Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
Kuuntele kaikki SAVON AALTOJEN PODCASTIT tästä!
suosittelemme
rakkaudella nuorista
-
Kuuntele ohjelmasarjan jakso 9/2o tästä:
Ohjelmasarjan kaikki jaksot löydät Spotifysta omalta Rakkaudella nuorista-soittolistaltaan.
pOIMINTOJA TAAJUUDELTA:
Pieni kunta, suuri sydän: Rautavaara kruunattiin Suomen välittävimmäksi kunnaksi
Rautavaara on valittu Suomen välittävimmäksi kunnaksi vuoden 2025 Välittämisen SM-kisoissa. Kisojen tarkoitus on luoda paikallista ja kansallista välittämisen kulttuuria sekä innostaa ihmisiä kohtaamaan ja auttamaan lähimmäisiään. Rautavaaran kunnan hyvinvointi- ja kotoutumiskoordinaattori Annukka Jäntti-Ciprian kertoo, että tunnustus on merkittävä kunnalle ja sen aktiiviselle vapaaehtoistoiminnalle.
– Onhan tämä tosi hieno ja iso asia. Vapaaehtoistyötä tehdään täällä valtavasti, ja yhteisöllinen tekeminen on meille tärkeää. Olen todella onnellinen Rautavaaran puolesta, Jäntti-Ciprian iloitsee.
Rautavaaran kisapanos oli monipuolinen ja kattava. Mukana oli muun muassa varhaiskasvatuksen järjestämiä satu- ja laulutuokioita vanhainkodeissa, roskienkeruutalkoita luonnon hyväksi sekä seurakuntien ja yhdistysten järjestämiä nuorisokahviloita ja yhteisöllisiä herkuttelutilaisuuksia.
– Meillä oli mukana myös sydänyhdistyksen tapahtumia, vapputori ja koko perheen ilmailutapahtuma. Kisat huipentuivat SPR:n järjestämään hampurilaistapahtumaan, jossa paistettiin yli 130 hampurilaista, Jäntti-Ciprian kertoo.
Vaikka kyseessä oli kilpailu, suuri osa toiminnasta on Rautavaaralla arkipäivää.
– Monet kisakeikat ovat osa meidän säännöllistä vapaaehtoistoimintaa. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen keksimät tapahtumat jäävät varmasti elämään kisojen jälkeenkin, Jäntti-Ciprian toteaa.
Pienen kunnan vahvuus on sen tiivis yhteisö. Jäntti-Ciprianin mukaan juuri yhteisöllisyys ja halu auttaa toisiaan ovat Rautavaaran vapaaehtoistoiminnan sydän.
– Täällä on sisäinen motivaatio auttaa. Kun ollaan vähän syrjemmässä, yhteisöllisyys on meille elinehto, hän sanoo.
Kuuntele lisää podcastista.
Tukat tötterölle ja valot vilkkumaan – Juankoskelainen Kopernikus räjäyttää pankin 30-vuotisjuhlakeikalla
Juankoskelainen rock-yhtye Kopernikus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlakeikka järjestetään lauantaina 7. kesäkuuta Bar Pataruukissa. Luvassa on kolmetuntinen show täynnä vierailijoita ja kovaa rokkia.
Vuonna 1995 perustettu Kopernikus sai alkunsa Juankosken seurantalolla, kun joukko nuoria innostui rockmusiikista ja päätti perustaa oman bändin. Yksi perustajajäsenistä, Mikko Antikainen, muistelee alkuaikoja lämmöllä:
– Meitä kiinnosti musiikki ja haettiin oppia muun muassa kitaratunneilta ja bändikerhoista. Varsinainen lähtölaukaus oli, kun pitkän linjan muusikko Rami Torvinen palasi Juankoskelle ja alkoi vetää bändikerhoa. Siitä se sitten lähti.
Bändin jäsenet ovat tunteneet toisensa lapsuudesta asti, mikä on ollut tärkeä voimavara vuosien varrella.
– Totta kai nuorempana oli joskus erimielisyyksiä, mutta nykyään homma toimii kuin vanhassa avioliitossa. Meillä ei ole isoja egoja, vaan jokaisella on oma tontti ja vastuualue, kertoo Antikainen.
Jarmo Rissanen lisää, että bänditoiminta oli alusta asti enemmän mukava harrastus kuin tie suosioon.
– Se oli vaan niin kivaa. Ei meillä ollut mitään suuria riitoja, eikä suosio muuttanut mitään. Seurantalolla soittaminen piti meidät poissa pahanteosta.
Juankoski tunnetaan vahvasta musiikkikulttuuristaan, ja Kopernikus on ollut osa tätä perinnettä jo kolme vuosikymmentä.
– Täällä on aina ollut tekijöitä, jotka järjestävät tapahtumia ja tukevat nuoria muusikoita. Kunta ja kaupunki ovat myös tukeneet toimintaa tarjoamalla bändikämppiä ja välineitä, Rissanen kiittelee.
Antikainen näkee Juankosken musiikkiskenen tulevaisuuden valoisana:
– Toivomme, että nuoretkin innostuvat perustamaan bändejä. Tukea ja apua kyllä löytyy, ja genrellä ei ole väliä – kunhan musiikki ja yhdessä tekeminen kiinnostavat.
Kopernikus ei aio jäädä lepäämään laakereillaan. Tulevaisuudensuunnitelmat ovat kunnianhimoisia.
– Meillä on hyvä porukka, hyvä henki ja treenitilat kunnossa. Aiomme jatkaa keikkailua ja kehittää toimintaa. Ensimmäistä kertaa bändin historiassa olemme suunnittelemassa myös studioon menoa loppuvuodesta, Antikainen paljastaa.
Tarkemmat yksityiskohdat studioprojektista pidetään vielä salassa, mutta bändin tulevaisuus näyttää valoisalta.
Lauantain juhlakeikka Juankoskella on erityinen hetki bändille.
– Kotikenttäetu tuo aina hyvän fiiliksen. Luvassa on iso show, ja bändi on huippukunnossa. Pistetään vielä vähän ekstraa peliin, lupaa Antikainen.
Rissanen tiivistää bändin musiikillisen linjan ytimekkäästi:
– Kovaa rokkia, hauskanpitoa ja tukat tötterölle. Me ei olla ihan perinteinen cover-bändi, vaan vedetään kaikkea 70- ja 80-luvun hard rockista suomirokkiin.
Kuuntele lisää podcastista.
Arkkitehdistä kokiksi: Olga Bogatyrevan tie uuteen elämään Kuopiossa
MAINOS| Talent Talks -ohjelman jaksossa tapaamme Olga Bogatyrevan, entisen venäläisen arkkitehdin, joka löysi uuden intohimon kokkina Kuopiossa. Nykyään Peeässällä työskentelevä Olga kertoo inspiroivan tarinansa uranvaihdosta, kulttuuriin sopeutumisesta ja sinnikkyyden voimasta. Hän puhuu muun muassa suomen kielen oppimisesta ja monikulttuurisessa keittiössä työskentelystä.
”Tykkään todella paljon kokata. Nautin siitä, ja se auttaa minua, koska näen kuinka hyväksi voin tulla – ja se antaa minulle voimaa jatkaa, olla luovuttamatta,” Olga kertoo.
Kuuntele, kuinka Olga käänsi haasteet mahdollisuuksiksi – ja miksi Kuopio on nyt hänen kotinsa.
Talent Talks on toteutettu yhteistyössä Savon Aaltojen ja Talent First -hankkeen kanssa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Lintujen laulu vaimenee – asiantuntija kertoo syyn
Savon Sanomien Kuumalla linjalla heräsi huoli: miksi kevätaamut tuntuvat vuosi vuodelta hiljaisemmilta? Lintuyhdistys Kuikan lintuharrastaja Eelis Rissanen vahvistaa havainnon – lintujen laulu on monin paikoin hiljentynyt, ja syy löytyy usein lintujen määrän vähenemisestä.
– Paikallisia eroja toki on, mutta monien lajien kohdalla on seurannoissa havaittu selkeää vähenemistä lintujen määrissä vuosien ja vuosikymmenten aikana, Rissanen kertoo.
Suomessa lintujen määrää on seurattu jo 1950–60-luvuilta lähtien, ja viime vuosina seuranta on entisestään tehostunut. Meneillään oleva lintuatlas kartoittaa pesivää lajistoa koko maassa. Tulokset ovat huolestuttavia.
– Esimerkiksi pajulintu, joka on ollut yleisin lajimme, on nyt pudonnut kakkoseksi. Peippo on ohittanut sen viimeisimmissä laskennoissa, Rissanen sanoo.
Lintujen vähenemisen taustalla on usein elinympäristön muutos. Kaupunkiympäristössä tämä näkyy erityisesti viheralueiden vähenemisenä.
– Jos viheralueita häviää, se vaikuttaa suoraan lintujen määrään. Toisaalta, jos puistoista pidetään huolta ja ympäristö ei ole liian steriili, se tukee lintukantaa, Rissanen selittää.
Yksi konkreettinen tapa auttaa lintuja on ripustaa linnunpönttöjä, erityisesti kolopesijöille.
– Monesti lintuja kyllä olisi, mutta sopivia pesäpaikkoja ei löydy. Pöntöillä voidaan merkittävästi parantaa pesimämahdollisuuksia, Rissanen kannustaa.
Linnunlaululla on tärkeä viestinnällinen rooli. Se kertoo reviiristä ja houkuttelee kumppania.
– Laulu ilmoittaa, että tämä alue on varattu. Kun pesintä alkaa, laulu usein vaimenee – varsinkin jos poikaset ovat jo ruokittavana, Rissanen kertoo.
Kevään poikkeuksellinen rytmi on vaikuttanut myös laulun määrään. Monet lajit ovat pesineet normaalia aikaisemmin, mikä voi selittää laulun vähenemistä alkukesästä.
Linnut ovat aktiivisimmillaan aamuisin, ja laulukausi voi olla ohi jo ennen kello yhdeksää. Silti jotkut lajit laulavat myös yöllä.
– Meillä on yölaulajia, jotka eivät juuri päivällä ääntele, mutta ovat aktiivisia öisin, Rissanen mainitsee.
Vaikka toukokuussa koettiin kylmiä jaksoja, Rissasen mukaan pesinnät ovat monella lajilla onnistuneet hyvin.
– Ravintoa, kuten pikkujyrsijöitä, on ollut hyvin tarjolla. Petolintuja on näkynyt runsaasti, ja lajisto on ollut monipuolinen. Silti joidenkin lajien kohdalla yksilömäärät ovat olleet normaalia pienempiä, hän arvioi.
Kuopion kaupunginteatteri valmistelee ”Täydellistä reseptiä” – Suurmusikaali juhlistaa 250-vuotiasta kaupunkia – Kuuntele haastattelu
Kuopion kaupunginteatteri valmistautuu juhlistamaan Kuopion kaupungin 250-vuotista taivalta syksyllä 2025 kantaesitettävällä suurmusikaalilla ”Täydellinen resepti”.
Teoksen takana oleva luova kolmikko – käsikirjoittaja-ohjaaja Taava Hakala, säveltäjä-kapellimestari Mika Paasivaara ja teatterinjohtaja sekä musikaalin koreografi Antti Lahti – vierailivat Savon Aaltojen iltapäivässä Sami Turusen haastattelussa kertomassa tästä ja muista teatterin tulevista tuulista.
”Täydellinen resepti” kutoo yhteen tarinan legendaarisesta kuopiolaisleipurista Hanna Partasesta ja nykypäivän hektisestä bisnesmaailmasta, jossa tavoitellaan jopa avaruusmatkailun muonitussopimuksia. Musikaali pohtii perinteiden, rakkaudella tehdyn ruoan ja aidon maun merkitystä tehotuotannon ja maineen tavoittelun aikakaudella. Tarina leikittelee railakkaasti teatterin ja musiikin lajityypeillä sekä erilaisilla arvomaailmoilla.
Mika Paasivaaran, jonka edellinen musikaali ”Huomenna minä lähden” oli suuri menestys, säveltämä musiikki ja Taava Hakalan laulutekstit lupaavat jälleen huipputason elämyksen. Produktio on mittava, yhdistäen teatterin omat voimat, Tanssiteatteri Minimin, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijat ja yhdeksänhenkisen liveorkesterin.
Haastattelussa kolmikko avasi myös juuri päättyneen kevätkauden tunnelmia ja antoi ennakkomaistiaisia koko syksyn 2025 ohjelmistosta.
Miten Hanna Partasen kalakukko päätyy avaruusevääksi? Millaista musiikkia on luvassa? Ja mitä muuta Kuopion kaupunginteatteri tarjoaa tulevana syksynä?
21 ultramatkaa ja äkkipysähdys – Mika ”Sukevan sulttaani” Hujasen Nordic Tour katkesi loukkaantumiseen
Mika “Sukevan sulttaani” Hujanen joutui keskeyttämään kunnianhimoisen Nordic Tour -kiertueensa Pohjois-Norjassa terveyssyistä. Tavoitteena oli juosta 60 kilometriä päivässä kuukauden ajan, yhteensä noin 1800 kilometriä. Hujanen ehti taittaa 21 ultramatkaa ennen kuin takareisivamma pakotti hänet pysähtymään.
– Onhan se iso pettymys, mutta varmasti oikea ratkaisu. Jos olisin itse saanut päättää, olisin varmaan juossut vieläkin – paareilla kannettavaksi asti, Hujanen kertoo tuoreeltaan keskeytyspäätöksen jälkeen.
Keskeytyksen taustalla oli vakava riski veritulpasta, joka olisi voinut johtaa leikkaushoitoon.
– Jos olisin jatkanut, leikkauspöytä olisi kutsunut. Ei olisi tullut marjametsääkään tälle kesälle, Hujanen toteaa.
Hän kertoo kuulleensa useita asiantuntijoita ennen päätöstä, ja kaikki olivat yksimielisiä: juoksu oli lopetettava.
Hujanen ehti juosta lähes 1 300 kilometriä ennen keskeytystä. Fyysisesti kaikki sujui suunnitelmien mukaan, ja keho oli hyvässä kunnossa. Juuri siksi päätös oli erityisen raskas.
– Kaikki meni niin kuin piti. Ei ollut ongelmia, ja keho oli lyöty siihen kuntoon, että läpi mennään. Mutta jos kroppa sanoo ei, niin silloin on pakko kuunnella, hän sanoo.
Reitti kulki Norjan vuoristoista Ruotsin kylmiin ja sateisiin maisemiin. Hujanen kertoo, että ensimmäiset päivät olivat erityisen raskaita, mutta keho tottui nopeasti uuteen normaaliin – 60 kilometriin päivässä.
– Ruotsin puolella oli kylmää, vettä satoi ja vastatuuli tuntui olevan joka päivä vastassa. Mutta jokainen päivä selvitettiin, ja se kasvatti henkistä lujuutta, hän kuvailee.
Vaikka kiertue jäi kesken, Hujanen aikoo saattaa projektin päätökseen Vieremällä 14. kesäkuuta, kuten alun perin suunniteltiin.
– Sinne tullaan maaliin, ja siellä on juniorit vastassa. Se täytyy hoitaa alta pois. Tämän jälkeen katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Hujanen sanoo ja lisää, että nyt on aika levätä ja viettää aikaa perheen kanssa – vaikka kalassa.
Perinteikkään Maaningan Kasinon sydän sykkii talkootyölle ja nuorille – Kuuntele Mira Siikalahden haastattelu
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maaningan Kasinon kanssa.
Savon Aalloilla vietettiin lauantaina 31.5. toivemaraton-erikoislähetystä, joka tarjosi kuuntelijoille paitsi toivemusiikkia, myös kurkistuksen paikallisen yhteisön voimaan. Lähetyksessä vieraili Maaningan Kasinon arjessa aktiivisena toimijana vaikuttava Mira Siikalahti kertomassa ainutlaatuisen tanssilavan tarinaa.
Mira Siikalahti, entinen Maaningan Mahdin SM-tason hiihtäjä ja nykyinen Kasinon aktiivitoimija, avasi kuulijoille, miten legendaarinen Maaningan Kasino toimii ja mikä tekee siitä erityisen.
Keskustelussa Sami Turusen kanssa pureuduttiin Kasinon talkooporukkaan, jonka pyyteetön työ mahdollistaa tanssi-iltojen järjestämisen vuodesta toiseen. Erityisenä teemana nousi esiin se, että Kasinon omistaa urheiluseura Maaningan Mahti, ja kaikki toiminnan tuotto ohjataan lyhentämättömänä lasten ja nuorten urheilun tukemiseen – asia, joka on Miralle itselleen myös sydäntä lähellä.
Podcastissa kuulet Miran ajatuksia tanssilavojen uudesta noususta elämyspaikkoina, Kasinon matkailullisesta potentiaalista sekä tietysti tunnelmista juuri ennen lavakauden 2025 avajaisia ja katsauksen kesän monipuoliseen ohjelmistoon. Tämä on tarina yhteisöllisyydestä, perinteiden kunnioittamisesta ja tulevaisuuden rakentamisesta nuorten hyväksi.
430-vuotias Täyssinän rauhan rajakivi sai etanolikylvyn Pisalla
Nilsiässä Pisan huipulla sijaitsee historiallinen Täyssinän rauhan rajakivi vuodelta 1595. Nyt tämä 430-vuotias rajamerkki on saanut uudenlaisen käsittelyn: etanolikylvyn, jonka tarkoituksena on paljastaa kivessä olevat historialliset merkinnät.
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentti Tytti Räikkönen kertoo, että puhdistustoive tuli yleisöltä.
– Merkinnät eivät enää näkyneet kunnolla, koska jäkälä oli kasvanut kivelle. Etanoli on hellävarainen tapa puhdistaa pinta ilman vaurioita, Räikkönen sanoo.
Etanolikäsittelyä on aiemmin kokeiltu Hangossa, mutta nyt sitä testataan ensimmäistä kertaa sisämaassa.
Etanolikylpyprojekti on osa laajempaa yhteistyötä Metsähallituksen, Kuopion luonnonystävien yhdistyksen ja Kuopion luonnontieteellisen museon kanssa. Ennen puhdistusta tehtiin jäkäläkartoitus, jotta uhanalaisia lajeja ei vahingossa tuhota.
– Tämä on yhteinen projekti muinaisjäännöksen hoidossa, Räikkönen painottaa.
Pisan rajakivessä on nähtävissä Ruotsin puolen komission merkinnät: kolme kruunua, vuosiluku 1595 ja rajakomission jäsenten nimikirjaimet, kuten Arvid Henrikinpoika Tavast ja Klaus Fleming.
– Ne ovat suuria nimiä sen ajan hallinnossa. Kivi on konkreettinen todiste siitä, miten rajankäynti tehtiin aikanaan – ilman nykyteknologiaa, vanhan perimätiedon ja maaston perusteella, Räikkönen sanoo.
Pohjois-Savossa on muitakin Täyssinän rauhan rajakiviä, muun muassa Tiilikkajärven kansallispuistossa ja Tuusniemen Ohtaansalmella. Niiden kunto vaihtelee, mutta Pisan kokeilun onnistuminen voi avata mahdollisuuksia myös muiden kivien puhdistamiseen.
– Jos tämä toimii, voidaan harkita samaa menetelmää muissakin kohteissa, Räikkönen toteaa.
Pisan alue on suosittu retkeilykohde, ja vaikka rajakivi on ollut vuosisatoja näkyvillä, se on säilynyt yllättävän hyvin.
– On viitteitä, että joku on saattanut nakutella omia merkkejään kiveen, mutta mitään vakavaa ilkivaltaa ei ole tapahtunut. Luonnollinen kuluminen on suurin haaste, Räikkönen kertoo.
Kuuntele lisää podcastista.
150 vuotta sitten viedyt kallot palaavat Pielavedellä – näin syntyivät arkut juhannuspäivän hautaukseen
Juhannuspäivänä 21. kesäkuuta Pielaveden kirkon hautausmaalla vietetään poikkeuksellisen merkityksellistä tilaisuutta. Ekumeenisin menoin haudataan kahdeksan kalloa, jotka palautettiin viime syksynä Ruotsista, ja samalla juhlitaan Kotiinpaluun juhlaa.
Kallot vietiin 1870-luvulla Karoliinisen instituutin professori Gustav Retziuksen toimesta tutkimuskäyttöön, mutta nyt ne saatetaan haudan lepoon arvoisissaan arkuissa – paikallisen hirsirakentajan Jaakko Holman käsityönä valmistamissa.
Holma sai tehtävän Nilakan seurakunnan kirkkoherra Arto Penttiseltä.
– Arto laittoi viestiä ja kysyi, olisiko kiinnostusta suunnitella ja toteuttaa arkut. Sain vapaat kädet miettiä, millaiset niistä tulisi, Holma kertoo.
Holma päätyi rakentamaan arkut ruuhen muotoisiksi – kunnianosoituksena seudun perinteiselle vesiliikenteelle ja kallojen alkuperäiselle kotipaikalle Pangansalolle.
– Ajatus lähti siitä, että täällä on totuttu kulkemaan veneellä. Pienet ruuhet tuntuivat oikealta tavalta saattaa nämä kallot viimeiselle matkalleen, Holma kuvailee.
Arkkujen materiaaliksi valikoitui erityinen puu: Itä-Lapin erämaista peräisin oleva aihkimänty, jopa 500 vuotta vanha.
– Se on niin pyhä puu, ettei sitä voi pilkkoa saunapuiksi. Olin säästänyt sen jotain arvokasta varten – ja tämä oli juuri sellainen työ, Holma sanoo.
Arkkujen kansi, pohja ja päädyt valmistettiin Pielaveden metsien kuusista. Holma kertoo, että työskentely oli poikkeuksellista verrattuna hänen tavanomaisiin projekteihinsa.
– Normaalisti teen hirsisaunoja ja taloja – isoja, raskaita töitä. Tämä oli fyysisesti kevyt, mutta henkisesti painava. Aiemmin olen rakentanut eläville, nyt kuolleille, Holma kommentoi.
Holma on rakentanut urallaan niin saunoja kuin kokonaisia taloja, mutta nykyään häntä inspiroivat erityisesti pienemmät, merkitykselliset projektit.
– Tällaiset työt, joissa on henkistä painoarvoa, pysäyttävät miettimään. Mihin nämä elon päivät kannattaa käyttää, hän pohtii.
Hautaus toimitetaan juhannuspäivänä klo 13 Pielaveden kirkon hautausmaan järvenpuoleisessa osassa. Tilaisuus on ekumeeninen, sillä alueelle on aikanaan haudattu myös ortodokseja.
Hautauksen jälkeen lottaperinneyhdistys tarjoaa kahvit, ja kirkossa alkaa Kotiinpaluun juhla, jossa kuullaan esitelmiä muun muassa Gustav Retziuksesta ja vanhoista hautaustavoista. Musiikista vastaa pianotaiteilija Petri Herranen, joka tulkitsee Joonas Kokkosen Pielavesi-sarjan.
Podcastissa Holma kertoo, miten hän löysi arkkuihin sopivan puun ja millaisia ajatuksia työ herätti.
Pitäisikö ajokortin ikäraja nostaa takaisin 18 vuoteen? Oikeuslääkärin Sanna Aholan kanta on selvä
Oikeuslääkäri Sanna Ahola on nähnyt työssään liikenneonnettomuuksien karun todellisuuden. Hän toimii lääkärijäsenenä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnissa Pohjois-Karjalassa sekä Etelä-Savossa ja on ollut mukana noin 20 tapauksen tutkinnassa reilun puolentoista vuoden aikana. Työssään hän on tullut vakuuttuneeksi siitä, että ajokortin ikärajan nostaminen takaisin 18 vuoteen olisi perusteltua.
– Nuorten aivot kehittyvät yksilöllisesti, ja yksi vuosi voi tehdä valtavan eron kyvyssä arvioida riskejä ja suhtautua vastuullisesti elämään, Ahola sanoo.
Nykyisin ajokortin voi saada jo 17-vuotiaana erityisluvalla, mutta käytännössä tämä on muodostunut enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi. Ahola pitää asiaa huolestuttavana.
– Nuorilla on taipumus olla ajattelematta omaa kuolevaisuuttaan. He eivät välttämättä ymmärrä, että voivat loukkaantua tai aiheuttaa vakavaa vahinkoa muille, hän toteaa.
Lisääntyneet neuropsykiatriset haasteet, kuten ADHD, voivat Aholan mukaan lisätä riskejä entisestään. Impulssikontrollin puute ja halu kuulua joukkoon voivat johtaa vaarallisiin tilanteisiin liikenteessä.
Ahola kritisoi myös ajokelpoisuuden arviointia etävastaanottojen kautta. Hänen mukaansa lääkärin tulisi kohdata potilas kasvotusten, jotta voidaan tehdä luotettavampi arvio ajokyvystä.
– Etävastaanotto jää helposti pinnalliseksi. Kasvokkain näkee, miten ihminen käyttäytyy ja toimii – se kertoo yllättävän paljon, hän painottaa.
Ajokortin suorittamiseen vaadittavien ajo- ja teoriaopetustuntien määrää on vähennetty, mikä Aholan mielestä jättää liikaa vastuuta vanhemmille.
– Kymmenen tuntia ajo-opetusta ja neljä tuntia teoriaa on todella vähän. Opetus jää kevyeksi, ja mallista opitaan – myös huonoista, hän huomauttaa.
Ahola kyseenalaistaa myös perustelun, jonka mukaan opetustuntien vähentäminen alentaisi ajokortin hintaa – näin ei hänen mukaansa ole tapahtunut.
Oikeuslääkärin työ vei Aholan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaan, kun häntä pyydettiin mukaan lääkärijäseneksi. Hän näkee työn tärkeänä mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan.
– Vaikka en enää voi pelastaa ketään konkreettisesti, voin tuoda esiin asioita, joita muuttamalla voitaisiin ehkäistä vakavia loukkaantumisia ja kuolemia, Ahola sanoo.
Hänen näkemyksensä on otettu tutkijalautakunnissa hyvin vastaan.
– On ollut ihanaa huomata, että ajatuksiani kuunnellaan ja arvostetaan, hän kertoo.
Tilastojen mukaan eniten liikenneonnettomuuksia sattuu yli 75-vuotiaille ja 15–19-vuotiaille. Ahola pitää tätä merkkinä siitä, että erityisesti nuorten ajokyvyn arviointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Kesän koittaessa Ahola lähettää tien päälle yksinkertaisen mutta painavan viestin:
– Malttia. Kiire voi loppua todella nopeasti – ja hyvin pysyvästi.
Kuuntele lisää podcastista.
Osuma Sunsets Kuopio on valmiina valloittamaan kaupungin – Kuuntele Tatu Säisän haastattelu
Kuopion odotettu tapahtumakesä saa näyttävän lähtölaukauksen tulevana viikonloppuna, kun täysin uudenlainen festivaalielämys Osuma Sunsets Kuopio valtaa kaupungin 23. ja 24. toukokuuta. Tapahtuma yhdistää musiikin, urheilun ja aktiivisen yhdessäolon Satamatorin ja Bellanrannan sykkeessä. Järjestävän tahon, Target Events Oy:n, Tatu Säisä vieraili Savon Aaltojen iltapäivässä Sami Turusen haastattelussa kertomassa, mitä tuleman pitää.
Osuma Sunsets Kuopio syntyi kahden aiemman tapahtuman, Osuma Weekendin ja Sunsets Kuopion, pohjalta.
– Haluamme tarjota jotain uutta: aktiivista yhdessäoloa ja kisailua Bellanrannassa sekä elämyksellistä festivaalitunnelmaa huippukeikkojen parissa Satamatorilla, Säisä kuvailee.
Perjantaina lavalle nousevat Jaakko Kulta, Ilta ja Isac Elliot, lauantaina puolestaan Roope Salminen & Koirat, Sara Siipola, Egotrippi sekä Robin Packalen.
Entinen huippulentopalloilija ja nykyinen yritysmaailman ammattilainen Tatu Säisä näkee tapahtumajärjestämisessä paljon palkitsevaa.
– On hienoa nähdä, kun pitkä suunnittelutyö konkretisoituu ja ihmiset nauttivat, hän toteaa.
Mitä kaikkia aktiviteetteja tapahtumassa on tarjolla? Miten artistit valikoituivat? Ja mitkä ovat järjestäjän viime hetken tunnelmat ennen h-hetkeä?
Kuuntele koko Tatu Säisän haastattelu ja virittäydy Osuma Sunsets Kuopion tunnelmaan podcastissa!
Mummodisko villitsee lauantaina Kuopiossa – rollaattorit nurkkaan ja tanssikengät jalkaan!
Lauantaina Kuopiossa vietetään Pujonlaakson festareita, jotka kuuluvat osana Kuopion 250-vuotisjuhlallisuuksiin. Päivän aikana tapahtuu lukuisia ohjelmanumeroita muun muassa Puijon kirkossa, Puijontorilla ja Sammakkolammen lähiliikunta-alueella. Kuitenkin yksi kohokohta tapahtumissa on Mummodisko, joka järjestetään Hotelli Savoniassa.
Mummodiskon takana ovat muun muassa vanhustyön ammattilainen ja DJ, Mikko Haapalainen, sekä näyttelijä ja juontaja, Tuija Piepponen. Kaksikko tarjoilee unohtumattomia bailuhetkiä, joissa iällä ei ole väliä.
Haapalainen kuvaa, kuinka hän törmäsi kuntoutusosastolla stereotyyppiseen olettamukseen, että kaikki vanhukset kuuntelevat samaa, sodanaikaista musiikkia. Kun hän kuitenkin laittoi soimaan 70-luvun suomijazzia, heräsi eräs asiakkaista täysin ja paljasti olevansa suuri jazzin ystävä.
– Opiskelukaverini kanssa järjestimme ensimmäisen Mummodiskon Tavastia-klubilla, ja siitä alkoikin tapahtuman suosio ja viehätys, Haapalainen kertoo.
Mummodiskossa kuullaan muun muassa niin discoa, rockia kuin twistiä.
– Valitettavasti humppaa tai valssia ei kuulla, mutta pyrimme ravistelemaan pölyt pois ja saamaan kunnon juhlat aikaan. Oleellista on, että tämä ei ole vain ”mummelimusiikkia” – kaikenikäiset ovat tervetulleita, Haapalainen kommentoi.
Parhaimmillaan pölyjen ravistelusta ja sykkeen kohoamisesta musiikin parissa on saatu voimaa ja energiaa jo niin paljon, että rollaattorit ovat Haapalaisen mukaan jääneet tapahtuman jälkeen nurkkaan.
Tuija Piepponen, joka on ollut mukana juontamassa diskoja lisää innoissaan.
– Disko merkitsee vapautta. Tehdä ja olla ja elää ja nauttia sillä lailla kun itsestä tuntuu, kuvailee Piepponen.
Haapalaisen mukaan tapahtuma saattaa myös eri sukupolvet yhteen, sillä eräässäkin Mummodiskossa oli osallistua 9 kuukauden ikäisestä vauvasta yli 100-vuotiaaseen senioriin.
– Mummodiskotoiminnan tarkoituksena on, että vähennettäisiin yksinäisyyttä, sieltä löytyisi uusia ystäviä tai vaikkapa elämänkumppaneita, Piepponen ja Haapalainen kertoo.
Mummodisko Hotelli Savoniassa lauantaina 24.5. klo 14.00–16.00. Esiintymässä tapahtumassa on myös Meiju Suvas.
Kuopioon avattava kierrätyskauppakeskus edistää uudelleenkäyttöä – Suomi Euroopan häntäpäässä uudelleenkäytön osalta
Kuopioon Matkukseen on rakentumassa ainutlaatuinen kierrätyskauppakeskus ja lajitteluasema. Tämä uusi kokonaisuus on Ingka Centres Kuopio Oy:n, Elävä Säätiön ja Jätekukko Oy:n yhteinen projekti.
Yhteistyöhanke koostuu kahdesta erillisestä osasta: kauppakeskuksesta, jonka toiminnan keskiössä on uudelleenkäyttö ja jota Elävä Säätiö operoi, sekä materiaalin lajitteluasemasta Jätekukko Oy:n operoimana. Ingka Centres Kuopio Oy toimii rakennuttajana ja vuokranantajana molemmille osapuolille. Kauppakeskus Matkus on Ingka Centresin omistuksessa ja on osa samaa konsernia IKEA-tavaratalojen kanssa.
Elävä Säätiön toimitusjohtaja Erno Kääriäinen kertoi, että projekti on ollut työn alla noin puolitoista vuotta ja sen avaaminen yleisölle on ollut jännittävää.
– Olemme todella innoissamme tästä projektista. Ajatuksena on luoda paikka, joka on jotain aivan muuta kuin perinteiset kierrätyskeskukset tai kaupat. Meillä on tulossa isoja ja upeita juttuja, Kääriäinen paljastaa.
Kääriäinen kertoo, että uudessa keskuksessa tulee olemaan tuotekohtaisia myymälöitä, joka on poikkeuksellista kierrätysmaailmassa. Hän mainitsee mahdollisina kaupan aloina muun muassa vaatemyymälän, lelukaupan ja kirjakaupan. Yksi kehittyvän keskuksen merkittävimmistä innovaatioista on Kääriäisen mukaan sen fokus uudelleenkäyttöön.
– Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan, että pyritään jatkamaan tuotteen elinkaarta alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Kun tuodaan esimerkiksi kirjoja meille, halutaan että ne jatkavat elämäänsä kirjoina ja löytävät uuden omistajan, hän avaa.
Painopiste tällaisessa uudelleenkäytössä on merkityksellinen askel vihersiirtymässä, jossa pyritään vähentämään jätteen määrä minimiin. Suomessa uudelleenkäytön toteuttaminen on haastavaa, sillä olemme Euroopan häntäpäässä uudelleenkäytön osalta. Kääriäisen mukaan tämä johtuu siitä, että olemme tottuneet lajittelemaan jätteemme, mutta emme tuotteiden uudelleen käyttämiseen.
Elävä Säätiön perustehtävä on ollut alusta lähtien työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Tämä tehtävä ei muutu uudessa kierrätyskauppakeskuksessa. Kääriäinen kertoo, että toiminnassa keskiössä on edelleen työ tekijöineen.
– Jokainen astia, jokainen huonekalu tarvitsee käsiparin. Haluamme tarjota matalan kynnyksen osa-aikatöitä ja harjoittelupaikkoja niille, jotka eivät välttämättä kykene työskentelemään perinteisessä työelämässä, hän tiivistää.
Kierrätyskauppakeskus on suunniteltu avattavaksi kesäksi 2026. Rakennustyöt alkavat lähiviikkoina ja rakennusvaiheesta halutaan tehdä näkyvä prosessi, jossa jo rakentamisessa näkyy kiertotalousajattelu.
Puutarhahetki: Asiantuntijan vinkit kirsikkapuiden ja pensasmustikoiden hoitoon
Ohjelma on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viherkeskus Focuksen kanssa.
Onko sinulla kysymyksiä puutarhanhoidosta, kukista tai kasveista? Nyt on täydellinen tilaisuus saada asiantuntevia vastauksia!
Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys kätevästi täältä ja osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa upean 250 euron arvoisen kesäkukkasetin! Tämä setti räätälöidään juuri sinun puutarhasi tarpeiden mukaan – täydellinen lisä kauniiseen kesäpuutarhaasi!
Kysymyksiisi vastataan toukokuun jokaisena tiistaina, kun Puutarhahetki-ohjelma valtaa Savon Aallot aamuisin kello 9.30. Uusinta kuullaan tiistai-iltapäivässä klo 15.30, joten voit kuunnella asiantuntijan vinkit silloin, kun sinulle parhaiten sopii.
Puutarhahetki: Näin hävität voikukat ja torjut lehtokotilot
Ohjelma on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viherkeskus Focuksen kanssa.
Kevät on saapunut ja puutarhat heräävät eloon! Nyt on täydellinen aika sukeltaa puutarhanhoidon saloihin ja saada asiantuntevia neuvoja suoraan ammattilaiselta. Puutarhahetkessä puutarhuri Camilla Karivainio Viherkeskus Focukselta vastaa kuuntelijoiden kysymyksiin ja jakaa parhaat vinkkinsä, jotta sinäkin voit nauttia kukoistavasta ja hyvinvoivasta puutarhasta.
Tässä jaksossa muun muassa hävitetään voikukkia, torjutaan lehtokotiloita ja kuullaan voiko kasvivalinnoilla vähentää pihapiirin hyttysiä.
Camilla Karivainio korostaa luonnonmukaisten torjuntakeinojen tärkeyttä ja suosittelee aina tutkimaan ja kokeilemaan luonnonmukaisia menetelmiä ennen kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä. Näin puutarha pysyy terveenä ja ympäristöystävällisenä.
Liity mukaan kuuntelemaan, kuinka Camilla jakaa asiantuntevia neuvoja ja käytännön vinkkejä, jotka auttavat sinua pitämään puutarhasi kauniina ja hyvinvoivana.
Kuuntele podcastista lisää!
Onko sinulla kysymyksiä puutarhanhoidosta, kukista tai kasveista? Nyt on täydellinen tilaisuus saada asiantuntevia vastauksia!
Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys kätevästi täältä ja osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa upean 250 euron arvoisen kesäkukkasetin! Tämä setti räätälöidään juuri sinun puutarhasi tarpeiden mukaan – täydellinen lisä kauniiseen kesäpuutarhaasi!
Kysymyksiisi vastataan toukokuun jokaisena tiistaina, kun Puutarhahetki-ohjelma valtaa Savon Aallot aamuisin kello 9.30. Uusinta kuullaan tiistai-iltapäivässä klo 15.30, joten voit kuunnella asiantuntijan vinkit silloin, kun sinulle parhaiten sopii.
Koillis-Savon kirjastoauton tilannetta tarkastellaan – asiakaskysely ja kuntalaistilaisuudet avuksi
Koillis-Savon alueen kirjastoautoa pyörittää kolme kuntaa: Kuopio, Kaavi ja Tuusniemi. Kirjastoauton palveluiden tilannetta tarkastellaan tällä hetkellä, sillä kirjastoauton lainausmäärät ovat vähentyneet ja sen kunto heikentynyt.
Kuopion kaupungin kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen kuvailee tilannetta.
– Auton käyttö on vähentynyt ja auto alkaa olla aika vanha. Se on vuodelta 2008 eli se on 17 vuotta vanha jo, Savinainen kuvailee.
Hänen mukaansa autolla on jonkin verran ruostevaurioita ja on pelko, ettei sitä pystytä enää pian käyttämään.
Koillis-Savon kirjastoauton lainausmäärät ovat olleet myös vähenemään päin.
– Sen lainamäärät ovat jääneet vuoden aikana vajaaseen 19 000 lainaan, kun taas Aulis- ja Elina-autoilla lainamäärät yltävät jopa 90 000 ja 130 000 lainaan vuodessa, Savinainen kertoo.
Koillis-Savon kirjastoauto on ainoa Kaavin ja Tuusniemen alueen kirjastoauto. Kuopiossa on kaksi muuta kirjastoautoa, jotka voisivat mahdollisesti tulevaisuudessa hoitaa Koillis-Savon Kuopion puolen tärkeimmät pysäkit. Kaavi ja Tuusniemi ratkovat asiaa toisilla keinoilla.
Savinaisen mukaan tilannetta tarkastellaan tilastotietojen, asiakaskyselyn ja kuntalaistilaisuuksien kautta. Savinaisen mukaan on tärkeää kuulla asiakkaiden mielipiteitä ja tarpeita, mutta hän tunnustaa, että ”jos joku asia lakkautetaan, niin se huonontaa palvelua”.
Uuden kirjastoauton hankinta on merkittävä investointi.
– Arvioisin, että uuden auton hankinta maksaisi 500 000–600 000 euroa, Savinainen sanoo.
Hän korostaa, että päätös investoinnista olisi poliittinen ja vaatisi kaikilta kolmelta kunnalta varoja.
Tilannetta tarkastellaan huolellisesti ja päätös tehdään mahdollisesti loppuvuodesta 2025.
Koillis-Savon kirjastoautosta pidetään kuntalaistilaisuudet Kaavilla, Tuusniemellä sekä Kuopion Juankoskella ja Nilsiässä. Näissä tilaisuuksissa kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä ja vaikuttaa asiaan.
Viisuhuumaa studiossa! Kuuntele vannoutuneiden savolaisten euroviisufanien analyysit kappaleista ja parhaat muistot aiemmista laulukilpailuista
Savon Aalloilla lauantaina 10.05. vietettiin euroviisuspesiaalia, joka tarjosi kuulijoilleen todellista viisuhuumaa. Sami Turusen vieraana studiossa piipahtivat savolaiset vannoutuneet euroviisufanit Tanja Airaksinen, Marko Vettenranta ja Anniina Väisänen. Kolmikon kanssa käytiin intohimoista viisukeskustelua, käytiin läpi parhaita muistoja, kuultiin legendaarisia tarinoita sekä toteutettiin syväluotaavia analyysejä juuri ennen Sveitsin Baselin viisuviikon monia koitoksia. Tiistaina 13.5. on luvassa Euroviisujen ensimmäinen semifinaali, torstaina 15.5 toinen semifinaali ja lauantaina 17.5. finaali.
Kuule, mitkä kappaleet ovat jättäneet vieraisiin lähtemättömän vaikutuksen vuosien varrella, millaisia yllätyksiä viisuhistoria on tarjonnut ja millaisia odotuksia ilmassa väreili ennen viisuviikon starttia.
Juttutuokio tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen todellisten viisufanien sielunmaisemaan – puhtaana keskusteluna, ilman musiikillisia keskeytyksiä.
Mika Hujanen juoksee kuukaudessa 1800 km Norjassa – ”Nämä projektit ovat täynnä henkistä taistelua”
Pitkänmatkanjuoksija ja tempauksientekijä Mika ”Sukevan sulttaani” Hujanen on valmiina starttaamaan maanantaina 12.5. Nordic Tour -hyväntekeväisyysjuoksunsa. Hänen on tarkoitus juosta 60 kilometriä päivässä kuukauden ajan joka päivä eli 1 800 kilometriä Norjan Tromssasta Lillehammeriin.
Hujanen on jo juossut Suomen halki ja viime keväänä maratonin joka päivä kuukauden ajan keskellä Eurooppaa. Tämän vuoden urakka on hänen mittavin toistaiseksi.
– Aiemmat projektit ovat menneet hyvin ja viime vuoden Euro Maraton jätti sitten niin kovaa nälkää, että päätin korottaa panoksia, Hujanen kertoo.
Hujanen on valmistautunut tulevaan haasteeseen huolella niin fyysisesti kuin henkisesti. Harjoituskausi on sujunut hyvin. Hän kertoo suorituksesta suurimman osan tapahtuvan pään sisällä.
– Nämä projektit ovat täynnä henkistä taistelua. Lähes 80 prosenttia suorituksesta on henkistä. Jos henkinen puoli on heikko, niin ei hyvä seuraa. Se on enimmäkseen pääkopan kanssa taistelua, että pystyt käymään niitä erilaisia ajatuksia päässä läpi ja selvittämään niitä haasteita, Hujanen kuvailee haasteensa mentaalista puolta.
Hänen mukaansa on tärkeää tunnistaa omat rajoituksensa ja ymmärtää, milloin olla huolestunut.
– Se mieli pitää olla vahvaksi rakennettu ja kyllä se ainakin itsellä on. Minä en kyllä herkästi luovuta, että tavalla tai toisella sitten vaikka kontataan maaliin, Hujanen kommentoi.
Hujanen valmistautuu haasteeseensa huolellisesti: harjoitellen päivittäin, syöden oikein ja pitäen positiivisen mielen. Hän kuitenkin korostaa, että loppuvalmistautumisen tärkeä elementti on maltti.
– Jonkin aikaa ennen suoristusta pitää malttaa välillä olla aloillaan. Meikäläiselle se on ehkä ollut aina se haaste, että ei meinaa malttaa rauhoittua, Hujanen kertoo.
Hujanen luottaa reitillä yksinkertaiseen nesteytysmuotoon, vichyyn. Hän juo sitä vähän noin viiden kilometrin välein. Energiansaannissa hän luottaa aamupalaan, ja päivän päätteeksi hän syö pizzaa tai muuta runsasenergistä ruokaa.
Hänen Nordic Tour -juoksunsa on samalla hyväntekeväisyysjuoksu, jossa Hujanen kerää liikuntavälineitä lapsille ja nuorille. Vaatimattomuudestaan huolimatta Hujanen on kunnianhimoinen. Hän kertoo ajattelevansa usein jopa seuraavaa projektia jo edellisen projektin ollessa kesken.
– En usko, että nämä juoksutempaukset tähän jäävät. Kävi miten kävi, olen ylpeä siitä, että olen lähtenyt näitä suorittamaan ja saanut niistä kokemuksia elämään.
Kuuntele lisää podcastista.
Puutarhahetki: Helppohoitoiset kesäkukat ja pörriäisille sopivat kasvit
Puutarhahetken ensimmäisessä jaksossa Viherkeskus Focuksen puutarhuri Markku Karivainio vastaa kuuntelijakysymyksiin ja jakaa asiantuntevia vinkkejä helppohoitoisista kesäkukista, pörriäisille sopivista kukista sekä paahteisen paikan kasveista.
Onko sinulla kysymyksiä puutarhanhoidosta, kukista tai kasveista? Nyt on täydellinen tilaisuus saada asiantuntevia vastauksia! Viherkeskus Focuksen asiantuntija on täällä, valmiina auttamaan sinua kaikissa puutarha-asioissa.
Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys kätevästi täältä ja osallistut samalla arvontaan, jossa voit voittaa upean 250 euron arvoisen kesäkukkasetin! Tämä setti räätälöidään juuri sinun puutarhasi tarpeiden mukaan – täydellinen lisä kauniiseen kesäpuutarhaasi!
Kuuntele podcastista Markku Karivainion vastaukset kuuntelijakysymyksiin!
Ohjelma on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Viherkeskus Focuksen kanssa.
Talent Talks: Nilushi Yakdeni Arachchige
Tällä kertaa Talent Talks ohjelmassa vieraana on Nilushi Yakdeni Arachchige. Nilushi saapui Suomeen Sri Lankasta tyttärensä kanssa kuusi vuotta sitten saatuaan opiskelupaikan. Hän asettui Savon sydämeen, Kuopioon. Nykyään hän työskentelee sairaanhoitajana Kuopion yliopistollisen sairaalan sydän osastolla.
Saavuttuaan Kuopioon keskellä kesää, hän ihastui välittömästi paikkaan — luonto oli upea, taivas kirkkaan sininen, kukkia oli kaikkialla ja ihmiset olivat erittäin ystävällisiä ja avuliaita. Talvi puolestaan toi mukanaan sekä eksoottista viehätystä että pimeyttä, mikä aluksi tuntui haastavalta. Nyt Nilushi tuntee elävänsä unelmaansa ja saavuttaneensa itselleen asettamansa tavoitteet.
Kuuntele Nilushin haastattelu, jossa hän kertoo matkasta Kuopioon, kohtaamistaan haasteista ja kulttuurieroista sekä siitä, miksi Kuopio on hänen unelmiensa täyttymys.
Kuuntele podcastista lisää.
Talent Talks on toteutettu yhteistyössä Savon Aaltojen ja Talent First -hankkeen kanssa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Kuuntele lauantain SaiPa–KalPa-ottelun kohokohdat Joonas Puomion selostamana
KalPa voitti historiallisen ensimmäisen Suomen mestaruutensa jännittävässä finaalisarjassa SaiPaa vastaan. Mestaruus ratkesi lauantaina kuudennessa finaaliottelussa, joka pelattiin Lappeenrannassa ja päättyi KalPan 3–2-voittoon jatkoerässä. Voittomaalin iski ruotsalaispuolustaja Filip Westerlund, joka nousi ottelun sankariksi.
KalPa oli tasoittanut ottelun 2–2:een vain kaksi minuuttia ennen varsinaisen peliajan päättymistä, kun joukkue pelasi ilman maalivahtia.
Mestaruuden varmistuttua Kuopiossa juhlittiin villisti, ja juhlat jatkuvat varmasti pitkään. KalPan Suomen mestaruutta juhlistetaan suurella kansanjuhlalla Kuopion torilla tiistaina 6. toukokuuta alkaen klo 17.30. Juhlan keskipisteenä on tietenkin KalPan mestaruusjoukkue. Tapahtuma on avoin kaikille.
Ottelun maalikoosteen, juhlahetket heti pelin jälkeen sekä kapteeni Tuomas Kiiskisen haastattelun voi kuunnella tästä Savon Aaltojen podcastista. Ottelun selosti Savon Aaltojen Joonas Puomio, joka on ollut äänessä kaikissa KalPan peleissä jo neljän vuoden ajan.
Kuuntele podcast ja koe mestaruushuuma uudelleen!
Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes? – vieraana keittiömestari Harri Vehviläinen
Ravintola Skillan keittiömestari Harri Vehviläinen on vieraana Savon Aaltojen ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa.
Jaksossa kuullaan muun muassa, mistä Vehviläisen innostus ruoanlaittoon on saanut alkunsa, keskustellaan suosikkiraaka-aineista satokauden mukaan ja keittiöfilosofiasta, joka näkyy Vehviläisen tavassa laittaa ruokaa. Lisäksi puhutaan vapun vietosta ja siihen liittyvistä perinteistä.
Kuuntele lisää podcastista ja nappaa resepti talteen tästä:
Raparpericlafoutis
- 150 g sokeria
- 4 kpl kananmunaa
- 1 dl maitoa
- 1 dl kuohukermaa
- 1 kpl vaniljatanko
- 160 g vehnäjauhoja
- 50 g voi, sulatettu
- 200 g raparperia kuutioituna
Vaahdota munat ja sokeri.
Kiehauta kerma, maito ja vaniljatangon siemenet kattilassa, anna maustua hetken ja lisää ohuena nauhana kananmunasokerivaahtoon.
Lisää jauhot ja lopuksi voisula.
Kaada leivinpaperoituun uunivuokaan ja ripottele päälle raparperikuutiot.
Paista uunissa 180 asteessa n. 12–14 min.
Valkosuklaa Namelaka
- 200 g maitoa
- 2 kpl liivatelehteä
- ripaus suolaa
- 350 g valkosuklaata
- 15 g glukoosisiirappia
- 100 g kuohukermaa
Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.
Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa.
Kiehauta maito kattilassa ja sekoita joukkoon liotettu liivate ja glukoosisiirappi.
Sekoita kuuma maito suklaan joukkoon 3 osassa ja mausta ripauksella suolaa.
Lisää massaan lopuksi kylmä kuohukerma ja sekoita hyvin. Siirrä massa jääkaappiin asettumaan vähintään 6 tunniksi, mieluiten yön yli. Vatkaa kuohkeaksi seuraavana päivänä.
Kuopiolainen valmentaja Matti Knaapi: Valmennettavan onnistuminen on työni suola
Matti Knaapi on 34-vuotias liikunta-alan ammattilainen, joka työskentelee päätoimisesti Voimakellarin vastuuvalmentajana Kuopiossa. Knaapi kertoo löytävänsä työssään innostusta etenkin harjoittelijoiden onnistumisista.
– Se, kun valmennettava onnistuu jossakin sellaisessa, mikä on ollut vaikeaa ja minkä eteen on tehty paljon töitä, se on ehdottomasti työni suola. Siinä koen kaikkein konkreettisimmin, että tämä onnistui, Knaapi kuvailee.
Knaapin mukaan Voimakellarin valmennusfilosofia keskittyy tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Valmennusfilosofia näyttäytyy niin, että asiakkaat kohdataan yksilöinä ja pyritään kuulemaan heidän tarpeensa.
– Ihannetilanne on, että jokaiselle löydetään oma mieluinen tapa aloittaa liikunta. Jos joku itse haluaa kokeilla jotakin uutta, se on tietysti hyvä. Jos taas joku toinen haluaa ensin opetusta ja ohjausta, sekin pitää järjestää. Lopulta onnistumisen ilo on suurin motivaattori, oli sitten kyse crosstrainingistä tai painonnostosta, hän summaa.
Knaapin mukaan valmennustyössä voi olla haasteellisia päiviä, kun ei tahdo syntyä suunniteltua harjoitusohjelmaa. Toisinaan myös yksilöiden kohtaaminen voi olla haasteellista, erityisesti jos jokin treenaajan elämässä paraikaa meneillään oleva asia heijastuu treenitunnelmaan. Silloin on tärkeää osata tarjota tukea ja ymmärrystä myös fyysisen harjoituksen ulkopuolella. Knaapi näkee nämä haasteet kuitenkin mahdollisuutena oppia ja kehittyä valmentajana.
Kuuntele lisää podcastista.
Pääsiäisen sääennuste Pohjois-Savoon – Näin korkeita lämpötiloja on keskimäärin vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin
Pääsiäisen sää Pohjois-Savossa ei tänä vuonna ole vain keskivertoa lämpimämpi – se on poikkeuksellinen. Päivälämpötilat kohoavat 15:n ja 20:n asteen välille, kun taas pitkän aikavälin keskiarvo on alle 10 astetta.
Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Jani Sorsan mukaan tällaisia lämpötiloja tavataan huhtikuun puolivälissä keskimäärin vain kerran 30 vuodessa tai harvemmin.
– Alkuun mennään lämpimässä säässä, ja varsinkin torstai ja perjantai ovat varsin lämpimiä päiviä, Sorsa toteaa.
Hän muistuttaa kuitenkin, että lämpötiloissa on vielä epävarmuutta, sillä pääsiäispäiviä lähestyessä sää viilenee ja öiseen aikaan viikonloppuna voidaan mitata pakkasasteita.
– Tässä ennen kylmän rintaman ylitystä eli torstaina ja perjantaina vielä yöaikaan lämpötila todennäköisesti pysyy plussan puolella. Lauantaista maanantaihin, kun on kuivempaa ja selkeämpää säätä, niin todennäköisesti yöaikaan on pikku pakkasta, Sorsa kertoo.
Viikonlopun aikana päivän ylimmät lämpötilat ovat Pohjois-Savossa 8–13 asteessa.
Normaalisti lunta on Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois-Savosta Lappiin yltävällä alueella tähän aikaan vuodesta keskimäärin 10–70 senttiä. Tänä vuonna Pohjois-Savo on kuitenkin laajalti lumeton.
Esimerkiksi Varkauden Kosulanniemen, Kuopion Savilahden ja Vieremän Kaarakkalan mittausasemilla lunta ei enää ole. Keskiviikkona alkuiltapäivästä Rautavaaran Ylä-Luostan mittausasemalla lunta oli vielä neljä senttiä.
Mämmin ystäville erikoinen juomasuositus – oletko kuullut ”m-kirjain säännöstä”?
Alkoholittomien juomavaihtoehtojen suosio on ollut nousussa viime vuosina. Kuopion Sokoksen Alkon palvelupäällikkö Pia Antikainen kehottaa rohkeasti kokeilemaan alkoholittomia vaihtoehtoja pääsiäispöydässä.
– Pidän tärkeänä, että pöytään otetaan myös alkoholiton vaihtoehto mukaan. Alkoholittomissa on hienoja, monipuolisia makuja, jotka eivät kalpene alkoholillisten rinnalla, Antikainen toteaa.
Erityisesti Alkon oma alkoholiton Zeno-sarja on saanut paljon kiitosta, ja sarjaan kuuluvat valkoviinit, punaviinit, kuohuviinit ja nyt myös roseviini. Antikainen mainitsee myös, että alkoholittomat viinit toimivat hyvin grillattujen kasvisten ja parsan kanssa.
Mämmin ystäville Antikainen suosittelee noudattamaan ”neljän m-kirjainen sääntöä”.
– Marsala, malaga ja madeira. Niiden semmoiset viikunaiset ja luumuiset aromit sopivat hyvin mämmin maun kanssa, mutta emmehän me toki unohda sitä maitoa, joka on sitten se neljäs m-kirjain, Antikainen toteaa.
Kokeilunhaluisille hän vinkkaa kokeilemaan mämmin kanssa kermalikööriä.
Pääsiäisen muista juomista Antikainen nostaa esiin punaviinin sekä tuhdimmat valkoviinit, jotka sopivat erinomaisesti nautittavaksi esimerkiksi karitsan kanssa.
– Kun karitsa on nuorempi, sinne sopii erinomaisesti valkoiset tuhdimmat viinit ja roseeviinit sekä kuplivat, Antikainen luettelee.
Antikainen nostaa esiin myös oluen, joka sopii erinomaisesti karitsalle ja lampaalle.
– Aikoinaan munkit käyttivät olutta nestemäisenä leipänä. Maltaiset ja makeat oluet sopivat hyvin pääsiäisen pöytään, Antikainen muistuttaa.
Pääsiäinen on olennainen osa Alkon sesonkia. Antikaisen mukaan pääsiäisenä myynti kasvaa merkittävästi: kävijämäärä nousee jopa 20 prosenttia ja myydyt litrat 50 prosenttia normiviikosta.
Millees myö tänä päevänä näläkee siirrettäes? Vieraana selostaja Joonas Puomio
Savon Aaltojen selostajana tunnettu Joonas Puomio vieraili ”Millees myö tänä päivänä näläkee siirrettäes?” -ohjelmassa.
Puomion ruokareseptin valmistusvaiheiden lisäksi kuullaan muun muassa siitä, mistä hänen innostuksensa otteluselostuksiin on saanut alkunsa, sekä keitä selostajia Puomio pitää esikuvinaan.
Iisalmen kirjaston muutto väistötiloihin on iso urakka
Iisalmen kaupunginkirjasto valmistautuu isoon urakkaan, kun kirjasto siirtyy väistötiloihin Kulttuurikeskuksen peruskorjauksen alkaessa tänä kesänä. Iisalmen kaupunginkirjaston vastaavan kirjastonhoitajan Minna Koukkarin mukaan muuton valmistelu on ollut iso projekti, jonka parissa on työskennelty jo pitkään.
– Viime syksynä tutkimme erilaisia tilaratkaisuja yhdessä kaupungin toimitilapalveluiden kanssa ja päädymme lopulta entiseen Powerin liiketilaan Pohjolankadulla. Sen jälkeen olemme pyöritelleet, miten saamme tilasta viihtyisän ja toimivan ja miten saamme kokoelmamme siihen mahtumaan, Koukkari kuvailee.
Muuton valmisteluprosessiin on kuulunut myös aineiston seulonta. Jotta kirjaston kokoelma sopisi uusiin tiloihin, aineistosta poistettiin yli 20 000 kappaletta kirjoja, lehtiä ja cd-levyjä.
– Poistot kohdistettiin vähän tai ei lainkaan käytettyihin aineistoihin. Onneksi seutulainana muista kirjastoista saa hyvin sitä aineistoa, mitä meiltä on poistettu, Koukkari kertoo.
Myös kirjaston toimintaan tulee muutoksia muuton ajaksi. Huhtikuusta alkaen kirjasto ei ota vastaan uusia kaukolainoja eikä lähetä niitä muihin kirjastoista. Palautukset on tauolla muuton ajan, mutta eräpäiviä on pidennetty. Samoin aineiston varaukset katkaistaan huhtikuun puolivälissä, jotta asiakkaat ehtivät noutaa varauksensa ennen muuttoa.
Väistötiloissa kirjasto aloittaa toimintansa kesäkuun loppupuolella.
Kirjaston osalta Kulttuurikeskuksen peruskorjauksessa on otettu nykyaikaisen kirjaston vaatimukset huomioon
– Nämä nykyiset tilathan ovat vuodelta 1989, joten on ihan hyvä päivittää ne nykypäivään. Uudistetun kirjaston suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa asiakasystävällisyys ja nykyajan tekniset vaatimukset, Koukkari kuvailee.
Kuuntele lisää podcastista.
Lastenrunoilija Sanna Vainikainen vie lukijat kalaretkelle uudessa teoksessaan
Varpaisjärveläistynyt lastenrunoilija Sanna Vainikainen innostaa uudella teoksellaan lapset ja siinä sivussa aikuisetkin tutustumaan suomalaisiin kalojen moninaisiin luonteisiin.
Karppi kaupassa -runokokoelman runot syntyivät runoilijan mukaan rakkautena kalastusperinteeseen ja haluna välittää sitä uusille sukupolville.
– Kaloissa yhdistyy monta tosi hyvää juttua ja yksi niistä oli tämän kalastusperinteen välittäminen uudemmille sukupolville, Vainikainen kertoo.
Vaikka runot on kirjoitettu lapsille, niin kyllä ne kelpaavat myös aikuisille.
– Taisi olla viikko pari sitten eräs henkilö sanoi, että nämähän ovat aikuisten runoja, mutta on ne lapsille kirjoitettu, Vainikainen kommentoi.
Kirjassa on käytetty tunnetun kalakuvittaja Sakke Yrjölän kuvia. Kirjassa esitellään 35 kalalajia ahvenesta ja hauesta pasuriin, imukalaan ja rantanuoliaiseen. Alkujaan Vainikainen kirjoitti peräti runot 70 eri suomalaisesta kalalajista. Runovalintojen kanssa auttoivat Varpaisjärven koulun kasiluokkalaiset.
– Minulla oli tiukka aikataulu, ja mietin mitkä runot valitsen kirjaan. Kysäisin sitten Varpaisjärven kasiluokkalaisilta mahdollisuutta auttaa tässä äänestämisessä ja niin heidän opettajansa Toni Rytkönen otti tämän homman hoitaakseen kasiluokkalaisten kanssa. Kasiluokkalaiset kommentoivat ja äänestivät sitten 35 parasta runoa ja ne ovat nyt tässä kirjassa, Vainikainen kertoo.
Koska uusi kirja on kuitenkin omistettu kalateemalle ja mukana on myös runoja kalajastille, onko Vainikainen kova onkimaan?
– Onneksi naapurini on vienyt minua ongelle. Ja viime vuonna kävin opastetulla kalaretkellä juurikin tämän kirjan työstämisen takia, Vainikainen paljastaa hymyillen.
Alun perin Vainikainen kirjoitti 70 kalaa käsittelevää runoa, ja uudessa kirjassa on julkaistu niistä 35. Ennakoiko tämä uutta jatko-osaa kalateemalla? Runoilija ei sulje pois mahdollisuutta.
– Toivon, että se on mahdollista, mutta se on kiinni eniten siitä, löytävätkö ihmiset tämän kirjan ja tykkäävätkö he siitä.
Kuuntele lisää podcastista.
Yksi unelma, yksi ilta ja kokonainen yhteisö sen ympärillä – Jarkko Jokinen kertoo Merlahen musiikki-iltamien tarinan
Musiikki yhdistää, lohduttaa ja tuo ihmiset yhteen. Maaningalla järjestettävä Merlahen musiikki-iltamat on tästä kaunis esimerkki.
Tapahtuman sydän on soitinrakentaja ja muusikko Jarkko Jokinen, joka toteutti viime kesänä pitkäaikaisen haaveen sekä samalla edesmenneen puolisonsa Tuire Punkin toiveen, järjestämällä iltamat kotipihallaan – musiikin, yhteisöllisyyden ja rakkauden hengessä. Ensimmäinen tapahtuma oli menestys, ja nyt Merlahen musiikki-iltamat saavat odotettua jatkoa elokuun 2. päivänä.
Savon Aaltojen Lauantaivieras- ohjelmassa ja Sami Turusen haastattelussa Jarkko Jokinen avaa tapahtuman taustaa, sen merkitystä sekä tämän vuoden iltamien ohjelmaa. Hän kertoo ohessa myös elämäntyöstään soitinrakentajana – käsityöstä, jossa jokainen yksityiskohta on harkittu ja jokainen soitin kantaa omaa tarinaansa.
Jokisen tarina on lämmin, koskettava ja inspiroiva. Se kertoo unelmien toteuttamisesta, musiikin voimasta ja siitä, miten ihmisen intohimo voi kasvaa yhteisön yhteiseksi iloksi.
Uusi OmaSavo -appi tuo hyvinvointipalvelut suoraan kotisohvalle
Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa.
Uusi digitaalinen palvelukokonaisuuden, OmaSavo -mobiilisovellus, on nyt käytettävissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Sovellus tuo laajan valikoiman palveluita asukkaiden ulottuville ja on saanut positiivisen vastaanoton.
Sen on todettu olevan ”odotettu lisäys” alueen palveluvalikoimaan, sanoo projektipäällikkö Maija Kaipiainen.
-Oma Savo -appi on osa meidän digitaalisten palveluiden kokonaisuutta, Kaipiainen sanoo.
Kaipiainen kertoo, että hyvinvointialueen digitaaliset palvelut tarjoavat nyt laajemmin ja tasapuolisemmin palveluita Pohjois-Savossa. Digitaalinen pääsy näihin palveluihin tekee niistä helposti saavutettavia.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen kehittämisasiantuntija Anni-Liina Voutilainen lisää, että appi tarjoaa monipuolisen valikoiman digitaalisia palveluita, jotka asukkaat voivat käyttää itsenäisesti ilman ammattilaiskontaktia.
-Nämä palvelut tuovat apua niihin aikoihin ja tilanteisiin, jolloin perinteiset asiointikanavat eivät ole käytettävissä, esimerkiksi ilta-aikoina tai viikonloppuna, hän sanoo.
Sovellus tarjoaa muun muassa oirearviointipalveluja, tietohakupalveluja sekä yhteydenottoa hoitajiin chatin kautta. Lisäksi, käyttäjät voivat myös varata vastaanottoaikoja hoitajille OmaSavon kautta.
Vaikka OmaSavo -sovellus on jo lisännyt palveluiden saavutettavuutta, Kaipaiaisen mukaan palveluvalikoimaa laajennetaan edelleen ja tulevia uudistuksia ovat muun muassa kiireettömät viestipalvelut.
Kaipaiaisen ja Voutilaisen mukaan OmaSavo -sovelluksen tiedot ovat luotettavia ja turvallisia. Sovelluksessa käytetyt alustat ovat tietoturvallisia ja vahva tunnistautuminen on otettu käyttöön asiakkaan henkilöllisyyden varmistamiseksi. Hyvinvointialue on myös aloittamassa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa digitukea antavien OmaSavon lähettiläiden kouluttamisen.
Oma Savo -sovellus on nyt saatavilla sovelluskaupoista maksutta.
Tutkimus: Terveyspalveluiden suunnitteluun tarvitaan tietoa ihmisten kokemasta hyvinvoinnista
Tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus osoittaa, että pohjoissavolaisten miesten ja nuorten tyytyväisyys elämään oli matalaa verrattuna naisiin ja ikääntyneisiin. Tutkimuksessa käytettiin mittarina EQ-5D-indeksiä, jolla arvioidaan ihmisen terveyteen liittyvää elämänlaatua.
– Tutkimuksen tulosten avulla voimme suunnata kansanterveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä aiempaa tehokkaammin. Kyselyillä saadun tiedon perusteella voimme myös tunnistaa, keitä ovat ne väestöryhmät, jotka ovat suuremmassa riskissä heikentyneen elämänlaadun suhteen, sanoo Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Tomi Mäki-Opas.
Terveyteen liittyvä elämänlaatu puolestaan oli heikompaa erityisesti naisten ja ikäihmisten keskuudessa. Tulos oli professori Mäki-Opaksen mukaan mielenkiintoinen, sillä samaan aikaan kun nämä ryhmät raportoivat terveyteen liittyviä ongelmia, he kokivat kuitenkin elämällään olevan paljon merkitystä ja näkivät tulevaisuudessaan paljon mahdollisuuksia.
– Mittareiden antamat tulokset voivat hieman erota toisistaan, sillä ne mittavat hieman eri asioita. Toisaalta kyse voi olla myös ihmisten suhtautumisesta terveyteen. Vaikka vaivoja on, elämässä pärjätään ja tulevaisuuden nähdään olevan valoisampi, Mäki-Opas selittää.
Sekä miehillä että nuorilla ilmeni tutkimuksen mukaan matalaa elämäntyytyväisyyttä. Taloudellisesti haastavammassa tilanteessa olevilla henkilöillä oli niin ikään heikko elämänlaatu molemmilla mittareilla mitattuna.
– Mielenterveyteen liittyvät pitkäaikaissairaudet olivat merkittävästi yhteydessä siihen, kuinka hyväksi elämä koetaan. Niiden huomioiminen on erittäin tärkeätä, huomauttaa Mäki-Opas.
Tutkimus tarjoaa Mäki-Oppaan myös tärkeää tietoa päätöksentekijöille hyvinvointipalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
Itä-Suomen yliopiston uusi työelämäprofessori Kaari Mattila: ”Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia”
Haastattelu on tehty kaupallisessa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessori Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeudet, demokratia ja työelämä nivoutuvat tiukasti yhteen. Hän on vastikään aloittanut työelämäprofessorina Itä-Suomen yliopistossa ja hän pyrkii lisäämään ihmisoikeus- ja demokratiatietoisuutta.
-Ihmiset, jotka valmistuvat vaikkapa yhteiskuntatieteiden opinnoista, päätyvät usein viranomaisiksi, ja heillä on velvollisuus edistää ihmisoikeuksia työssään, Mattila sanoo.
-Monet eivät kuitenkaan ole välttämättä perillä näistä velvollisuuksistaan, koska he eivät ole saaneet työkaluja ihmisoikeuskysymysten käsittelyyn opintojensa aikana. Tässä meillä yliopistoissa on vielä työmaata, Mattila toteaa.
Mattila näkee, että opiskelijat ovat kiinnostuneita ihmisoikeuksista ja oikeudenmukaisuuden kysymyksistä.
-Monella nuorella on vahva into puolustaa oikeudenmukaisuutta ja he haluavat osaltaan tehdä maailmasta paremman paikan, Mattila painottaa.
Tärkeintä on, että ihmiset ymmärtävät, miten ihmisoikeudet ja demokratia linkittyvät arkielämään.
-Ihmisoikeudet koskevat meitä kaikkia, eivät vain vähemmistöjä tai ulkomaalaisia. Esimerkiksi oikeus riittäviin ja laadukkaisiin terveyspalveluihin koskee meitä kaikkia, Mattila muistuttaa.
Mattila korostaa, että ihmisoikeuksien ja demokratian ymmärtäminen myös lisää turvallisuudentunnetta ja antaa raamit esimerkiksi viranomaisten toiminnalle.
Huolestuttavana kehityksenä Mattila näkee sosiaalietuuksien leikkaukset ja köyhyyden lisääntymisen.
-On todettu, että köyhät ihmiset äänestävät vähemmän kuin vauraat. Jos köyhyys lisääntyy, niin todennäköisesti yhä useampi vähävarainen jättää äänestämättä. Se on demokratian kannalta huolestuttavaa, Mattila toteaa.
Kuuntele podcastista lisää.
Uusi palvelu tarjoaa tukea ja neuvontaa perheille peli- ja somehaasteissa
Pelituen uusi palvelu, Pelitukipuhelin, tarjoaa tukea perheille, joilla on haasteita lasten peli- ja somekäytön kanssa. Palvelun on perustanut Pelituki, joka kehittää pelien ja netin aiheuttamien haittojen ehkäisemistä, tunnistamista ja hoitoa. Pelitukipuhelin on ainoa Suomessa toimiva palvelu, joka keskittyy nimenomaan perheille suunnattuun tietokonepelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan liittyviin haasteisiin.
– Pelitukipuhelin perustettiin ihan siihen tarpeeseen, mikä me ollaan havaittu meidän työssä, kun ollaan työskennelty perheiden ja vanhempien parissa, Pelituen asiantuntija Saara Kultamaa toteaa.
– Aika monissa perheissä pelaaminen tai somea aiheuttaa jonkinlaisia huolia tai haastavia tilanteita. Voi olla, että vanhempien oma kokemus pelaamisesta tai somesta on tosi erilainen kuin lasten ja nuorten.
Kultamaan mukaan yleisimmät peli- ja nettihaitat liittyvät elämän ja ajanhallintaan. Pelaaminen tai somen käyttö voi viedä liikaa ajan ja energian muilta tärkeiltä asioilta, kuten opiskelulta ja nukkumiselta. Aiheesta voi olla haastavaa keskustella kotona, ja se voi johtaa riitoihin tai muihin ongelmatilanteisiin. Saara Kultamaa neuvoo huolestuneita vanhempia tarkastelemaan lapsensa arjen kokonaiskuvaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi arjen rutiinien, kuten unen, ruokailun ja harrastusten, tarkastelua.
– Me toivotaan, että pelipuhelin vastaa siihen tarpeeseen, että jokainen perhe tietää, että minne jatkossa ottaa yhteyttä, kun pelaaminen tai some aiheuttaa huolta. Eikä tarvitse sitten jäädä semmoiseen epätietoisuuteen, että mistä sitä apua voisi saada, Kultamaa toteaa.
Pelitukipuhelin ottaa vastaan viestejä erilaisista pelaamiseen ja someen liittyvistä aiheista.
– Mieluummin soittaa rohkeasti ja lähdetään sitten katsomaan sitä tilannetta ja puhumaan sitä,kun jää jää yksin miettimään, Kultamaa kertoo.
Palvelu pyrkii antamaan tietoa, kuuntelemaan huolia ja tarjoamaan mahdollisia ratkaisuja. Tarvittaessa se voi myös ohjata perheitä löytämään muita sopivia tukipalveluita.
Dialogin voima: Kuinka yhteistyö voi rakentaa kestävämpää tulevaisuutta
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa.
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys voivat auttaa suomalaisia vähentämään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja hyvinvoinnin murrosta, kertovat Raisa Leinonen ja Jyri Wuorisalo, Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntijat.
He puhuvat teemasta, jota nimitetään ”reiluksi vihreäksi siirtymäksi”.
-Sillä tarkoitetaan siirtymää uusiutuvaan energiaan ja muihin ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Tämä prosessi voi olla eriarvoinen heikompiosaisille ihmisille, joihin voi vaikuttaa suuresti työpaikkojen menetys tai omaisuuden aleneminen, Wuorisalo sanoo.
Savonia-ammattikorkeakoulu on ylläpitämässä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöllä hyvinvointia ja tekemässä murroksesta oikeudenmukaisemman.
-Vaikka meidän pitää luopua tietyistä asioista, se ei tarkoita hyvinvoinnin heikkenemistä. Sen sijaan meidän täytyy miettiä uudestaan, mitkä asiat ovat meille tärkeitä ja arvokkaita, ja rakentaa tietoisesti uusi kulutuskäyttäytyminen, hän lisää.
Leinonen puolestaan ottaa esiin innovaatiot suomalaisessa puutuoteteollisuudessa. Hänen mukaansa metsäomistajille voitaisiin tarjota monia muitakin mahdollisuuksia kuin vain myydä puuta sellutehtaille.
-Puumateriaali-innovaatioita voidaan käyttää tekstiileissä, lääkeaineissa ja muissa korkean jalostusasteen tuotteissa, hän nostaa esille.
Vaikka Leinonen ja Wuorisalo myöntävät, että globaaliset mittarit osoittavat ihmiskunnan olevan myöhässä ilmastonmuutoksen hillinnässä, he uskovat ihmiskuntaan.
-Kun huomaamme, miten huonosti asiat voivat mennä, parannamme juoksua ja lisäämme tiedepohjaista työskentelyä, Wuorisalo sanoo.
Lopulta he korostavat dialogin tärkeyttä muutoksessa. Heidän mukaansa eri osapuolten tuominen samaan pöytään on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää paremmin muiden näkökulmia ja rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta.
-Dialogisuus ruokkii sivistystä. Siinä voi kokeilla omaa ajattelua ja miettiä, pitäisikö se muuttaa, jotta käsitys tulevaisuudesta ja todellisuudesta olisi kestävämpi, Leinonen päättää.
Savoniassa tämä vuosi on omistettu kestävyysviestinnälle, ja sen aikana järjestetään tapahtumia, jotka edistävät Pohjois-Savon ilmastokulttuuria. Yksi vuoden keskeisistä tapahtumakonsepteista on Pohjois-Savon ympäristödialogit, joissa käsitellään vihreän siirtymän oikeudenmukaisuutta.
Kuuntele lisää podcastista.
Teatteri antaa äänen lapsille – Good Game? -kiertuenäytelmä tuo esiin aidot tunteet ja tarinat
Miltä tuntuu työstää teatteriesitystä, joka pohjautuu lasten omiin kokemuksiin? Good Game? -kiertuenäytelmä on osa Kuopion 250-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa ja sen käsikirjoitus on syntynyt suoraan lasten ajatuksista ja kokemuksista liittyen esimerkiksi kaveruuteen, kiusaamiseen ja pelikulttuuriin.
Näytelmän käsikirjoitus syntyi syksyn 2024 aikana toteutetuissa draamatyöpajoissa, joissa kuopiolaiset lapset kertoivat, miltä ystävyys ja kiusaaminen tuntuvat. Teoksen ensiesitys koetaan perjantaina 14. maaliskuuta kello 10.00, Martti Ahtisaaren koululla
Savon Aalloille ja Sami Turusen haastatteluun aiheen ääreltä saapuivat Good Game? -näytelmän työryhmästä Kaisa ”Kaiku” Ritola, Santeri Niskanen sekä Anni Marin. He kertoivat tarkemmin teatteriesityksen vaikuttavista teemoista ja sen syntyprosessista ja myös siitä, minkälaisia odotuksia heillä on tulevien esitysten suhteen ja mikä tekee tästä projektista heille ainutlaatuisen?
Maaseudun ammatit tutuiksi nuorille – hanke yhdistää työpaikat ja työntekijät
Haastattelu on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maaseutu ammattiin ry:n kanssa.
Maaseudun työmahdollisuudet tarjoavat monipuolisia urapolkuja, mutta niiden löytäminen ja saavuttaminen voi olla haastavaa. Tähän ongelmaan on tartuttu Maaseutu ammattiin ry:n Polkuja maaseudun töihin -hankkeessa, jonka tavoitteena on tuoda maaseudun työmahdollisuudet nuorten saataville.
-Me teemme tutuksi nimenomaan maaseudun ammatteja ja yrittämistä yläkoululaisille ja lukiolaisille, kertoo Maaseutu ammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi.
Hankkeen kautta tarjotaan TET- ja kesätyöpaikkoja etsitään maaseudulta.
-Nuorten kiinnostus on herännyt, kun he ovat hoksanneet, että maaseudullakin on töitä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Satu Peltonen.
Hanke pyrkii ratkaisemaan myös kyytikysymyksen tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia päästä maaseudun työpaikoille.
Tulevaisuuden näkymät maaseudulla ovat positiiviset.
-Maatilat ovat nykyään isoja verrattuna siihen, mitä monen mielikuvissa on. Työntekijöitä tarvitaan kesäaikaan enemmän, mutta myös ympärivuotisesti, Mäntyniemi toteaa.
Hankkeen kautta pyritään lisäämään nuorten kiinnostusta monipuolisiin työllisyysmahdollisuuksiin maaseudulla sekä yhdistää työpaikat ja työntekijät.
Yhdenkin maatilan ympärillä pyörii useita erilaisia ammattilaisia, mikä kuvastaa maaseutuelinkeinojen monipuolisuutta. Hanketyön kautta pyritään avaamaan monenlaisia mahdollisuuksia maaseudun ammateissa. Maaseutuammatteihin on monenlaisia koulutuspolkuja ammatillisesta koulutuksesta yliopisto-opintoihin.
Hankkeessa toivotaankin nyt lisää yrittäjiä ilmoittamaan avoimista paikoista, jotta nuoret voisivat tutustua erilaisiin työmahdollisuuksiin maaseudulla. Työpaikkoja ja tekijöitä siis riittää – on vain kyse siitä, että ne löytävät toisensa.
Kuopiolaisen Leena StÅhlbergin esikoisromaani käsittelee ihmisen tarvetta löytää oma paikkansa – Kuuntele haastattelu
Savon Aalloilla vieraili Sami Turusen haastattelussa kirjailija ja valmentavan ohjauksen asiantuntija Leena Ståhlberg, jonka esikoisromaani Askelmerkkejä ilmestyy helmikuussa. Ståhlberg on aiemmin tunnettu tietokirjailijana ja lastenkirjojen kirjoittajana, mutta nyt hän astuu kaunokirjallisuuden maailmaan. Hänen uusin teoksensa käsittelee ihmisen tarvetta löytää oma paikkansa elämässä ja tehdä merkityksellisiä valintoja.
Esikoisromaanin julkaisun kynnyksellä Ståhlberg kuvailee tuntemuksiaan jännityksen ja odotuksen sekoitukseksi.
Leenalla on pitkä tausta valmentavan ohjauksen parissa, ja ajatus kaunokirjallisen teoksen kirjoittamisesta syntyi myös halusta välittää tarinoiden avulla elämänhallinnan ja merkityksen löytämisen teemoja uudella tavalla.
Askelmerkkejä-romaani seuraa neljää henkilöä, joista jokainen on oman elämänsä risteyskohdassa. Romaani käsittelee oman paikan löytämistä ja merkityksen kokemista, ja Ståhlberg toivoo, että lukijat löytävät siitä myös oivalluksia omaan elämäänsä.
Kuuntele aiheesta lisää Savon Aaltojen podcastista.
Savon yrittäjäaallot: Savolaiset yritykset maailmalle – miten kansainvälistyminen onnistuu?
Ohjelmasarja on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Savon Yrittäjien kanssa.
Savon Aaltojen ja Savon Yrittäjien yhteistyössä toteuttamassa Savon Yrittäjäaallot -ohjelmassa puhututtaa tällä kertaa kansainvälistyminen.
Miten savolaiset yritykset lähtevät kansainvälisille markkinoille? Entä mitä haasteita ja mahdollisuuksia vienti tuo kenties mukanaan? Savon Aaltojen Sami Turunen keskustelee aiheesta neljän asiantuntijan ja yrittäjän kanssa. Tutkimme yritysten kansainvälistymistä, Ruotsin, Ukrainan ja Puolan markkinoita sekä ns. vientimatkojen yleisiä hyötyjä. Studiossa vieraina keskustelussa mukana ovat MjH Infra Oy AB:n Anna Risto, Kurko-Koponen Oy:n Kimmo Koponen, Dox Systemsin Tommi Tolvanen sekä Savon Yrittäjien Paula Aikio-Tallgren.
