASTIT tästä!
POIMINTOJA TAAJUUDELTA:
Puutarhahetki: Kun kukat eivät kuki ja kuusiaita mietityttää
Kaupallinen yhteistyö Viherkeskus Focuksen kanssa
MAINOS| Keväällä puutarhainnostus on usein suurimmillaan. Innostus voi kuitenkin laantua, kun huomaa, etteivät huolella kasvatetut kukat kukikaan.
Puutarhahetkessä Viherkeskus Focuksen puutarhuri Markku Karivainio pureutuu muun muassa siihen, miksi miekkaliljat eivät välttämättä kuki ja onko harrastaja tehnyt puutarhassa oikeasti jotain väärin.
– Kylläpä Merja heitti pahaan heti tähän alkuun. Ei välttämättä ole tehnyt oikeastaan mitään väärin, Karivainio toteaa. Moni keväinen puutarhakysymys liittyy tilanteisiin, joissa kasvit eivät käyttäydykään odotetulla tavalla. Epävarmuus siitä, mitä uskaltaa leikata, lannoittaa tai jättää rauhaan, on keväisin yleistä.
Puutarhahetken jaksossa asiantuntija vastaa useisiin kuuntelijoiden keväisiin pihahuoliin ja auttaa ymmärtämään, mitkä asiat oikeasti ratkaisevat. Ohjelma on tehty kaupallisessa yhteistyössä Viherkeskus Focuksen kanssa.
Naapurikunta voi olla eksoottisempi matkakohde kuin kaukomaat
Moni meistä on matkaillut kaukomailla ja naapurikunta saattaa olla tuntemattomampi kuin eksoottinen matkailukohde. Lauantaina Loma Savossa –messuilla pääsee tutustumaan oman maakunnan matkailutarjontaa.
Kotimaan matkailussa on havaittu piristymistä myös Pohjois-Savossa, kertoo Leppävirran kunnan viestintä- ja markkinointipäällikkö Paula Pöllänen.
– Pohjois‑Savossa tammikuun maksulliset yöpymiset kasvoivat 44 prosenttia. Kasvua tuli etenkin ulkomaalaisten yöpymisistä, jotka kasvoivat tammikuussa 51 prosenttia, kertoo Pöllänen, joka työskentelee myös Visit Leppävirrassa.
Lähialuetta ei kuitenkaan aina mielletä matkailun ja loman kohteeksi, vaikka mahdollisuuksia olisi paljon lähempänä kuin usein ajatellaan.
– Omakohtainenkin kokemus on, että joku paikka on niin lähellä, ettei sitä oikein ymmärräkään, että sielläkin voisi käydä, Pöllänen naurahtaa.
Kasvuluvut näkyvät myös tapahtuman sisällössä. Messuilla esitellään matkailutarjontaa paitsi paikallisille myös kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille, jotka etsivät pidempiä lomakohteita Savon alueelta.
– Meillä on myös Etelä-Savosta mukana yrityksiä. Etelä- ja Pohjois-Savon matkailutarjontaa on luontokohteita, hotelleja, ruokaa, kalastusta. Uskon, että jokainen lähtee jonkinlainen vinkki takataskusta näiltä messuilta, Pöllänen toteaa.
Podcast‑haastattelussa Paula Pöllänen avaa tarkemmin, mihin suuntaan Savon matkailu on kehittymässä, miksi lähimatkailu kiinnostaa yhä useampia ja millaisia mahdollisuuksia oma maakunta tarjoaa niin paikallisille kuin matkailijoille.
Perinteiset puulajit pitävät pintansa Pohjois-Savossa
Kuusi pitää pintansa Pohjois-Savossa metsien uudistamisessa.
Noin 60 prosenttia uudistamisesta tehdään maakunnassa kuuselle, kun valtakunnallisesti noin puolet metsistä uudistetaan männylle. Tiedot käyvät ilmi Metsäkeskukseen viime vuonna saapuneista metsänkäyttöilmoituksista.
Metsäkeskuksen johtavan metsänhoidon asiantuntijan Markku Remeksen mukaan kuusen suosiota selittävät Pohjois-Savon rehevät kasvupaikat.
– Biologiaa vastaan ei kannata taistella, kasvupaikka ratkaisee puulajin, Remes toteaa.
Remeksen mukaan metsän uudistamisessa olennainen kysymys on aina kasvupaikka. Kuuselle sopiville kohteille valitaan kuusta, karummille ja kuivumisherkille kohdille mäntyä ja ravinteikkaille, ilmaville paikoille myös koivua.
Myös sekametsien kasvatus on Pohjois-Savossa yleistynyt vähitellen.
– Se näkyy muun muassa taimimäärissä. Ala istutetaan esimerkiksi kuuselle, mutta osa muokatuista laikkuista ja mättäistä jätetään istuttamatta. Niihin tulee usein koivua reunametsästä, mutta myös mäntyä ja muita puulajeja, Markku Remes kertoo.
Kuusi, mänty ja rauduskoivu muodostavat metsien uudistamisessa selkeän kolmen kärjen. Muita puulajeja käytetään vielä vain muutaman promillen verran.
– Siperianlehtikuusta, tammea, saarnia ja kahta jalavalajiakin kuitenkin löytyy, Remes luettelee.
Podcast-haastattelussa Metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes avaa, miksi puulajivalinnat tehdään Pohjois-Savossa niin kuin tehdään ja mihin metsien uudistaminen on alueella menossa.
Kysy hammaslääkäriltä – Voiko alkavan reiän pysäyttää
Kaupallinen yhteistyö Tervetystalon kanssa.
MAINOS| Voiko alkavan reiän pysäyttää ilman poraamista, ja mitkä arjen omahoitotavat todella vaikuttavat hampaiden kuntoon? Kysy hammaslääkäriltä ‑ohjelman tuoreessa jaksossa Terveystalon hammaslääkäri Jesse Honkanen lähtee liikkeelle näistä monia mietityttävistä kysymyksistä, mutta keskustelu laajenee nopeasti suun terveyden ajankohtaisiin teemoihin.
Honkanen avaa, milloin alkava reikä voidaan vielä pysäyttää omahoidolla ja miksi esimerkiksi fluorilla on siinä keskeinen rooli. Samalla käydään läpi, mitä hampaiden puhdistuksessa kannattaa oikeasti painottaa – tekniikkaa, välineitä vai tuotteita – ja mitkä uskomukset eivät pidä paikkaansa.
Jaksossa sivutaan myös useita muita kuuntelijoita askarruttavia aiheita, kuten hampaiden puhdistusvälineitä, nikotiinituotteiden vaikutuksia suun terveyteen sekä yleisiä vaivoja, joihin törmätään hammaslääkärin vastaanotolla. Yhteinen nimittäjä on selkeys: mitä voi itse tehdä, milloin on syytä hakeutua hoitoon ja mihin asioihin kannattaa suhtautua rauhallisesti.
Takatalvi ei lannistanut mehiläisiä – ”Lähtevät innolla hakemaan uutta evästä”
Aikaisin ja lämpimänä alkanut kevät sai myös mehiläiset aktivoitumaan pesissään hyvissä ajoin. Rautavaaralainen mehiläistarhaaja Timo Korhonen arvioi mehiläisten lähteneen liikkeelle hieman tavanomaista aiemmin, kun vähäinen lumi suli nopeasti.
Hetkellisestä takatalvesta mehiläiset eivät Korhosen mukaan ole moksiskaan.
– Luotan siihen, että ne kerkesivät lentää jo sen verran, etteivät nämä muutamat kylmät jaksot ole ylitsepääsemättömiä. Sään lämmetessä ne lähtevät innolla taas hakemaan uutta evästä, Korhonen pohtii.
Paju ehti kukkaan jo ennen takatalvea, mikä helpotti pesien ravintotilannetta kevään kriittisessä vaiheessa.
Kylmä ja vähäluminen talvi oli Korhosen mukaan mehiläisten kannalta hyvä. Hänen mukaansa mehiläiset kestävät kylmyyttä erinomaisesti. Huonoin vaihtoehto mehiläisille olisi sen sijaan kostea ja leuto talvi.
– Kosteus haihtui pesistä hyvin ja tuuletus pelasi. Siellä ne kasassa mehiläiset ovat toisiaan vasten kyhnyttäneet ja lämpöä tuottaneet, Korhonen kertoo.
Todellinen uhka mehiläisille liittyy Korhosen mukaan kosteudessa viihtyviin tauteihin sekä mehiläisten pahimpaan tuholaiseen.
– Kosteus ja taudit yhdessä Varroapunkin kanssa muodostavat yhdistelmän, joka voi tappaa koko mehiläispesän, Korhonen kommentoi.
Haastattelussa rautavaaralainen mehiläistarhaaja Timo Korhonen avaa, miten poikkeuksellinen talvi ja aikainen kevät ovat vaikuttaneet mehiläisiin, ja mitkä tekijät ovat niille todellisia uhkia. Samalla selviää, millaiset sääolosuhteet luovat pohjan hyvälle hunajakesälle.
Kuopiolainen laulaja-lauluntekijä Jukka Kervisen pitkä julkaisutauko päättyy kantaa ottavaan singleen
Pitkän, lähes kymmenen vuoden julkaisutauon jälkeen Jukka Kervinen on jälleen uuden musiikin äärellä. Kuopiolainen laulaja‑lauluntekijä, lavarunoilija ja kupletisti tarttuu tuoreella singlellään yhteiskunnalliseen aiheeseen ja palaa julkaisujen pariin omalla, tunnistettavalla tavallaan, sanat edellä.
Kappale Tässä kaupungissa sai alkunsa Yhdysvalloissa tapahtuneista levottomuuksista ja henkilökohtaisesta kosketuspinnasta Minneapolisin tapahtumiin. Kervinen kertoo, ettei biisi syntynyt pelkästä uutisten seuraamisesta, vaan tilanteesta, joka jäi vaivaamaan.
— Tuli sellainen tunne, että tästä on pakko tehdä biisi, hän sanoo.
Vaikka julkaisuja ei ole vuosiin tullut, musiikki ei ole ollut poissa arjesta. Kervinen on tehnyt kappaleita koko ajan, mutta antanut niiden jäädä pöytälaatikkoon. Nyt elämäntilanteen rauhoittuminen on avannut tilaa myös tavoitteellisemmalle julkaisemiselle.
— Ei tämä nyt tähän jää, Kervinen toteaa.
Tekstin merkitys korostuu kaikessa Kervisen tekemisessä, vaikka sävellys usein syntyy ensin. Lavarunous ja laulunteko ruokkivat toisiaan, ja vuosien mittaan ironian ja huumorin rinnalle on noussut suorempi tapa sanoa asioita.
— Ei tässä enää tarvitse piilottaa mielipiteitään ironian taakse, Kervinen pohtii.
Kuuntele podcastista, miksi kymmenen vuoden hiljaisuus päättyi nyt, mistä Jukka Kervisen laulut ammentavat ja millainen tekijä palaa julkaisemaan, kun sanat alkavat jälleen vaatia tilaa.
Tšernobyl näkyy yhä sienissä, mutta Pohjois‑Savossa ei syytä huoleen
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut nyt 40 vuotta, mutta sen vaikutuksia seurataan edelleen myös Suomessa, erityisesti luonnossa ja ruokasienissä. Viime syksynä Säteilyturvakeskus toteutti poikkeuksellisen laajan Sienet 2025 ‑kampanjan, jossa sienestäjät eri puolilta maata lähettivät näytteitä tutkittavaksi. Mukana oli myös Pohjois‑Savosta kerättyjä sieninäytteitä.
Maakunnasta analysoitiin 19 sieninäytettä, joiden cesium‑137‑pitoisuuden mediaani oli 40 becquereliä kilossa, selvästi alle koko maan mediaanin, joka oli 110 becquereliä kilossa.
— EU:n suosituksen mukainen raja‑arvo on 600 becquereliä kilossa, joten tähän suhteutettuna 40 on hyvin matala arvo, Säteilyturvakeskuksen laboratorion johtaja Sinikka Virtanen toteaa
Haastattelussa käydään läpi, miksi Pohjois‑Savon tulokset ovat maltillisia: alue kuuluu Tšernobylin laskeumakartalla niin sanottuun kakkosalueeseen, jossa laskeumaa tuli aikanaan vähemmän kuin monilla muilla alueilla. Lisäksi eri sienilajit keräävät cesiumia eri tavoin, ja kampanjassa saatiin runsaasti näytteitä lajeista, jotka eivät ole pahimpia cesiumin kerääjiä.
Podcastissa selitetään myös ymmärrettävästi, mitä becquerelit tarkoittavat käytännössä ja miksi säteilyannos sienistä on hyvin pieni.
Virtanen muistuttaa, että cesium‑137:n noin 30 vuoden puoliintumisaika näkyy luonnossa.
— Cesium poistuu metsäympäristöstä vähitellen eikä aiheuta vaaraa ihmiselle tai ympäristölle, hän sanoo.
Kuuntele podcastista, miksi sieniä tutkitaan edelleen, mitä Pohjois‑Savon mittaustulokset kertovat ja miksi savolainen voi hyvällä omallatunnolla lähteä sienimetsään nyt ja tulevinakin syksyinä.
Jopa kolmasosalla puutteita lasten turvaistuinten käytössä Kuopiossa
Itä-Suomen poliisi ja Liikenneturva seurasivat tiistaiaamuna Kuopiossa turvalaitteiden, kuten lasten turvaistuinten käyttöä. Viime vuoden syyskuussa tehty poliisin ja Liikenneturvan valvonta osoitti, että valtakunnallisesti kahdeksan prosenttia lapsista matkusti autossa ilman minkäänlaista turvalaitetta. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskisen mukaan tämän aamun otoksen mukaan luvut ovat Kuopiossa vieläkin synkempiä. Taskinen kertoo, että puolentoista tunnin tarkkailun aikana päiväkodin läheisyydessä jopa kolmasosassa lasten kuljetuksista on puutteita.
Taskisen mukaan kyse ei useimmiten ole tiedon puutteesta vaan asenteista. Lapsia siirretään liian aikaisin pelkän turvavyön varaan, kasvot menosuuntaan ennen suosituksia tai pahimmillaan he matkustavat täysin ilman turvalaitteita.
– Olen todella huolissani tästä tilanteesta ja tästä selkeästä välinpitämättömyydestä, mitä osalla vanhemmista on lasten kuljettamiseen, Taskinen sanoo suoraan.
Taskisen mukaan yleisimmät virheet silloin, kun turvaistuin löytyy ovat, että vyöt jäävät löysälle, lapsi irrottaa ylävyöt, tai paksut talvivaatteet estävät vyön kunnollisen kiristyksen. Vastuu lapsen oikeasta ja turvallisesta kiinnittämisestä on aina aikuisella.
Lopuksi Taskinen jättää kuulijoille painavan muistutuksen.
– Koskaan ei ole niin kiire, etteikö me voitaisi pitää huolta meidän läheisistä ja lapsi on se kaikkein kallein aarre.
Kuuntele podcastista, miksi lasten turvaistuimien käyttö ontuu yhä, mitä jokaisen aikuisen pitäisi tietää lapsen turvallisesta kuljettamisesta ja miten pienillä valinnoilla voidaan ehkäistä vakavia seurauksia liikenteessä.
Uusi sijoitus vauhdittaa kuopiolaisen Vireumin kasvua
Kuopiolainen teknologiayhtiö Vireum Oy on saanut uuden sijoituksen, kun Nordic Option lähti mukaan yhtiöön yhdessä Gorilla Capitalin kanssa. Ratkaisu tuo lisää pääomaa, osaamista ja verkostoja tekoälyyn pohjautuvan laadunvalvontaratkaisun kehittämiseen ja laajentamiseen Suomessa ja tulevaisuudessa myös kansainvälisesti.
Vireum kehittää teollisuuteen konenäköön ja mittausteknologiaan perustuvaa tekoälyratkaisua, joka tunnistaa vialliset tuotteet jo varhaisessa vaiheessa tuotantolinjalla. Tavoitteena on parantaa lopputuotteen laatua, tehostaa prosesseja ja vähentää kustannuksia.
Vireumin toimitusjohtaja Antti Väänänen kertoo, että sijoitus avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti myynnin ja tuotekehityksen vahvistamiseen.
– Nyt saadaan laajennettua ratkaisun vientiä uusille toimialoille ja kasvatettua asiakaskuntaa, Väänänen sanoo.
Ratkaisu ei ole vain kokeellinen teknologia, vaan sitä hyödynnetään jo asiakkaiden arjessa tuotannossa.
– Tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan tehostaa ihmisen työtä ja laadun monitorointia, Väänänen kuvailee.
Nordic Optionin sijoitusjohtaja Teemu Puumalainen kertoo, että päätös sijoituksesta syntyi erityisesti konkretian ansiosta. Tekoäly ei jää abstraktiksi lupaukseksi, vaan sillä on maksavia asiakkaita ja selkeä hyöty teollisuudessa. Vireum on samalla Nordic Optionille ensimmäinen sijoitus Pohjois-Suomen ydinalueen ulkopuolelle.
Kuuntele podcastista, miksi sijoittajat kiinnostuivat juuri Vireumin ratkaisusta, miten tekoäly käytännössä tuo lisäarvoa tuotantoon ja millaisia kasvunäkymiä kuopiolaisella teknologiayhtiöllä on edessään.
Miksi Pohjois‑Savo näkyy nyt Punkkiliven kärjessä? Tutkija selittää
Punkkilive.fi‑palvelussa Pohjois‑Savo nousee tällä hetkellä aivan kärkipäähän sekä punkkihavaintojen määrässä että ilmoitettujen punkkien lukumäärässä. Vain Pohjois‑Pohjanmaa on 30 päivän tarkastelussa edellä. Ilmiö herättää kysymyksiä: kertooko tämä punkkien todellisesta runsaudesta vai ihmisten aktiivisuudesta vai molemmista?
Turun yliopiston biologianlaitoksen yliopistonlehtori Tero Klemola avaa podcastissa tilannetta Pohjois‑Savon näkökulmasta. Aikainen kevät on saanut punkit liikkeelle poikkeuksellisen varhain, ja Savossa sekä Oulun seudulla havaintoja selittää erityisesti taigapunkin eli siperianpuutiaisen esiintyminen. Tämä laji aktivoituu tavallista puutiaista viileämmissä lämpötiloissa ja on yleisempi Keski‑ ja Pohjois‑Suomessa.
– Kevät on tullut aikaisin. Lumet ovat sulaneet ja lämpötilat ovat plussan puolella, niin punkit ovat liikkeellä, Klemola toteaa.
Samalla hän muistuttaa, että Punkkilive ei mittaa suoraan punkkien runsausmääriä, vaan ihmisten ja puutiaisten kohtaamisia. Ilmoitusaktiivisuus vaihtelee alueittain, ja Pohjois‑Savossa punkkien ilmaantuminen koetaan yhä uutena ja huomionarvoisena.
Keskustelussa käydään läpi myös taigapunkin ja tavallisen puutiaisen erot, aktiivisuuskaudet sekä se, miksi taigapunkin havainnot usein vähenevät jo juhannuksen jälkeen. Lisäksi avataan Punkkipankki‑hanketta, jossa suomalaiset voivat lähettää punkkinäytteitä Turun yliopistoon tutkittavaksi. Näytteiden avulla selvitetään taudinaiheuttajien esiintymistä ja sitä, miten tilanne on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Paikallisen median huomio ja esimerkiksi TBE‑rokotteen laajentaminen Kuopion Saarijärven alueelle ovat lisänneet kiinnostusta punkkeihin ja madaltaneet kynnystä tehdä havaintoja verkkoon.
Kuuntele podcastista, miksi Pohjois‑Savo näkyy nyt punkkilive.fi‑tilastoissa kärkipäässä, mitä taigapunkin yleistyminen tarkoittaa käytännössä ja miten kansalaishavainnot auttavat tutkijoita ymmärtämään punkkikauden ajoittumista ja leviämistä Suomessa.
