Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
Kuuntele kaikki SAVON AALTOJEN PODCASTIT tästä!
POIMINTOJA TAAJUUDELTA:
Kuopiolainen laulaja-lauluntekijä Jukka Kervisen pitkä julkaisutauko päättyy kantaa ottavaan singleen
Pitkän, lähes kymmenen vuoden julkaisutauon jälkeen Jukka Kervinen on jälleen uuden musiikin äärellä. Kuopiolainen laulaja‑lauluntekijä, lavarunoilija ja kupletisti tarttuu tuoreella singlellään yhteiskunnalliseen aiheeseen ja palaa julkaisujen pariin omalla, tunnistettavalla tavallaan, sanat edellä.
Kappale Tässä kaupungissa sai alkunsa Yhdysvalloissa tapahtuneista levottomuuksista ja henkilökohtaisesta kosketuspinnasta Minneapolisin tapahtumiin. Kervinen kertoo, ettei biisi syntynyt pelkästä uutisten seuraamisesta, vaan tilanteesta, joka jäi vaivaamaan.
— Tuli sellainen tunne, että tästä on pakko tehdä biisi, hän sanoo.
Vaikka julkaisuja ei ole vuosiin tullut, musiikki ei ole ollut poissa arjesta. Kervinen on tehnyt kappaleita koko ajan, mutta antanut niiden jäädä pöytälaatikkoon. Nyt elämäntilanteen rauhoittuminen on avannut tilaa myös tavoitteellisemmalle julkaisemiselle.
— Ei tämä nyt tähän jää, Kervinen toteaa.
Tekstin merkitys korostuu kaikessa Kervisen tekemisessä, vaikka sävellys usein syntyy ensin. Lavarunous ja laulunteko ruokkivat toisiaan, ja vuosien mittaan ironian ja huumorin rinnalle on noussut suorempi tapa sanoa asioita.
— Ei tässä enää tarvitse piilottaa mielipiteitään ironian taakse, Kervinen pohtii.
Kuuntele podcastista, miksi kymmenen vuoden hiljaisuus päättyi nyt, mistä Jukka Kervisen laulut ammentavat ja millainen tekijä palaa julkaisemaan, kun sanat alkavat jälleen vaatia tilaa.
Tšernobyl näkyy yhä sienissä, mutta Pohjois‑Savossa ei syytä huoleen
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta on kulunut nyt 40 vuotta, mutta sen vaikutuksia seurataan edelleen myös Suomessa, erityisesti luonnossa ja ruokasienissä. Viime syksynä Säteilyturvakeskus toteutti poikkeuksellisen laajan Sienet 2025 ‑kampanjan, jossa sienestäjät eri puolilta maata lähettivät näytteitä tutkittavaksi. Mukana oli myös Pohjois‑Savosta kerättyjä sieninäytteitä.
Maakunnasta analysoitiin 19 sieninäytettä, joiden cesium‑137‑pitoisuuden mediaani oli 40 becquereliä kilossa, selvästi alle koko maan mediaanin, joka oli 110 becquereliä kilossa.
— EU:n suosituksen mukainen raja‑arvo on 600 becquereliä kilossa, joten tähän suhteutettuna 40 on hyvin matala arvo, Säteilyturvakeskuksen laboratorion johtaja Sinikka Virtanen toteaa
Haastattelussa käydään läpi, miksi Pohjois‑Savon tulokset ovat maltillisia: alue kuuluu Tšernobylin laskeumakartalla niin sanottuun kakkosalueeseen, jossa laskeumaa tuli aikanaan vähemmän kuin monilla muilla alueilla. Lisäksi eri sienilajit keräävät cesiumia eri tavoin, ja kampanjassa saatiin runsaasti näytteitä lajeista, jotka eivät ole pahimpia cesiumin kerääjiä.
Podcastissa selitetään myös ymmärrettävästi, mitä becquerelit tarkoittavat käytännössä ja miksi säteilyannos sienistä on hyvin pieni.
Virtanen muistuttaa, että cesium‑137:n noin 30 vuoden puoliintumisaika näkyy luonnossa.
— Cesium poistuu metsäympäristöstä vähitellen eikä aiheuta vaaraa ihmiselle tai ympäristölle, hän sanoo.
Kuuntele podcastista, miksi sieniä tutkitaan edelleen, mitä Pohjois‑Savon mittaustulokset kertovat ja miksi savolainen voi hyvällä omallatunnolla lähteä sienimetsään nyt ja tulevinakin syksyinä.
Jopa kolmasosalla puutteita lasten turvaistuinten käytössä Kuopiossa
Itä-Suomen poliisi ja Liikenneturva seurasivat tiistaiaamuna Kuopiossa turvalaitteiden, kuten lasten turvaistuinten käyttöä. Viime vuoden syyskuussa tehty poliisin ja Liikenneturvan valvonta osoitti, että valtakunnallisesti kahdeksan prosenttia lapsista matkusti autossa ilman minkäänlaista turvalaitetta. Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskisen mukaan tämän aamun otoksen mukaan luvut ovat Kuopiossa vieläkin synkempiä. Taskinen kertoo, että puolentoista tunnin tarkkailun aikana päiväkodin läheisyydessä jopa kolmasosassa lasten kuljetuksista on puutteita.
Taskisen mukaan kyse ei useimmiten ole tiedon puutteesta vaan asenteista. Lapsia siirretään liian aikaisin pelkän turvavyön varaan, kasvot menosuuntaan ennen suosituksia tai pahimmillaan he matkustavat täysin ilman turvalaitteita.
– Olen todella huolissani tästä tilanteesta ja tästä selkeästä välinpitämättömyydestä, mitä osalla vanhemmista on lasten kuljettamiseen, Taskinen sanoo suoraan.
Taskisen mukaan yleisimmät virheet silloin, kun turvaistuin löytyy ovat, että vyöt jäävät löysälle, lapsi irrottaa ylävyöt, tai paksut talvivaatteet estävät vyön kunnollisen kiristyksen. Vastuu lapsen oikeasta ja turvallisesta kiinnittämisestä on aina aikuisella.
Lopuksi Taskinen jättää kuulijoille painavan muistutuksen.
– Koskaan ei ole niin kiire, etteikö me voitaisi pitää huolta meidän läheisistä ja lapsi on se kaikkein kallein aarre.
Kuuntele podcastista, miksi lasten turvaistuimien käyttö ontuu yhä, mitä jokaisen aikuisen pitäisi tietää lapsen turvallisesta kuljettamisesta ja miten pienillä valinnoilla voidaan ehkäistä vakavia seurauksia liikenteessä.
Uusi sijoitus vauhdittaa kuopiolaisen Vireumin kasvua
Kuopiolainen teknologiayhtiö Vireum Oy on saanut uuden sijoituksen, kun Nordic Option lähti mukaan yhtiöön yhdessä Gorilla Capitalin kanssa. Ratkaisu tuo lisää pääomaa, osaamista ja verkostoja tekoälyyn pohjautuvan laadunvalvontaratkaisun kehittämiseen ja laajentamiseen Suomessa ja tulevaisuudessa myös kansainvälisesti.
Vireum kehittää teollisuuteen konenäköön ja mittausteknologiaan perustuvaa tekoälyratkaisua, joka tunnistaa vialliset tuotteet jo varhaisessa vaiheessa tuotantolinjalla. Tavoitteena on parantaa lopputuotteen laatua, tehostaa prosesseja ja vähentää kustannuksia.
Vireumin toimitusjohtaja Antti Väänänen kertoo, että sijoitus avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti myynnin ja tuotekehityksen vahvistamiseen.
– Nyt saadaan laajennettua ratkaisun vientiä uusille toimialoille ja kasvatettua asiakaskuntaa, Väänänen sanoo.
Ratkaisu ei ole vain kokeellinen teknologia, vaan sitä hyödynnetään jo asiakkaiden arjessa tuotannossa.
– Tekoäly ei korvaa ihmistä, vaan tehostaa ihmisen työtä ja laadun monitorointia, Väänänen kuvailee.
Nordic Optionin sijoitusjohtaja Teemu Puumalainen kertoo, että päätös sijoituksesta syntyi erityisesti konkretian ansiosta. Tekoäly ei jää abstraktiksi lupaukseksi, vaan sillä on maksavia asiakkaita ja selkeä hyöty teollisuudessa. Vireum on samalla Nordic Optionille ensimmäinen sijoitus Pohjois-Suomen ydinalueen ulkopuolelle.
Kuuntele podcastista, miksi sijoittajat kiinnostuivat juuri Vireumin ratkaisusta, miten tekoäly käytännössä tuo lisäarvoa tuotantoon ja millaisia kasvunäkymiä kuopiolaisella teknologiayhtiöllä on edessään.
Miksi Pohjois‑Savo näkyy nyt Punkkiliven kärjessä? Tutkija selittää
Punkkilive.fi‑palvelussa Pohjois‑Savo nousee tällä hetkellä aivan kärkipäähän sekä punkkihavaintojen määrässä että ilmoitettujen punkkien lukumäärässä. Vain Pohjois‑Pohjanmaa on 30 päivän tarkastelussa edellä. Ilmiö herättää kysymyksiä: kertooko tämä punkkien todellisesta runsaudesta vai ihmisten aktiivisuudesta vai molemmista?
Turun yliopiston biologianlaitoksen yliopistonlehtori Tero Klemola avaa podcastissa tilannetta Pohjois‑Savon näkökulmasta. Aikainen kevät on saanut punkit liikkeelle poikkeuksellisen varhain, ja Savossa sekä Oulun seudulla havaintoja selittää erityisesti taigapunkin eli siperianpuutiaisen esiintyminen. Tämä laji aktivoituu tavallista puutiaista viileämmissä lämpötiloissa ja on yleisempi Keski‑ ja Pohjois‑Suomessa.
– Kevät on tullut aikaisin. Lumet ovat sulaneet ja lämpötilat ovat plussan puolella, niin punkit ovat liikkeellä, Klemola toteaa.
Samalla hän muistuttaa, että Punkkilive ei mittaa suoraan punkkien runsausmääriä, vaan ihmisten ja puutiaisten kohtaamisia. Ilmoitusaktiivisuus vaihtelee alueittain, ja Pohjois‑Savossa punkkien ilmaantuminen koetaan yhä uutena ja huomionarvoisena.
Keskustelussa käydään läpi myös taigapunkin ja tavallisen puutiaisen erot, aktiivisuuskaudet sekä se, miksi taigapunkin havainnot usein vähenevät jo juhannuksen jälkeen. Lisäksi avataan Punkkipankki‑hanketta, jossa suomalaiset voivat lähettää punkkinäytteitä Turun yliopistoon tutkittavaksi. Näytteiden avulla selvitetään taudinaiheuttajien esiintymistä ja sitä, miten tilanne on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Paikallisen median huomio ja esimerkiksi TBE‑rokotteen laajentaminen Kuopion Saarijärven alueelle ovat lisänneet kiinnostusta punkkeihin ja madaltaneet kynnystä tehdä havaintoja verkkoon.
Kuuntele podcastista, miksi Pohjois‑Savo näkyy nyt punkkilive.fi‑tilastoissa kärkipäässä, mitä taigapunkin yleistyminen tarkoittaa käytännössä ja miten kansalaishavainnot auttavat tutkijoita ymmärtämään punkkikauden ajoittumista ja leviämistä Suomessa.
