Studiossa nyt

Savon Lauantai

Terhi Ålander

Podcastit

Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!

Kuuntele kaikki SAVON AALTOJEN PODCASTIT tästä!

suosittelemme

I was here

I WAS HERE – Nuoria 250-v. Kuopiossa -podcastissa kymmenen kuopiolaista nuorta saapuu vuorollaan kertomaan omasta jutustaan ja jättää näin jälkensä kuopiolaiseen historiaan. Podcastia luotsaa Kuopion kaupungin kulttuurisuunnittelija Anni Marin.

I WAS HERE -podcast on osa Kuopio 250 -juhlavuotta ja se on toteutettu Kuopion kaupungin ja Savon Aaltojen yhteistyönä. Podcastia kuullaan syksyn 2025 aikana Savon Aaltojen keskiviikko- ja lauantai-iltapäivissä, Savon Aaltojen Spotifyssa ja YouTuben KuopioKanavalla.

Ohjelmasarjan kaikki jaksot löydät Spotifysta omalta I WAS HERE-soittolistaltaan.

pOIMINTOJA TAAJUUDELTA:

Rosebudin laajenevat tilat avataan Kuopiossa ensi viikolla

Kuopion Rosebud-kirjakaupan laajennetut tilat avataan keskiviikkona 15. lokakuuta. Vain muutama vuosi sitten kauppa toimi vielä kauppahallin 18 neliön tiloissa, mutta nyt se on kasvanut yli 290 neliömetrin kokoiseksi kulttuurin keitaaksi torin laidalla.

– Kun olimme vielä kauppahallissa, seinät tulivat vastaan. Asiakkaat eivät mahtuneet sisään, ja kysyntä oli valtavaa. Oli pakko laajentaa, kertoo Rosebudin Kuopion Markku Räisänen.

Kirjakauppa jatkaa samalla linjalla kuin ennenkin: tarjolla on laaja valikoima kirjoja pienkustantajilta, tietokirjoja, klassikoita ja harvinaisempia teoksia. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten osastoon, jota kehitetään aktiivisesti.

– Meille on tärkeää tarjota vaihtoehtoja, jotka innostavat lapsia lukemaan. Lasten ja nuorten osasto on yksi rakkaimmista osa-alueistamme, Räisänen sanoo.

Rosebudin toiminta nojaa vahvasti paikallisuuteen. Paikalliset kirjailijat, käsityöläiset ja kulttuurihistorian asiantuntijat ovat saaneet tilaa ja näkyvyyttä kirjakaupan tapahtumissa.

– Viime kuussa meillä oli kahden paikallisen lastenkirjan julkkaritilaisuus. Lisäksi myymme paikallisten tekijöiden postikortteja ja järjestämme tilaisuuksia, joissa käsitellään Kuopion kulttuurihistoriaa, Räisänen kertoo.

Vaikka digitaalinen media valtaa alaa, Räisäsen kokemuksen mukaan kirjojen lukeminen ei ole vähentynyt – päinvastoin.

– Kirjoja luetaan edelleen paljon. Se riippuu siitä, mitä tarjotaan. Meillä ei keskitytä pelkästään hittikirjoihin, vaan valikoima ulottuu laidasta laitaan.

Viime viikon myyntihitti oli Tuomas Palosen Etymologian etymologia, joka myytiin loppuun parissa päivässä. Uutta painosta odotetaan jo innolla.

Rosebud tarjoaa myös runsaasti englanninkielistä kirjallisuutta. Räisäsen mukaan englanninkielisten kirjojen kysyntä on kasvanut, ja esimerkiksi venäläisiä klassikoita luetaan usein mieluummin englanniksi kuin suomeksi.

– Kuopio kansainvälistyy. Täällä on paljon ihmisiä, joiden käyttökieli on englanti – opiskelijoita, työntekijöitä, perheitä. Heille halutaan tarjota laadukasta luettavaa, Räisänen toteaa.

Vaikka joulun ja kesälomakauden kaltaiset sesongit tuovat myyntipiikkejä, Rosebudin asiakaskunta käy kirjakaupassa ympäri vuoden

– Meillä käy paljon kanta-asiakkaita, nuoria ja vanhempia. He tulevat selailemaan, juttelemaan ja viihtymään. Kirjakauppa on paikka, jossa voi istua, keskustella ja löytää uutta, Räisänen kuvailee.

Sanna ja Mika Parviainen avaavat uuden K-​Supermarketin – ”Teemme tästä siilinjärveläisten näköisen kaupan”

Siilinjärven keskustassa rakennetaan parhaillaan uutta K-Supermarket Herkkupataa, jonka ovet avautuvat asiakkaille tammi–helmikuun vaihteessa. Kauppiaat Sanna ja Mika Parviainen lupaavat, että uudesta kaupasta tulee siilinjärveläisten näköinen.

– Me kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaiden toiveita. Monet ovat jo sanoneet, että tietyt tuotteet eivät saa kadota valikoimasta – ja ne pidetään mukana, kertoo Sanna Parviainen.

Parviaisten mukaan uudessa kaupassa jatketaan vahvaa panostusta paikallisiin tuotteisiin.

– Meillä on jo nyt valikoimassa esimerkiksi lähileipomoiden tuotteita, hunajaa ja paikallisten panimoiden juomia. Uusi kauppa tarjoaa mahdollisuuden ottaa mukaan vielä lisää paikallisia toimijoita, Mika Parviainen sanoo.

Kauppiaat korostavat myös henkilökunnan merkitystä.

– Hyvä palvelu ja loistava porukka ovat kaiken perusta. Uuteen kauppaan tarvitaan lisää käsipareja, ja hakemuksia on tullut mukavasti, mutta mukaan mahtuu edelleen, Sanna kertoo.

Uusi myymälä työllistää noin 20 henkilöä. Ruokakaupan perusasiat pysyvät, mutta digitaalisuus muuttaa toimintaa vauhdilla.

– Paperimainokset vähenevät ja markkinointi siirtyy yhä enemmän verkkoon. Tilausjärjestelmät ja valikoimahallinta kehittyvät, ja tekoäly tulee mukaan ennakoimaan kysyntää ja optimoimaan prosesseja, Mika Parviainen arvioi.

Asiakkaiden näkökulmasta tämä tarkoittaa entistä sujuvampia palveluja.

– Noutopalvelut ja kotiinkuljetukset kasvavat, koska arki on kiireistä. Moni haluaa tilata tuotteet valmiiksi ja hakea ne nopeasti matkan varrelta. Toisaalta osa asiakkaista arvostaa edelleen elämyksellisyyttä ja käydä kaupassa, Sanna lisää.

Parviaiset ovat pyörittäneet kauppaa yhdessä jo pitkään.

– Moni kysyy, miten jaksamme tehdä töitä puolison kanssa. Hyvin se sujuu, kun roolit on jaettu ja molemmat ymmärtävät yrittäjän arjen, Mika toteaa.

Sanna painottaa, että työn ja vapaa-ajan erottaminen on tärkeää.

– Kotona ei jatkuvasti puhuta kaupasta. Harrastukset ja ystävät auttavat irrottautumaan.

Pienillä muutoksilla suuri vaikutus – Itä-Suomen yliopiston tutkimus paljastaa keinot vähentää tyypin 2 diabetesriskiä

Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että ruokavalion parantaminen ja pitkäjänteinen ohjaus voivat merkittävästi pienentää tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskiä, ilman radikaaleja dieettejä.

Tutkimuksessa seurattiin pohjoissavolaisia miehiä, joilla oli kohonnut paastoverensokeri eli esidiabetes. He osallistuivat ammattilaisten vetämiin ryhmätapaamisiin ja saivat ohjausta myös verkossa. Väitöskirjatutkija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että malli perustui vertaistukeen ja jatkuvaan motivointiin:

– Kun miehet näkivät toisia samassa tilanteessa olevia, se madalsi kynnystä osallistua. Lisäksi tieto siitä, että ohjaus jatkuu kolme vuotta, auttoi sitoutumaan. Tämä ei ollut pikakuuri, vaan pitkäjänteinen muutos, Tolonen huomauttaa.

Ensimmäisen vuoden aikana tapaamisia oli useammin, ja ylipainoisille järjestettiin erillisiä painonhallintakertoja. Myöhemmin riitti vuosittainen muistutustapaaminen.

Moni tietää, että kasviksia, marjoja ja täysjyväviljoja pitäisi syödä enemmän, mutta käytännön toteutus takkuaa. Tolosen mukaan ratkaisu löytyy arjen pienistä valinnoista.

– Ei tarvitse tehdä dramaattisia muutoksia. Jo se, että vaihtaa leivän täysjyväiseen tai margariinin pehmeämpään rasvaan, parantaa ruokavalion laatua. Sama koskee kasviksia – niitä voi ujuttaa uuniruokiin tai perinteisiin resepteihin, Tolonen muistuttaa.

Tutkimuksessa jaettiin konkreettisia vinkkejä ja reseptejä sekä verkossa että kirjeitse. Lisäksi osallistujia kannustettiin seuraamaan omaa edistymistään ruokapäiväkirjoilla ja verensokerimittauksilla.

Elämäntapamuutokset vähensivät tyypin 2 diabeteksen riskiä riippumatta osallistujien geneettisestä alttiudesta. Tolosen mukaan malli on helposti laajennettavissa.

– Tämä on kevyt ja kustannustehokas tapa tukea terveyttä. Ei tarvita omaa ravitsemusterapeuttia jokaiselle, vaan pienryhmät ja säännöllinen muistuttelu riittävät, Tolonen mainitsee.

Tolonen kiteyttää tärkeimmän ohjeen.

– Etsi arkeen sopivia muutoksia – lisää kasviksia, täysjyväviljoja ja pehmeää rasvaa. Kun valinnat maistuvat ja sopivat omaan rytmiin, ne pysyvät mukana pitkään.

KalPan puolustaja Ville Ruotsalainen: “Olen kyllä herkkuperse”

KalPan puolustaja ja Tarantino-fani Ville Ruotsalainen kertoo pelaajakorttihaastattelussa, millaista on elämä kaukalon ulkopuolella. Hän paljastaa kokeilleensa kitaransoittoa, fiilistelee Quentin Tarantinon elokuvia ja myöntää, että suklaa ja hyvä leffa ovat täydellinen yhdistelmä rentoutumiseen.

-Olen kyllä herkkuperse – suklaa maistuu aina, ja joskus sohvalla pitää vaan ottaa iisisti ja katsoa hyvä leffa, Ruotsalainen kommentoi.

Lisäksi Ville kertoo, miksi KalPa oli oikea valinta Liiga-unelman tavoitteluun ja millaista on ollut rakentaa uraa Kuopiossa neljän kauden ajan.

KalPan Pelaajakorttihaastattelut on uusi ohjelma, jossa syvennytään jokaiseen KalPa-pelaajaan kauden mittaan numerojärjestyksessä. Uusi jakso kuullaan jokaisessa KalPan vieraspelien Savon Aaltojen It’s Hockey Time -lähetyksen ennakkolähetyksessä ja uusintana seuraavana aamuna klo 9.30.

Iisalmessa rakenteilla puisto, josta voi sanoa: “Minä istutin tuon puun”

Iisalmen Sankariniemen maisemiin rakentuu uusi kirsikkapuisto, joka sai alkunsa kaupunkilaisten ideasta ja äänestyksestä osallistuvan budjetoinnin kautta. Puisto on yksi suosituimmista ehdotuksista, jotka nousivat esiin kaupungin asukkaiden tekemistä aloitteista.

Hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattori Hanna Holopaisen mukaan osallistuva budjetointi on muuttanut tapaa, jolla kaupunkia kehitetään.

– On hienoa, että asukkaat voivat vaikuttaa konkreettisesti elinympäristöönsä. Kirsikkapuisto on esimerkki siitä, miten yksittäinen idea voi kasvaa yhteiseksi hankkeeksi, Holopainen sanoo.

Puiston suunnittelusta vastaa Pihasuunnittelu Jardiinan Tiina Tikkanen, jolle alue on henkilökohtaisesti tuttu jo 1990-luvulta. Suunnittelun lähtökohtana oli leikkisä mielikuva ”pallopojasta”, jonka pääksi muodostuvat kohotetut istutusalueet.

– Niistä kasvavat puut ja kukat kuin hiukset – mukana on kirsikkapuita, koristeomenapuita ja pallolaukkaa, Tikkanen kuvailee.

Sankariniemen puiston suunnittelussa on huomioitu alueen olemassa oleva luonto ja infrastruktuuri. Alue rajautuu muun muassa leikkipuistoon, virtaan ja vanhaan taimistoalueeseen, jossa kasvaa jo valmiiksi lehmuksia, pilaripihlajia ja visakoivu.

– Tavoitteena on monimuotoinen ja näyttävä kokonaisuus, joka puhkeaa kukkaan erityisesti keväisin, Tikkanen kertoo.

Puiston istutustalkoot järjestetään lauantaina 4. lokakuuta klo 10 alkaen, ja mukaan toivotaan kaikenikäisiä kaupunkilaisia.

– Talkoisiin voi tulla ilman aiempaa puutarhakokemusta – paikalla on ohjausta ja tarvittavat työvälineet. Tärkeintä on yhteisöllisyys ja se, että jokainen voi jättää oman jälkensä puistoon, Holopainen sanoo.

Tikkanen toivoo, että puisto kasvaa vuosien mittaan suunnitelmien mukaiseksi.

– Kasvit tarvitsevat aikaa, mutta jo ensi kesänä alueen niittykasvit voivat olla näyttäviä. Puisto tarjoaa myös kauniin oikopolun Sankariniemelle, ja esteetön kulku on huomioitu suunnittelussa.

Keltamusta kevät tallentaa KalPan ja SaiPan historiallisen finaalikevään kirjaksi

Keväällä 2025 jääkiekkofanit Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa elivät hetkiä, joita ei unohdeta. KalPan ja SaiPan välinen SM-liigan finaalisarja ei ollut pelkästään urheilullinen huipentuma – se oli kulttuurinen juhla, yhteisöllisyyden ilmentymä ja keltamustan ystävyyden ylistys. Näistä hetkistä syntyi kirja Keltamusta kevät, jonka on kirjoittanut toimittaja Harri Pirinen ja kuvittanut valokuvaaja Elmeri Elo.

Kirja sisältää 236 sivua, yli 300 valokuvaa ja lukuisia haastatteluja finaaliviikkojen ajalta. Pirinen kertoo, että teos syntyi ideasta, joka juontaa juurensa jo aiempaan projektiin Raumalla, kun Lukko voitti mestaruuden koronakeväänä 2021.

– Ajatus lähti liikkeelle jo viime vuoden lokakuussa. SM-liigan 50-vuotisjuhlakausi oli käynnissä, ja ehdotin Elmerille, että lähdettäisiin kiertämään finaalit – tuli mitä tuli. Kun finaalipariksi varmistui KalPa ja SaiPa, tiesimme, että tästä tulee erityinen matka, Pirinen kertoo.

Kaksikko vietti kaksi viikkoa asuntoautossa Kuopion ja Lappeenrannan välillä, dokumentoiden pelit, tunnelmat, fanit ja kaupunkien sykkeen.

Pirinen korostaa, että kirja ei ole vain urheilukirja – se on kertomus yhteisöllisyydestä.

– Finaalit eivät olleet pelkästään jääkiekkoa. Ne olivat keltamustan ystävyyden juhla. Kannattajat juhlivat yhdessä, halailivat hallien käytävillä ja ravintoloissa. KalPan ja SaiPan taustahenkilöt istuivat samoissa pöydissä, ja tunnelma oli koko ajan lämmin ja kunnioittava, hän kuvailee.

Yksi kirjan ikimuistoisimmista hetkistä tallentui Niiralan Montussa, kun SaiPan toimitusjohtaja Jani Valkeapää halusi yhteiskuvan KalPa-fani Aleksi Puusjärven kanssa – kuva päätyi kirjaan ja kiteyttää finaalisarjan hengen.

Pirinen kertoo, että kirjan rakenne syntyi luonnostaan.

– Tapahtumat olivat niin polveilevia ja yllätyksellisiä, ettei niitä voinut ennustaa. Tarina kirjoitti itse itsensä. Haastattelimme molempien joukkueiden urheilujohtajat, valmentajat ja kapteenit ennen sarjan alkua, ja siitä lähti liikkeelle koko kertomus, hän sanoo.

Erityisesti KalPan päävalmentaja Petri Karjalaisen analyyttiset näkemykset tekivät vaikutuksen.

– Karjalaisen puheissa oli syvyyttä ja pohdintaa. Häntä kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, Pirinen toteaa.

Pirinen, joka ei ole syntyjään kuopiolainen, näkee kaupungin jääkiekkokulttuurissa pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä.

– Ensimmäisessä finaalissa torilla oli enemmän makkaranmyyjiä kuin katsojia, mutta tunnelma lämpeni nopeasti. KalPan kannattajat ovat kulkeneet pitkän tien – kakkosdivarista mestaruustaisteluun. Se kertoo valtavasta uskosta ja kärsivällisyydestä, hän sanoo.

Kirjan viimeinen luku päättyy KalPan kapteeni Tuomas Kiiskisen puheenvuoroon, joka kiteyttää koko kevään merkityksen: ”Tämä on koko kaupungin juhla. Me olemme tämän ansainneet.”

 

Pohjois-​Savon metsät kasvavat hyvin – uusi metsäohjelma tähtää kestävään käyttöön ja monimuotoisuuteen

Pohjois-Savon metsät voivat hyvin ja niiden tulevaisuus näyttää valoisalta, kertoo Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes. Maakunnassa on noin 1,4 miljoonaa hehtaaria metsää – yli 80 prosenttia maa-alasta. Jokaiselle pohjoissavolaiselle riittää keskimäärin 5,6 hehtaaria metsää.

– Metsien kasvu on täällä poikkeuksellisen hyvää. Siinä missä Suomen keskiarvo on noin 4,5 kuutiometriä hehtaarilta, Pohjois-Savossa päästään jopa seitsemään, Remes sanoo.

Metsät ovat myös tehokkaassa käytössä: vuosittain hakataan noin 7 miljoonaa kuutiometriä puuta, mikä vastaa 96 prosenttia kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Silti kasvu ylittää hakkuut.

Pohjois-Savon alueellinen metsäohjelma vuosille 2026–2030 on parhaillaan lausuntokierroksella. Ohjelma määrittää, miten metsiä hoidetaan, suojellaan ja hyödynnetään tulevina vuosina.

– Kyseessä on koko maakunnan metsäalaa koskeva kehittämisohjelma. Sen tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta myös hyvinvointia ja työllisyyttä, Remes kiteyttää.

Ohjelmassa painotetaan erityisesti neljää kokonaisuutta. Muun muassa metsien aktiivista ja kestävää käyttöä sekä halutaan vahvistaa metsien elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta sekä parantaa sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen.

– Näistä kaksi liittyy suoraan monimuotoisuuteen ja suojeluun. Haluamme varmistaa, että metsien käyttö ja luonnon arvot kulkevat käsi kädessä, Remes painottaa.

Vaikka metsätalous on aktiivista, luonnon monimuotoisuus on ohjelmassa vahvasti esillä. Pohjois-Savossa noin 3,4 prosenttia metsäalasta on tiukasti suojeltu, ja vapaaehtoisten suojelutoimien myötä osuus nousee lähes viiteen prosenttiin.

– Erityisesti lehtometsien ja vesiensuojelun turvaaminen on ohjelmassa iso kokonaisuus. Lisäksi tarkastellaan ennallistamisen mahdollisuuksia soilla, Remes kertoo.

Ohjelmassa huomioidaan myös metsänhoidon käytännön toimet: oikea-aikainen hoito, kasvatus- ja terveyslannoitukset sekä metsätuhojen ehkäisy. “Meillä on Pohjois-Savossa paljon ravinnepuutoksista johtuvia kasvuhäiriöitä, joten lannoituksilla voidaan parantaa metsien kasvua ja terveyttä,” Remes lisää.

Pohjois-Savossa suurin osa metsistä on yksityisomistuksessa. Remeksen mukaan metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti sekä taloudelliseen hyödyntämiseen että monimuotoisuuden turvaamiseen.

– Tyypillinen metsänomistaja haluaa sekä tuloja että säilyttää metsien luontoarvot. Monitavoitteisuus on nykyään arkea, hän toteaa.

Ohjelmaluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella, ja palautetta voivat antaa niin sidosryhmät kuin yksittäiset kansalaisetkin.

– Luonnos löytyy verkosta, ja palautetta voi lähettää yhteyshenkilöille. Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu, Remes kannustaa.

Lopullinen ohjelma valmistuu vuodenvaihteessa.

Satu Rämö rakastaa pieniä paikkakuntia ja arjen rutiineja

Islannissa asuva kirjailija Satu Rämö on useammalle meistä tuttu Hildur– dekkarisarjastaan, mutta miten ekonomista tulikin matkaopas, tietokirjailija ja vielä myöhemmin maailmankuulu dekkarikirjasarjan kirjoittaja?

Intohimo kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen on elänyt Rämössä aina. Takanaan hänellä on ura taloustoimittajana sekä tietokirjojen kirjoittajana, mutta vuonna 2022 hänen dekkarinsa Hildur pongahti koko kansan huulille sekä useamman meistä käsipuoleen.

Islannissa perheensä kanssa asustava Rämö päätti hyödyntää koronan tuoman vapaa-ajan fiktiivisen kirjan kirjoittamiseen, kun matkaoppaan työt Islannissa olivat laskusuhdanteessa.

Tällä viikolla Rämö on vieraillut useassa eri kunnassa Pohjois-Savossa. Pienen paikkakunnan kasvatin Rämön mukaan vierailut pienillä paikkakunnilla ja niiden kirjastoissa on ”parhautta”. Hän kuvailee, että näissä paikoissa meininki on tosi hyvä ja tunnelma on rauhallinen, koska näissä paikoissa ei ole tekemiselle 10 000 eri vaihtoehtoa läsnä. Kohtaamiset kirjastohenkilökunnan ja kuuntelijoiden kanssa ovat arvokkaita myös Rämölle.

Arkisten rutiinien ylläpitäminen on Rämölle tärkeää myös näin kirjakiertueen keskellä. Hän pyrkii menemään aina samaan aikaan nukkumaan, käydä päivittäin lenkillä sekä voimailemassa punttisalilla muutamia kertoja viikossa. Rämö kertoo, että aina vaihtaessaan kaupunkia ja hotellia hän haluaa selvittää missä on lähin punttisali tai löytyisikö hotellista itsestään jo sellainen. Baarissa riekkumiset on jätetty suosiolla pois. Kiireisessä arjessaan hän osaa myös nauttia ja hemmotella itseään. Kuopiossa vieraillessaan hän on käynyt esimerkiksi kalevalaisella jäsenkorjaajalla.

Vuonna 2022 julkaistun Hildur teoksen suosio yllätti Rämön täysin. Tällä hetkellä hänen kirjasarjansa oikeudet on myyty jo yli 20 maahan. Kaikesta suosiosta huolimatta hänen olemuksensa on maanläheinen ja lämmin.

Tinna -kirjasarjan viides kirja ilmestyy 24. lokakuuta ja ensi vuoden alussa päivän valon näkee myös Hildur -kirjaan pohjautuva tv-sarja. Hildur on viety myös kaupunginteatterin lavalle Turussa. Mitä seuraavaksi tapahtuu, se on arvoitus vielä Rämölle itselleenkin.

Kaalivallankumous ja leipäpiirakka – ruokahävikin vähentäminen voi olla luovaa

Ruokahävikki on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia. Vaikka kaupat ovat onnistuneet vähentämään hävikkiä esimerkiksi alennustuotteiden avulla, kotitalouksissa tilanne on toinen.

Savon Marttojen kotitalousasiantuntija Sirpa Nygård muistuttaa, että kotona syntyvä ruokahävikki on yhä merkittävä osa kokonaisuutta – ja siihen voi jokainen vaikuttaa.

– Usein hävikkiä syntyy juuri niistä tuotteista, jotka säilyvät huonommin – kuten vihanneksista, hedelmistä, marjoista ja leivästä, Nygård kertoo.

Yksi yleisimmistä syistä ruokien pilaantumiseen on yksinkertaisesti unohtaminen. Kun kurkku tai salaatti jää jääkaapin alalokeroon uuden ostoksen alle, se saattaa päätyä biojätteeseen ennen kuin sitä ehditään käyttää. Myös liian suurten pakkausten ostaminen voi johtaa siihen, että osa tuotteesta jää käyttämättä. Moni tuntee tuotepakkauksista löytyvät päiväysmerkinnät, mutta niiden merkitys voi silti hämmentää. Nygård selventää, että viimeinen käyttöpäivä on ehdoton – sen jälkeen tuotetta ei suositella käytettäväksi. Parasta ennen -merkintä sen sijaan antaa enemmän liikkumavaraa.

– Jos pakkaus on ehjä, tuote ei haise tai maistu oudolta, sitä voi hyvin käyttää vielä parasta ennen -päivän jälkeenkin, hän sanoo. Yksi konkreettinen vinkki ruokahävikin vähentämiseen on leivän hyödyntäminen leivonnassa.

Nygård vinkkaa helposta piirakasta, jonka pohja syntyy leipäkuutioista, kananmunista ja mausteista.

– Se on helppoa leivontaa, eikä tule paljon tiskiäkään. Esimerkiksi sienipiirakan pohjaksi sopii hyvin timjami ja leivän tähteet, hän vinkkaa.

Myös kasvisten käyttö kannattaa miettiä uudelleen. Parsakaalin ja kukkakaalin vartta voi hyödyntää esimerkiksi keitoissa tai raasteena – osa, joka usein päätyy turhaan roskiin.

Ruokahävikin vähentämisessä korostuu suunnitelmallisuus. Ostoslistan laatiminen, sopivan määrän hankkiminen ja tähteiden hyödyntäminen ovat avainasioita.

Nygård kannustaa myös etsimään reseptejä netistä – esimerkiksi Marttojen verkkosivuilta löytyy runsaasti ideoita tähderuokiin.

– Pienillä arjen valinnoilla voi vaikuttaa paljon. Kun miettii jo kaupassa, mitä ostaa ja miten sen käyttää, hävikki vähenee kuin huomaamatta, hän summaa.

Hävikkiviikkoa vietetään 22.– 28.9. teemalla ”ruoka rakastaa tulla syödyksi”.

Kuopion Vilimit 2025 käynnistyvät Kino Kuvakukossa

Kuopion Vilimit elokuvafestivaali käynnistyivät legendaarisessa Kino Kuvakukossa torstaina 25.9. jazz-musiikin siivittämänä. Elokuvafestivaalin taiteellinen johtaja Timo Raita kertoo Savon Aaltojen haastattelussa, että Kuopion Vilimit järjestetään tänä vuonna jo 38 kertaa peräkkäin.

Kuopion Vilimit on samanikäinen kuin Helsingissä järjestettävä Rakkautta& Anarkiaa elokuvafestivaali. Suomesta löytyy vain yksi edellä mainittuja vanhempi elokuvafestivaali, joka on Sodankylän elokuvajuhlat.

Tänä vuonna Kuopion Vilimit elokuvafestivaalin teemana on kaupunki ja samalla juhlistetaan myös Kuopio250 –Juhlavuotta. Raidan mukaan luvassa on “urbaania sykettä eri vuosikymmeniltä.”

Haastattelussa Raita tuo esiin omia suosikkejaan Vilimit ohjelmistosta. Yksi niistä on sunnuntaina nähtävä Kaurismäen veljesten Arvottomat (1982). Erikoislaatuista elokuvassa on se, että sitä on kuvattu aikanaan esimerkiksi Kuopiossa kaupungin hotellissa.

Tänä vuonna Kuopion Vilimeillä on katsottavaa laidasta laitaan niin scifistä komediaan kuin kassamagneeteista Avantgarde tyylisiin elokuviin.

Myöskään perheen pienimpiä ei ole unohdettu sillä sunnuntaina 29.9 nähdään ilmaisesitys kokoperheen elokuvasta Missä on kotisi, Winston.

Suurpetopolitiikka kuumentaa tunteita – Metsästäjäliiton itäiset piirit ja Luonnonsuojeluliitto Tapiola eri linjoilla

Metsästäjäliiton Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun piirit sekä Satakunnan piiri julkaisivat syyskuussa avoimen kirjeen, jossa ne ilmaisivat turhautumisensa suurpetopolitiikan ratkaisemattomuuteen. Kirjeessä kritisoidaan erityisesti Luonnonsuojeluliitto Tapiolan valituksia suurpetojen kaatoluvista, joiden seurauksena hallinto-oikeus on määrännyt toimeenpanokieltoja.

– Suurpetojen määrä kasvaa, ja tilanne on karannut käsistä. Karhut rikkovat rehupaaleja, ja erityisesti lypsykarjatiloilla tämä aiheuttaa suuria ongelmia. Jos rehu on pilalla, sitä ei voi käyttää karjan ravinnoksi, kertoo Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Arto Nykänen.

Nykäsen mukaan kyse ei ole vain metsästäjien asiasta, vaan myös huoltovarmuudesta ja maatalouden elinvoimasta.

– Liha- ja maidontuotanto ovat vaarassa, jos tilanne jatkuu tällaisena. Lisäksi valkoposkihanhet aiheuttavat tuhoja pelloilla, eikä niiden aiheuttamiin vahinkoihin ole löydetty ratkaisua, Nykänen jatkaa.

Nykänen kertoo, että suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat arkipäivää Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.

– Teen itsekin riistavahinkotarkastuksia ja vahingot lisääntyvät jatkuvasti. Esimerkiksi lampaita ei kohta voi pitää Itä-Suomessa lainkaan, hän toteaa.

Avoimessa kirjeessä vaaditaan Tapiolaa osallistumaan käytännön toimiin, kuten petoaitojen rakentamiseen, koulutien turvaamiseen sekä suojaamaan rehupaaleja karhutuhoilta öisin. Tapiola kuitenkin vastaa, ettei sillä ole laillista oikeutta tai mahdollisuuksia osallistua tällaisiin toimiin.

– Ratkaisu ei löydy aidoista tai karkottimista, vaan siitä, että suomalaiset metsästäjät saavat pitää suurpetokannat kurissa. Emme halua hävittää kaikkia susia tai karhuja, mutta kannan rajoittaminen on välttämätöntä, Nykänen painottaa.

Tapiolan mukaan kiistan ytimessä on halu mahdollistaa trofeemetsästys tiukasti suojelluilla lajeilla. Nykänen kiistää tämän jyrkästi.

– Suomessa ei harjoiteta trofeemetsästystä siinä mielessä kuin se ymmärretään. Suomalainen metsästäjä hakee luonnosta rauhaa ja elämyksiä, ei pelkkiä trofeita, Nykänen sanoo.

Luonnonsuojeluliitto Tapiola ry:n puheenjohtaja Leena Iivonen korostaa, että järjestön valitukset perustuvat EU:n luontodirektiiviin ja kansalliseen lainsäädäntöön.

– Kun havaitaan ristiriita lainsäädännön ja myönnettyjen poikkeuslupien välillä, valitus on käytännössä velvoite. Poikkeuslupia voidaan myöntää vain tarkoin määritellyissä tilanteissa, kuten sosiaalisten ongelmien, maatalousvahinkojen tai turvallisuuden perusteella, Iivonen selventää.

Tapiolaa on vaadittu osallistumaan esimerkiksi kouluteiden turvaamiseen ja petoaitojen rakentamiseen. Iivonen pitää vaatimuksia kohtuuttomina.

– Tapiolan jäsenet elävät samoissa olosuhteissa kuin muutkin maaseudulla. Meillä ei ole mahdollisuuksia eikä velvollisuutta rakentaa petoaitoja muiden tiloille. Jos tällaisia vaatimuksia halutaan esittää, ne tulee osoittaa lainsäätäjille, Iivonen toteaa.

Suomen riistakeskus myöntää kotieläintilallisille maksuttomia petoaitamateriaaleja, mutta aidan pystytys ja ylläpito jäävät aina tilallisen vastuulle.

– Järjestelmä tukee jo aidan rakentamista, joten uusia tukimalleja ei välttämättä tarvita, Iivonen sanoo.

Trofeemetsästyksen osalta Iivonen huomauttaa, että esimerkiksi susien ja ilvesten metsästys, jossa saalis jää metsästäjälle, on käytännössä trofeemetsästystä.

– Näitä lajeja ei metsästetä ravinnoksi, vaan saaliit päätyvät usein trofeiksi, Iivonen arvioi.

Elokuvatuen leikkaukset uhkaavat Savon valkokankaita – Savon Kinot varoittaa kävijäkadosta

Hallitus aikoo leikata lähes kahdeksan miljoonaa euroa kotimaisen elokuvan tuotantotuista. Jos suunnitelma toteutuu, kotimaisten elokuvien määrä voi puolittua – ja se näkyisi suoraan myös Savon valkokankailla, varoittaa Savon Kinojen toimitusjohtaja Sari Peltonen.

– Jos puolet kotimaisista elokuvista jää tekemättä, se näkyy suoraan meidän valkokankaillamme. Kotimaisia elokuvia ei olisi enää tarjolla yhtä paljon kuin ennen, sanoo Peltonen.

Peltonen kertoo, että viime vuonna kotimaisten elokuvien osuus katsojista oli Iisalmessa ja Varkaudessa noin 50 prosenttia.

– Jos puolet kotimaisista elokuvista jää pois, se tarkoittaisi suoraviivaisesti jopa neljänneksen kävijämäärien laskua. Vaikutus olisi iso, hän arvioi.

Pienemmillä paikkakunnilla kotimaisilla elokuvilla on erityisen suuri merkitys.

– Joillakin paikkakunnilla niiden osuus voi olla jopa 70–90 prosenttia. Ihmiset haluavat nähdä suomalaisia tarinoita ja suomalaisista kertovia elokuvia, Peltonen painottaa.

Savon Kinot tarjoaa elokuvien lisäksi myös muuta kulttuuria, kuten ooppera- ja balettitallenteita.

– Meillä on tarjontaa lähes joka ilta ympäri vuoden, kaikenikäisille. Elokuvateatteri on matalan kynnyksen paikka tulla viihtymään ja nauttimaan kulttuurista, Peltonen sanoo.

Savon Kinot tarjoaa elokuvien lisäksi myös muuta kulttuuria, kuten ooppera- ja balettitallenteita.

– Meillä on tarjontaa lähes joka ilta ympäri vuoden, kaikenikäisille. Elokuvateatteri on matalan kynnyksen paikka tulla viihtymään ja nauttimaan kulttuurista, Peltonen sanoo.

Paikallinen yleisö on reagoinut uutisiin huolestuneesti.

– Kyllä kommentteja on tullut ja ihmiset ovat huolissaan. Kotimaiset elokuvat ovat monelle tärkeitä, Peltonen kertoo.

Peltonen toivoo, että päättäjät ymmärtävät kulttuurin merkityksen.

– Kulttuuria pitäisi tukea, sillä se on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Kulttuuria on kaikkialla, vaikka sitä ei aina huomata. Leikkaukset romahduttaisivat koko elokuva-alan ja kotimaisen elokuvakulttuurin, hän varoittaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti 22. syyskuuta, että suunniteltu leikkaus on pienentynyt, mutta se on yhä merkittävä – noin 5,5 miljoonaa euroa. Haastattelu Savon Kinojen toimitusjohtaja Sari Peltosen kanssa tehtiin ennen tämän tiedon julkistamista.

Ylä-Savon Kirjamessut houkuttelee kirjailijat ja lukijat Kiuruvedelle – ”Tavoitteena on innostaa lukemaan”

Kiuruvedellä järjestetään syyskuun lopulla toista kertaa Ylä-Savon Kirjamessut. Tapahtuma sai alkunsa vuosi sitten Sonkajärveltä, ja nyt se jatkaa matkaansa Kiuruvedelle. Messujen taustalla on halu vahvistaa lukutaitoa ja lukemisen iloa.

– Sonkajärvellä messut olivat todella onnistuneet ja herättivät paljon kiinnostusta. Kun kysyttiin, kuka haluaisi jatkaa, ilmoittauduin heti, jos rahoitus järjestyy, kertoo Kiuruveden kirjasto- ja kulttuuritoimen vastaava Heidi Huhtilainen.

Messut ovat osa aikuisten lukutaitohanketta K25, jonka tavoitteena on edistää lukutaitoa ja lukuintoa. Rahoitus saatiin aluehallintovirastolta.

– Ilman ulkopuolista rahoitusta tällaisia tapahtumia ei pystyttäisi järjestämään, sillä ne vaativat paljon työtä ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, Huhtilainen sanoo.

Valmistelut alkoivat jo ennen kesälomia.

– Vieraat varmistuivat kesäkuussa, jotta ohjelma saatiin ajoissa julki ja markkinointi käyntiin. Käytännössä suunnittelu vie puoli vuotta, hän kertoo.

Tapahtumassa esiintyy useita kirjailijoita, joilla on juuret Kiuruvedellä tai Pohjois-Savossa. Mukana ovat muun muassa Johanna Laitinen, kirjailijat Matti Remes ja Kirsi Pehkonen, sekä toimittajat Katri Viitaniemi ja Pekka Niiranen. Lisäksi ohjelmassa on suosikkikirjailijat Satu Rämö ja Matti Rönkä.

– Halusimme nostaa esiin paikallisia ja alueellisia tekijöitä. Pohjois-Savossa on vahva kulttuuriperinne ja paljon kirjailijoita – se kertoo alueen kulttuurimyönteisyydestä, Huhtilainen toteaa.

Vaikka valtakunnallisesti puhutaan lukemisen vähenemisestä, Kiuruveden kirjastossa kävijämäärät ovat pysyneet vakaana.

– Meillä käy noin tuhat asiakasta viikossa. Lainamäärät hieman laskevat väkiluvun mukana, mutta koulujen kanssa tehtävä yhteistyö pitää nuoret mukana, Huhtilainen kertoo.

Kirjamessut ovat yksi keino innostaa lukemaan.

– Kun kirjailija käy vierailulla, hänen kirjansa katoavat hyllystä. Näkyvyys lisää kiinnostusta, hän sanoo.

Mitä messuilta toivotaan?

– Toivon, että kävijät saavat mukaansa uusia lukuvinkkejä ja ennen kaikkea ajattelemisen aihetta – samanlaista kuin itse sain lukiessani Katri Viitaniemen kirjaa, Huhtilainen kertoo.

 

“Läppä lentää englanniksikin” – KalPan Veikka Mononen kertoo arjen kielikylvystä

KalPan nuoren puolustajan Veikka Monosen vieruskaverina pukukopissa vieruskaverina istuu Filip Westerlund, ja siitä on tullut Monoselle arjen kielikylpy. Small talk sujuu päivä päivältä rohkeammin, kun jutut kulkevat englanniksi – ja kopin yhteinen huumori ylittää kielirajat.

-No läppä lähtee, mutta ymmärtääkö ihan kaiken, niin sitä en tiedä. Mitä enemmän englantia käyttää, sitä paremmin se sujuu, Mononen naurahtaa.

Vapaa‑aikaa Mononen viettää kavereiden kanssa rennosti; soittolista elää fiiliksen mukaan, eikä pelipäiväänkään sidota taikauskoisia rituaaleja.

Viime kauden Liiga‑debyytti tuli Monoselle Vaasassa lyhyellä varoitusajalla. Nyt tavoitteena on kehittää omaa pelaamista, ottaa paikka Liigan rytmissä ja auttaa KalPaa voittamaan ilta toisensa jälkeen.

KalPan Pelaajakorttihaastattelut on uusi ohjelma, jossa syvennytään jokaiseen KalPa-pelaajaan kauden mittaan numerojärjestyksessä. Uusi jakso kuullaan jokaisessa KalPan vieraspelien Savon Aaltojen It’s Hockey Time -lähetyksen ennakkolähetyksessä ja uusintana seuraavana aamuna klo 9.30.

KalPan kultamaalin tekijä paljastaa: Näin käsittelen kaiken huomion

Kultamaalin tekijä ja KalPan mestaripuolustaja Filip Westerlund kertoo pelaajakorttihaastattelussa, millaista on elää huomion keskipisteessä – ja miksi se ei ole muuttanut häntä ihmisenä.

Haastattelussa kuullaan myös hänen lapsuudestaan Keski-Ruotsissa, tarkat pelipäivän rutiinit, suosikkisarjat vieraspelireissuilla ja se, mitä hän tekisi, jos ei olisi jääkiekkoilija. Westerlund kertoo myös miksi hän viihtyy KalPassa, millaisia ovat hänen tarkat pelipäivän rutiininsa ja mitä sarjoja hän katsoo vieraspelireissuilla. Pelipäivän valmistautuminen on Filipille tarkkaa puuhaa – ja hän myöntää, että kaava on hioutunut lähes automaattiseksi.

-Herään, syön kaurapuuron ja kaksi kananmunaa, menen hallille, juon kahvia ja käyn aamujäällä. Sitten kotiin, tunnin päikkärit ja takaisin hallille – maila teipataan, luistimet tarkistetaan ja pitkä alkulämmittely ennen peliä. Se tulee jo automaattisesti.

KalPan Pelaajakorttihaastattelut on uusi ohjelma, jossa syvennytään jokaiseen KalPa-pelaajaan kauden mittaan numerojärjestyksessä. Uusi jakso kuullaan jokaisessa KalPan vieraspelien Savon Aaltojen It’s Hockey Time -lähetyksen ennakkolähetyksessä ja uusintana seuraavana aamuna klo 9.30.

Kotimaisuus näkyy Savossa kuluttajien ja yritysten valinnoissa

Savossa kotimaisuus ei ole vain arvo – se näkyy myös teoissa. Suomalaisen työn tuoreen tutkimuksen mukaan 84 prosenttia Savon alueen asukkaista pitää Avainlippu-merkkiä tärkeänä. Luku on selvästi korkeampi kuin muualla Suomessa, jossa vastaava osuus on 71 prosenttia.

– Savolaiset ovat ykkösiä Avainlipun arvostuksessa. Täällä osataan todella arvostaa suomalaista työtä ja lähituotantoa, sanoo tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Savossa toimii yli 420 Avainlippu-merkin saanutta yritystä, jotka työllistävät yli 30 000 ihmistä. Eljalan mukaan pienyrittäjyys ja paikallisuus luovat vahvan siteen kuluttajan ja tuotteen välille.

– Kun tunnet yrittäjän, luotat myös tuotteeseen. Luottamus on keskeinen tekijä ostopäätöksissä, Eljala toteaa.

Yrityspäättäjätkin näkevät kotimaisuuden arvon: 53 prosenttia sSavon alueen yrityksistä pitää suomalaisuutta erityisen tärkeänä, kun koko maan keskiarvo on 46 prosenttia.

– Avainlippu tunnetaan Savossa myös verkkokaupoissa paremmin kuin muualla. Se lisää yritysten kilpailukykyä, Eljala sanoo.

Vaikka hinta vaikuttaa kuluttajien valintoihin, kotimaisuus painaa vaakakupissa erityisesti silloin, kun kyse on merkityksellisistä tuotteista.

– Ruokakaupassa hintakilpailu on kovaa, mutta esimerkiksi laadukkaissa tuotteissa kotimaisuus voi olla ratkaiseva tekijä, Eljala arvioi.

Avainlippu on valvottu merkki, jonka myöntämisestä päättää puolueeton toimikunta.

– Merkki ei ole ostettavissa, vaan se ansaitaan. Tämä takaa sen luotettavuuden, Eljala painottaa.

Tutkimuksen mukaan Avainlipun merkitys ei ole hiipumassa – päinvastoin.

– Erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat kokevat Avainlipun entistä tärkeämmäksi. Tämä kertoo siitä, että paikallisuus ja vastuullisuus puhuttelevat myös nuoria, Eljala iloitsee.

Yhden Suomen yleisimmän kansantaudin ympärille kootaan uusi vertaistukiryhmä Kuopiossa – Lääkäri: ”Tauti etenee salakavalasti”

Eläkkeellä oleva keuhkolääkäri Anne Laatikainen on pitkän uransa jälkeen ryhtynyt tukemaan keuhkoahtaumatautia sairastavia Kuopion Seudun Hengitysyhdistyksen kautta. Yhdistyksen aloitteesta on juuri käynnistetty vertaistukiryhmä, joka tarjoaa sairastuneille mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja saada tukea arkeen.

– Terveydenhuolto ei pysty vastaamaan kaikkeen. Potilaat eivät aina saa tarpeeksi tai tasalaatuista potilasohjausta, ja se vaikuttaa suoraan hoidon onnistumiseen, Laatikainen sanoo.

Keuhkoahtaumatauti on yksi Suomen yleisimmistä kansantaudeista. Sen merkittävin aiheuttaja on tupakointi – joka toinen tupakoitsija sairastuu tautiin. Laatikaisen mukaan tauti voi kehittyä myös harvinaisista perinnöllisistä syistä, mutta käytännössä lähes kaikki potilaat ovat tupakoineet.

– Tauti etenee salakavalasti. Usein oireet ilmenevät vasta vuosikymmenten tupakoinnin jälkeen. Hengenahdistus, limainen yskä ja fyysisen kunnon heikkeneminen ovat tyypillisiä merkkejä, hän kertoo.

Laatikainen korostaa, että tupakoinnin lopettaminen on tärkein yksittäinen keino hidastaa taudin etenemistä. Sen jälkeen tulevat liikunta ja lääkehoito.

– Lääkehoidon tärkein tavoite on pahenemisvaiheiden esto. Jos potilas ei ymmärrä tätä, hän saattaa lopettaa lääkkeen käytön, vaikka se olisi elintärkeää, Laatikainen muistuttaa.

Kuopiossa kokoontuva vertaistukiryhmä tarjoaa sairastuneille mahdollisuuden jakaa kokemuksia ja saada neuvoja toisilta samassa tilanteessa olevilta. Ryhmän ohjaajana toimii Laatikainen, vaikka hän itse ei sairasta tautia.

– Vertainen ymmärtää, mistä puhutaan. Ryhmässä voi puhua vakavista asioista tai olla vain kuuntelijana. Jo ensimmäisellä kerralla näki, miten tärkeää on saada vinkkejä toisilta, Laatikainen kuvailee.

Ryhmän tapaamiset ovat luottamuksellisia ja osallistujien ehdoilla eteneviä. Keskustelu voi liikkua keuhkoahtaumataudista kalastukseen – tärkeintä on yhdessäolo ja ymmärrys.

– Suomalainen mies on usein huono puhumaan, mutta kuuntelemisella on suuri merkitys. Hiljainenkin voi rohkaistua ajan myötä, Laatikainen sanoo.

Tiistaina 23. syyskuuta Kuopion pääkirjastolla järjestetään kaikille avoin luento keuhkoahtaumataudista. Tilaisuus ei vaadi yhdistyksen jäsenyyttä, ja mukaan voi tulla myös läheinen tai ystävä, joka haluaa oppia lisää.

– Kerron perusasioista, omahoidosta, rokotuksista ja liikunnan merkityksestä. Moni yllättyy, kuinka paljon voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, Laatikainen sanoo.

Laatikainen painottaa, että läheisilläkin on oikeus tietää, mistä sairaudessa on kyse ja miten he voivat tukea sairastunutta.

– Jos tulee hengenahdistuskohtaus, läheinen voi auttaa rauhoittumaan, muistuttaa lääkkeestä ja olla rinnalla. Se voi olla ratkaisevaa, hän toteaa.

Keuhkoahtaumatauti ei ole parannettavissa, mutta sen etenemistä voi hidastaa. Laatikaisen mukaan jokainen voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa – pienin askelin.

– Liikunta ei tarkoita rääkkiä. Se voi olla vaikka kävely Vuorikadulta torille ja takaisin. Kolmen kuukauden päästä matka voi jo pidentyä. Jokainen etenee omassa sarjassaan, hän rohkaisee.

La Niña voi tuoda Pohjois-​Savoon leudon talven – meteorologi: ”Pitkäkestoiselle pakkastalvelle huonot edellytykset”

Pohjois-Savossa eletään syksyä, mutta katseet kääntyvät jo tulevaan talveen. Forecan meteorologi Markus Mäntykangas arvioi, että globaalilla La Niña -sääilmiöllä voi olla vaikutusta myös Savon seudun talvisäähän – ja se ei välttämättä tarkoita lumisia maisemia.

– La Niña on Tyynellä valtamerellä vaikuttava ilmiö, joka viilentää meriveden lämpötilaa laajoilla alueilla. Vaikka ilmiö tapahtuu kaukana, sen vaikutukset voivat ulottua jopa Eurooppaan asti, Mäntykangas kertoo.

Forecan ja Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) kausiennusteet viittaavat siihen, että Suomessa on odotettavissa tavanomaista leudompi ja sateisempi loppusyksy ja alkutalvi. Mäntykankaan mukaan tämä voi tarkoittaa sitä, että talven tulo viivästyy ja lumipeite jää vähäiseksi myös Pohjois-Savossa.

– Pohjois-Savo on sen verran kaukana merialueista, että toivoa kunnon sydäntalvesta on. Mutta jos nykyiset ennusteet toteutuvat, pitkäkestoiselle vanhan ajan lumitalvelle on huonot edellytykset, Mäntykangas sanoo.

Talvella 2023–2024 Pohjois-Savossa mitattiin poikkeuksellisen kovia pakkasia, jopa -40 astetta. Tuolloin vallalla oli El Niño -ilmiö, joka on La Niñan vastakohta. Mäntykangas muistuttaa, että vaikka El Niño yleensä nostaa maapallon keskilämpötilaa, se voi joskus tuoda myös kylmiä itävirtauksia Suomeen, kuten tapahtui tammikuussa 2024.

Ilmastonmuutoksen vaikutus talviin on kuitenkin vielä merkittävämpi.

– Lumipeitekausi on lyhentynyt koko Suomessa, myös Pohjois-Savossa. Mustien joulujen todennäköisyys kasvaa Savossa, vaikka sydäntalvi on vielä melko varmasti valkea.

Pitkän aikavälin ennusteisiin kannattaa suhtautua varauksella. Ne antavat suuntaa, mutta eivät yksityiskohtia.

– Kausiennusteet voivat kertoa kolmen kuukauden keskilämpötilapoikkeamasta, mutta eivät yksittäisten viikkojen tai päivien säästä. Viime vuonna ennusteet osuivat hyvin, mutta vaihtelua on paljon, Mäntykangas sanoo.

Kuuntele lisää podcastista.

Suonenjoen liikuntapalvelut laajenevat ravintoneuvonnalla

Suonenjoen kaupungin liikuntapalvelut laajentavat tarjontaansa uudella, maksuttomalla ravintoneuvonnalla, joka on suunnattu kaikille yli 18-vuotiaille suonenjokelaisille. Ensimmäinen ryhmä käynnistyy syyskuun lopussa, ja mukaan mahtuu kymmenen nopeinta ilmoittautujaa.

Liikunnanohjaaja Marko Savolainen kertoo, että idea ravintoneuvonnasta syntyi viime talvena, kun hän pohti uusia tapoja kehittää kaupungin palveluita.

– Liikuntaneuvonta on ollut meillä toiminnassa jo seitsemän vuotta, ja halusin rinnalle toisen palvelun, joka tukee ihmisten hyvinvointia uudesta näkökulmasta, Savolainen sanoo.

Ravintoneuvonta koostuu kolmesta tapaamisesta: ensimmäinen on ryhmämuotoinen, jossa käydään läpi ravitsemussuositusten pohjalta perusasioita. Sen jälkeen osallistujat saavat kaksi yksilöllistä tapaamista, joissa keskitytään henkilökohtaisiin ruokailutottumuksiin ja tavoitteisiin.

Savolaisen mukaan neuvonnan tarkoitus ei ole tarjota valmiita ruokavalioita tai kalorien laskentaa, vaan lähteä liikkeelle ihmisen nykyisestä ruokavaliosta ja tehdä pieniä, konkreettisia muutoksia.

– Me ei lähdetä tekemään 15 kohdan listaa, vaan keskitytään muutamaan asiaan kerrallaan. Kun niistä tulee uusia rutiineja, voidaan lisätä uusia tavoitteita pikkuhiljaa, hän kuvailee.

Tavoitteena on myös pysyvä elintapamuutos. Savolainen korostaa, että muutos syntyy vahvuuksien kautta.

– Ensin katsotaan, mitkä asiat ovat jo kunnossa. Kaikki ei tarvitse olla uutta ja mullistavaa – tärkeintä on tunnistaa ne kohdat, joissa on eniten korjattavaa, ja lähteä liikkeelle niistä.

Ravintoneuvonta sopii monenlaisille ihmisille. Osallistujalla voi olla tavoitteena parempi jaksaminen työpäivän aikana, terveyden edistäminen tai vaikkapa treenitehojen parantaminen.

– Ei ole yhtä oikeaa syytä osallistua – jokaisella on omat motiivinsa, ja me lähestymme niitä yksilöllisesti, Savolainen sanoo.

Ensimmäinen ryhmä on lähes täynnä, mutta Savolainen lupaa, että toiminta jatkuu.

– Tavoitteena on pyörittää ryhmä syksyisin ja keväisin. Seuraava starttaa näillä näkymin tammikuussa.

Kuuntele lisää podcastista.

Kaisa Saksan Keltainen sadetakki vie lukijan Pohjois-​Savon maisemiin ja mysteeriin

Vaikka kirjailija Kaisa Saksa asuu nykyään Lahdessa ja on syntyisin Jyväskylästä, hänen esikoisromaaninsa Keltaisen sadetakin juuret ovat syvällä Nilsiän mullassa. Kirjan tapahtumapaikka, Rimpisuon torppa, on saanut innoituksensa Saksan lapsuuden kesistä isän suvun mökillä Nilsiässä.

– Se oli paikka, jossa minusta pidettiin huolta ja kaikki oli hyvin. Oli helppo siirtyä niihin maisemiin vuosikymmenten päästä ja tuntea se hyvä, ihana savolainen henki, Saksa kuvailee.

Vaikka kirjassa vilahtelee Nilsiän poliisilaitos ja Rimpisuon kirous, kyse ei ole dokumentaarisesta kuvauksesta. Saksa kertoo kirjoittaneensa tarinan vahvasti mielikuvituksen ja muistojen pohjalta – jopa niin, ettei tiedä, onko lapsuuden kesäpaikka enää olemassakaan.

Keltainen sadetakki ei ole pelkkä maisemakuvaus. Se on tarina katoamisesta – sekä fyysisestä että henkisestä. Saksa kertoo, että kirjan lähtökohtana oli ajatus siitä, miten ihminen voi kadota niin, ettei häntä löydetä. Samalla hän pohtii, miten ihminen voi kadottaa itsensä esimerkiksi päihteisiin tai siihen, ettei kukaan huomaa.

– Miten voi hukkua siihen, että ihmistä ei huomata eikä hänestä pidetä huolta? Saksa kysyy.

Kirjan keskiössä on myös kahden miehen, Aatoksen ja Reiman, ystävyys. Heidän polkunsa ovat erkaantuneet koulun jälkeen, mutta vuosien tauon jälkeen kohtaaminen herättää kysymyksiä: tunnemmeko vanhan ystävän todella, vai vain muistomme hänestä?

– Ystävyys on jännä ominaisuus, joka ei häviä, vaikka emme näkisi tai kuulisi toisistamme. Ehkä ne yhteiset muistot tai jokin yhteinen aaltopituus säilyy, Saksa pohtii.

Kirjailijan ura ei alkanut nuorena, vaan vasta eläkkeellä. Saksa kertoo, että haave kirjailijuudesta on kulkenut mukana lapsuudesta asti, mutta vasta nyt löytyi aikaa ja rauhaa kokonaisen teoksen kirjoittamiseen.

– Jokainen hetki kirjan kanssa on ollut nautinto. Olen saanut luoda jotain, mitä ei ole olemassa muualla kuin mielikuvituksessani, hän sanoo.

Kirja on saanut hyvän vastaanoton, ja Saksa myöntää, että jatkoa saattaa olla luvassa – ehkä jopa oman suvun historiaan pohjautuvaa.

Vaikka Keltainen sadetakki voisi tapahtua missä tahansa, Saksa toivoo erityisesti pohjoissavolaisten lukijoiden huomaavan kirjan maisemien kauneuden ja luonnonrauhan.

– Olen pahoillani, että jouduin kustannustoimittajan pyynnöstä karsimaan kaiken savon kielen pois. Mutta hyvät ihmiset, nauttikaa siitä omasta kielestä ja ympäristöstä – se on parasta Suomessa, Saksa kannustaa.

Oppilaat oppivat korjaamaan ja kierrättämään – Kuopiolainen koulu ja säätiö rakentavat kestävää arkea

Kuopion Haapaniemen koulussa on otettu askel kohti kestävämpää arkea yhteistyössä Elävän säätiön kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tuoda kiertotalous ja ympäristöteot osaksi opetusta konkreettisella tavalla.

– Meillä on koulussa pyritty vahvistamaan erilaisia oppimisympäristöjä. Tämä yhteistyö sai alkunsa vanhempainillassa, jossa pohdimme, miten voisimme tuoda ympäristöteot näkyväksi oppilaiden arjessa, kertoo Haapaniemen koulun rehtori Kristiina Hyvärinen.

Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut muun muassa oppilasryhmien vierailuja Elävän säätiön tiloissa sekä kierrätysmateriaalien hyödyntämistä koulun käsityö- ja askartelutunneilla.

– Kaikki luokat ovat käyneet tutustumassa säätiön toimintaan ja osallistuneet työpajoihin. Lisäksi olemme saaneet käyttöön puhdasta puuta ja poistotekstiilejä käsitöihin. Tämä on ollut hyvin monipuolista yhteistyötä, Hyvärinen kuvailee.

Oppilaat ovat ottaneet uudenlaisen oppimisen innolla vastaan. Toiminnalliset tehtävät ja keskustelut kierrätyksestä ovat herättäneet kiinnostusta ja uusia ajatuksia myös kotona.

Elävän säätiön toimitusjohtaja Erno Kääriäinen näkee yhteistyön tärkeänä osana säätiön kasvatuksellista tehtävää.

– Meidän tärkein tavoite oli opettaa lapsia viemään asioita myös kotiin – että voisiko tämän korjata, ei heitetä heti pois. Halusimme herättää keskustelua vastuullisesta kuluttamisesta, Kääriäinen sanoo.

Vierailut säätiön tiloissa avasivat oppilaiden silmiä kierrätyksen mittakaavasta.

– Monet olivat yllättyneitä siitä, kuinka paljon tavaraa tulee meille ja mitä kaikkea tehdään, jotta tuotteet saadaan uudelleenkäyttöön. Se vaatii lajittelua, korjaamista ja huoltamista, Kääriäinen kertoo.

Sekä koulu että säätiö näkevät yhteistyön jatkumisen tärkeänä.

– Tämä nivoutuu opetussuunnitelmaan laaja-alaisesti – ympäristöopista käsitöihin ja yhteiskuntaoppiin. Se on osa sitä osaamista, jota haluamme vahvistaa, Hyvärinen toteaa.

Kääriäinen puolestaan toivoo, että yhteistyö laajenee.

– Meillä on jo noin 15 koulua mukana materiaalien osalta, mutta haluamme tiivistää yhteistyötä entisestään. Kierrätysmateriaaleista voi syntyä vaikka mitä – lusikoista koruja ja paljon muuta. Luovuus on tässä iso juttu.

Kuopion saunat ja järvet veivät sydämen – KalPa-​puolustaja Anton Karlsson viihtyy Savossa

KalPan puolustaja Anton Karlsson avaa pelaajakorttihaastattelussa elämäänsä kaukalon ulkopuolella. Hän kertoo lapsuuden maisemista pienessä ruotsalaisessa kylässä, harrastuksistaan ja siitä, mitä tekisi, jos ei olisi jääkiekkoilija. Haastattelussa selviää myös, kuka oli hänen suurin idolinsa ja miksi ABBA olisi unelmien illallisvieras.

Kun puhe kääntyy vapaa-aikaan ja harrastuksiin, Anton paljastaa intohimonsa:

– Nuorempana kalastin paljon. Meillä oli pieni joki Landsbrossa ja keväisin kävin kalastamassa haukia. Talvella myös pilkin. Se oli varmaan isoin harrastus ja ehkä pitäisi aloittaa taas, Karlsson toteaa podcastissa.

Kuuntele koko pelaajakortti podcastista.

KalPan Pelaajakorttihaastattelut on uusi ohjelma, jossa syvennytään jokaiseen KalPa-pelaajaan kauden mittaan numerojärjestyksessä. Uusi jakso kuullaan jokaisessa KalPan vieraspelien Savon Aaltojen It’s Hockey Time -lähetyksen ennakkolähetyksessä ja uusintana seuraavana aamuna klo 9.30.

Varkauteen oma Pride-​yhdistys – ”Kaikkien pitäisi lähteä samalta viivalta”

Varkaudessa perustettiin 7. syyskuuta uusi yhdistys, Varkaus Pride ry, jonka tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Yhdistys syntyi tarpeesta antaa pysyvä pohja jo useana vuonna järjestetylle Varkaus Pride -tapahtumalle.

– Ensimmäinen Pride järjestettiin neljä vuotta sitten talkoilla. Nyt halusimme luoda yhdistyksen, jotta tapahtuman järjestäminen olisi helpompaa ja jatkuvampaa, kertoo perustajajäsen Risto Hartikainen.

Yhdistyksen toiminta ei rajoitu vain kesän Pride-juhlaan.

– Haluamme luoda turvallisia tiloja ja vertaistukiryhmiä paikallisille. Lisäksi haemme Setan jäsenyyttä ja rakennamme yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa, Hartikainen sanoo.

Rauno Koivunen korostaa tasa-arvon merkitystä.

– Kaikkien pitäisi lähteä samalta viivalta – ihonväristä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai kansalaisuudesta riippumatta.

Perustajajäsen Anneli Koivunen kertoo, että oma perhetausta vaikutti päätökseen lähteä mukaan.

– Kun veljeni Risto tuli kaapista, se ei ollut meille mikään järkytys. Mutta monessa perheessä se on. Haluamme muuttaa tätä ajattelutapaa.

Kolmikko uskoo, että Varkaus on otollinen paikka uuden yhdistyksen työlle.

– Täällä ihmiset suhtautuvat avoimesti uuteen, Anneli Koivunen toteaa.

– Varkauden mottona on ”omannäköinen Varkaus”, ja tämä yhdistys on osa sitä, Hartikainen jatkaa.

Kuuntele lisää podcastista.

Laulaja-​lauluntekijä Matti Halmetvaara hyppäsi turvallisesta tuntemattomaan

Kuopiolaistunut laulaja-lauluntekijä Matti Halmetvaara vieraili taannoin Savon Aalloilla.

Halmetvaara toteaa, että musiikki on ollut hänelle aina tärkeä asia elämässä niin kuoro kuin myös teatteriharrastuksen myötä. Omien sanojensa mukaan neljänkympin kriisi sai hänet kolme vuotta sitten hakeutumaan The Voice of Finland -kisaan sekä lopulta hyppäämään luokanopettajan tehtävistä freelancer-artistiksi.

The Voice of Finlandissa hän koki itsensä ylittämisen sekä tietynlaisen häpeän poistumisen kokemuksia, jotka ovat vieneet häntä urallaan eteenpäin.

Musiikin tekemisen rinnalla teatteri on Halmetvaaralle tärkeä ja rakas asia. Halmetvaara kertoo, että sai toteuttaa kotiseudulleen Kuhmoon tänä vuonna kesäteatterinäytelmän ja paljon muutakin on työn alla teatterin saralla.

Menneen kesän keikoilla Halmetvaara on ottanut rohkeasti ohjelmistoonsa yhä runsaammin omia kappaleitaan. Mukana on ollut esimerkiksi hänen tuorein tuotoksensa Pahaa Unta, joka julkaistiin suoratoistopalveluissa 5.9.

Halmetvaaran tulevaisuuden haaveista sekä hänen biisintekoprosessistaan voi kuunnella lisää podcastista.

Kuopiossa Pilpan perinneympäristöt saivat uuden elämän

Kuopion Pilpan arvokas perinneympäristö on saanut uutta elinvoimaa Tapion koordinoimassa Pölyttäjäparatiisi Pilppa -hankkeessa. Vuoden mittainen luonnonhoitoprojekti keskittyi paitsi perinnebiotooppien hoitoon myös pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseen.

– Hankkeen pääpointti oli hoitaa aluetta, jossa on perinnebiotooppeja, ja samalla lisätä pölyttäjille sopivia elinympäristöjä, kertoo projektipäällikkö ja ympäristöasiantuntija Selma Salin Tapiosta.

Työ sisälsi muun muassa puuston poistoa, raivausta ja niittoa. Lisäksi kiinnitettiin huomiota lahopuun ja lehtipuun määrään.

Pilpan alue valikoitui hankkeeseen, koska siellä oli selkeä hoidon tarve.

– Aiemmin avoimet alueet olivat kasvaneet umpeen, mutta niillä oli suuri potentiaali palautua hoidon avulla, Salin selittää.

Kuopion kaupungin luonnonsuojelusuunnittelija Kalle Ruokolainen kuvailee Pilppaa kuopiolaisten rakastamaksi virkistysalueeksi, jolla on pitkä historia.

– Se on kaunis kansallismaisema Haminalahden kupeessa, jota on kuvattu jo 1800-luvulla von Wrightin tauluissa. Maisema on syntynyt vanhan maatalouden myötä, mutta ilman hoitoa se kasvaa umpeen, Ruokolainen kertoo.

Viime vuosina hoito oli jäänyt vähemmälle, ja pusikoituminen eteni. Hankkeessa ei tyydytty pelkkään ylläpitoon, vaan tehtiin myös peruskunnostusta.

– Avattiin alueita, jotka olivat olleet peltoja mutta istutettu kuuselle. Poistimme jopa 50-vuotiaita kuusia, jotta valo pääsee maahan ja niittykasvillisuus elpyy, Ruokolainen sanoo.

Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä.

– Arvioiden mukaan 99 prosenttia perinneympäristöistä on kadonnut viime vuosisadan aikana, Salin kertoo.

Syynä on laidunnuksen ja perinteisen maankäytön loppuminen. Hoito on kuitenkin tehokasta.

– Maaperän siemenpankki voi yllättää, kun avoimuutta palautetaan. Tulokset vaihtelevat, mutta mahdollisuuksia on, hän lisää.

Laidunnus on yksi tehokkaimmista keinoista.

– Eläimet tekevät työtä ilman fossiilista energiaa, lannoittavat maata ja lisäävät lajiston monimuotoisuutta, Ruokolainen toteaa.

Hän muistuttaa, että perinteiset suomalaiset eläinrodut, kuten itäsuomenkarja ja suomenlampaat, ovat tähän parhaita.

Hankkeen tulokset ovat lupaavia.

– Maisema on avartunut, pölyttäjälajisto on runsastunut ja perhosia on paljon. Uusiakin lajeja on löytynyt, Ruokolainen kertoo.

Vaikka lopullisia johtopäätöksiä ei vielä voi tehdä, suunta on oikea. Kuopion kaupunki aikoo jatkaa hoitoa.

– Meillä on tahto ylläpitää saavutettua tulosta ja kehittää aluetta edelleen pölyttäjäystävälliseksi, Ruokolainen lupaa. Laidunnusta harkitaan, mutta alueen sijainti ja ulkoilureitit tuovat haasteita.

Salin muistuttaa, että luonnon monimuotoisuutta voi tukea myös omalla pihalla.

– Jätä nurmikkoa leikkaamatta osittain, kylvä kukkaseoksia, lisää lahopuuta. Pienillä teoilla voi auttaa pölyttäjiä, hän vinkkaa.

Hankkeen tarinakartta ja kuvasarja ilmakuvista 1950-luvulta nykypäivään havainnollistavat, kuinka nopeasti maisema kasvaa umpeen ilman hoitoa. Karttaan voi tutustua verkossa.

Kuuntele lisää podcastista.

Heinäkuun keskilämpötila nousi maan korkeimmaksi Kuopion Savilahdessa

Pohjois-Savon kesä 2025 oli säiden puolesta kolmijakoinen, kertoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi Hannu Valta. Kesäkuu oli tavanomaista viileämpi, mutta heinäkuun puolivälin jälkeen sää muuttui tukalan kuumaksi koko maassa, myös Savossa.

– Heinäkuu oli poikkeuksellisen lämmin. Kuopion Savilahdessa mitattiin Suomen korkein keskilämpötila, 21,1 astetta. Kuopion lentoasemalla heinäkuu oli toiseksi lämpimin 80 vuoteen, keskilämpötilan ollessa 20,8 astetta, Valta kertoo.

Vertailun vuoksi viimeisen 30 vuoden keskiarvo on 17,5 astetta.

Hellepäiviä kertyi Kuopion lentoasemalla 26, mikä on selvästi tavanomaista enemmän.

– Erityisesti heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun koettiin pitkä hellejakso, joka teki kesästä monelle mieleenpainuvan, Valta sanoo.

Sateiden osalta kesä oli Itä-Suomessa selvästi tavanomaista kuivempi. Esimerkiksi Maaningalla sademäärä jäi noin 50 millimetriä alle keskiarvon.

– Kuivuutta näkyi erityisesti vesistöissä – monin paikoin vedenpinta oli poikkeuksellisen alhaalla, Valta toteaa.

Voiko lämmin kesä ennakoida tulevaa talvea? Valta toppuuttelee.

– Sääennusteet pitävät paikkansa korkeintaan kymmenen vuorokautta eteenpäin. Pitkän aikavälin ennusteet ovat epävarmoja, mutta ilmastonmuutoksen myötä todennäköisyys tavanomaista lämpimämpään talveen on kasvanut.

Syksyn myötä myös revontulet ovat palanneet taivaalle.

– Aurinko on ollut viime aikoina aktiivinen, ja kun yöt pimenevät, revontulia voi näkyä jo elokuun lopulta lähtien. Ennustaminen on kuitenkin vaikeaa – se on jopa hankalampaa kuin sään ennustaminen, Valta kertoo.

Iisalmen Kiireneutraalit kahvit tarjoavat kahvia, kohtaamista ja kuplien puhkomista

Kuuntele podcast tästä!

Iisalmen kaupunki on kehittänyt uudenlaisen tavan kohdata asukkaita – kiireneutraalit kaupunkikahvit. Kyseessä ovat matalan kynnyksen kahvihetket, joissa ei ole kiirettä eikä tiukkaa agendaa, mutta sitäkin enemmän yhteisöllisyyttä, kuuntelemista ja läsnäoloa.

Kahvihetkiä järjestettiin alkuvuodesta, ja ne ovat saaneet innostuneen vastaanoton. Syksyllä kierros jatkuu eri puolilla kaupunkia, muun muassa Perheentalolla, opiskelijakampuksella ja kirjastolla.

– Ajatus syntyi tarpeesta luoda tilaa kiireettömälle kohtaamiselle. Koronan jälkeen kasvokkaiset tapaamiset ovat vähentyneet, ja usein ne tapahtuvat tiukan asian äärellä. Halusimme tarjota mahdollisuuden tulla sellaisena kuin on, ilman paineita, kertoo Iisalmen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Laura Koski.

Kahvihetkien taustalla on kaupungin vastuullisuustyö, jossa kiireneutraalius on noussut keskeiseksi teemaksi. Se tarkoittaa arjen sujuvuutta, luonnonläheisyyttä ja mahdollisuutta palautua kiireestä.

– Iisalmi on ihmisen kokoinen kaupunki. Välimatkat ovat lyhyitä, luonto ja harrastuspaikat lähellä. Meillä voi elää kiireneutraalia arkea, Koski kuvailee.

Iisalmen kaupungin osallisuuskoordinaattori Hanna Holopainen on ollut mukana jokaisessa tapahtumassa.

– Tunnelma on ollut lämmin ja puheensorina vilkasta. Mukaan on tullut myös uusia kasvoja, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet kaupungin tapahtumiin, Holopainen kertoo.

Kahvihetkien tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta kuntalaisten ja kaupungin välillä. Paikalle on saapunut myös kaupungin johtoa ja muita edustajia.

– On tärkeää, että myös ne asukkaat, jotka eivät ole mukana päätöksenteossa, voivat kohdata kaupungin edustajia rennossa ilmapiirissä, Koski sanoo.

Syksyn kahvihetkillä keskustellaan muun muassa lapsiperheiden arjesta ja ikäihmisten toiveista kirjaston tiloihin liittyen. Nuoria pyritään tavoittamaan opiskelijakampuksella järjestettävällä kahvihetkellä.

– Nuorten ääntä on vaikeampi saada kuuluviin, joten on tärkeää mennä sinne, missä he ovat. Toivomme, että nuoret tuovat esiin omia näkemyksiään ja toiveitaan, Holopainen sanoo.

Kahvihetket tukevat myös kaupungin viestintää ja markkinointia.

– Ne auttavat meitä pysymään ihmisten pulssilla. Saamme tietoa siitä, mikä toimii ja missä on kehittämisen varaa. Se ei ole pelkkää sanahelinää, vaan aitoa vuoropuhelua, Koski painottaa.

Lopuksi Holopainen kannustaa kaikkia osallistumaan:

– Kannattaa tulla mukaan, vaikka vain kuuntelemaan ja nauttimaan kupillinen kahvia. Vertaistuki ja toisten tarinat voivat inspiroida yllättävillä tavoilla.

Vesilintujen metsästyskausi alkaa – asiantuntija muistuttaa vastuullisuudesta

Vesilintujen metsästyskausi käynnistyy keskiviikkona 20.8., ja metsästäjät suuntaavat jälleen järville ja kosteikoille. Vaikka metsästysinto on korkealla, asiantuntijat muistuttavat vastuullisuudesta ja lajituntemuksesta.

Pohjois-Savon riistapäällikkö Matti Kervinen Suomen Riistakeskuksesta kertoo, että vesilintujen pesimäkausi sujui tänä kesänä kohtuullisen hyvin.

– Sinisorsalla, telkällä ja haapanalla poikasmäärät olivat keskimäärin hyviä. Silti pitkäaikainen kehityssuunta on huolestuttava – lähes kaikkien muiden sorsalajien kannat ovat heikentyneet, Kervinen toteaa.

Sepelkyyhky on noussut viime vuosina metsästäjien suosikiksi, ja sen metsästyskausi alkaa jo 10. elokuuta. Kervisen mukaan sepelkyyhkykannan vahvistuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta ei ole suoraan vaikuttanut vesilintujen metsästyksen suosioon.

– Sorsajahdin vetovoima on vähentynyt osin elinympäristöjen heikentymisen vuoksi, Kervinen arvioi.

Kervinen painottaa, että metsästäjien tulisi keskittyä sinisorsan metsästykseen ja suhtautua muihin lajeihin maltilla.

– Jos omalla metsästysalueella esiintyy harvinaisempia lajeja kuten jouhisorsaa tai lapasorsaa, kannattaa harkita, ampuuko niitä lainkaan, hän sanoo.

Lajin tunnistaminen on kaiken a ja o.

– Jos ei varmasti tunnista lintua sinisorsaksi, kannattaa jättää ampumatta. Se on hyvä nyrkkisääntö, Kervinen neuvoo.

Kervinen muistuttaa myös saalisilmoituksen tekemisestä. Saalisilmoitus on tehtävä kaikista riistasorsista, lukuun ottamatta sinisorsaa, tavia ja telkkää. Ilmoitus tulee toimittaa seitsemän vuorokauden kuluessa saaliin pyydystämisestä.

– Saalisilmoitus hoituu vaivatta, kun ottaa rutiiniksi kirjata kaikki saaliit ja miksei havainnotkin Oma riistaan, niin ei tarvitse erikseen miettiä, mistä lajista pitää tehdä ilmoitus ja mistä ei, Kervinen toteaa.

Vastuullinen metsästys ei rajoitu pelkästään saaliin valintaan. Kervinen muistuttaa, että metsästäjän tulisi huolehtia myös elinympäristöistä.

– Yli rehevöityminen ja vieraslajit kuten minkki ja supikoira uhkaavat vesilintuja. Niiden pyytäminen on tärkeä osa riistanhoitoa, hän sanoo.

Myös ei-metsästäjät voivat osallistua.

– Esimerkiksi loukkupyynnissä voi olla mukana, vaikka ei omistaisi metsästyskorttia. Maanomistajilla on suuri rooli kosteikkohankkeissa, joihin on saatavilla tukia, Kervinen kertoo.

Vesilintujen metsästys on sallittua vain päivänvalossa. Metsästyskielto alkaa tunti auringonlaskun jälkeen ja päättyy tuntia ennen auringonnousua

– Oma riista -sovellus auttaa seuraamaan tarkkoja aikoja sijainnin mukaan. Kannattaa mieluummin lopettaa ajoissa kuin venyttää rajoja, Kervinen korostaa.

Turvallisuus on metsästyksen kulmakivi.

– Ampumasektorit on hyvä miettiä etukäteen, ja koiran ollessa vedessä ei saa ampua. Lentäviä lintuja ammutaan taivasta kohti, ei vaakasuunnassa, hän muistuttaa.

Vaikka poliisin resurssit metsästyksen valvontaan ovat rajalliset, Kervinen painottaa metsästäjien omaa vastuuta.

– Jokaisella metsästäjällä on velvollisuus toimia sääntöjen mukaan. Se on myös koko metsästäjäkunnan edun mukaista, hän sanoo.

Valvontaa tehdään paikallisesti metsästysseurojen ja riistayhdistysten toimesta, erityisesti aloituspäivinä.

Vesilintujen metsästys on edelleen monelle tärkeä syksyn hetki, mutta harrastajamäärät ovat laskeneet.

– 15 vuotta sitten sorsajahdissa kävi noin 100 000 metsästäjää, viime vuonna enää 60 000. Syynä ovat muun muassa rantarakentaminen, umpeenkasvu ja heikentyneet lintukannat, Kervinen kertoo.

Kervinen kehottaa metsästäjiä tarkistamaan luvat, varmistamaan lyijyttömien patruunoiden käytön ja huolehtimaan turvallisuudesta.

– Jahtipäivä voi olla onnistunut, vaikka saalista ei tulisikaan. Nautitaan luonnosta, koiran kanssa touhuamisesta ja hyvästä seurasta, hän kiteyttää.

Mikko Alatalo kertoo Kuopion kaupunginorkesterin kanssa työstämästään levystä

Aamuvieraaksi Savon Aamuun Savon Aalloille saapui todellinen suomalaisen musiikin legenda – laulaja ja lauluntekijä Mikko Alatalo.

Alatalo levyttää parhaillaan sinfonialevyä Kuopion kaupunginorkesterin kanssa, joten häneltä kuullaan mielenkiintoista juttua meneillään olevasta projektista. Keväällä 2026 Alatalolla ja Kuopion kaupunginorkesterilla on yhteinen konsertti, jossa nämä kappaleet esitetään.

Yli 700 kappaletta urallaan levyttänyt Alatalo on valinnut nyt kuusi ikimuistoisinta kappaletta, joista hän tekee sovitukset Kaupunginorkesterin kanssa. Mitkä kappaleet levylle on valikoitu? Onko jokin sovitus yllättänyt Mikon erityisen paljon, ehkä jopa muuttanut biisin luonnetta? Myös useat eri sovittajat ovat antaneet kappaleille erilaisia sävyjä, joten heidänkin kädenjälkeään Mikko Alatalo avaa.

Tulevana lauantaina Mikko Alatalo & Coitus Int 50 Revivalin päätöskeikka kuullaan Sawohousella. Tästä keikastakin muutama sana kuullaan!

Kulttuurin arvoa ei ymmärretä, pohtii Lazy Bonez -yhtyeen Tommi ”Tuple” Salmela

Savon Aaltojen lauantaivieraaksi saapuivat vahvat savolaisjuuret omaava Lazy Bonez -yhtye ja sieltä laulaja Tommi “Tuple” Salmela sekä kitaristi Markku Mähönen. Yhtyeen matka on alkanut vauhdikkaasti jo vuonna 2012 ja näiden vuosien varrelle on mahtunut paljon kaikenlaisia kokemuksia, joista on muodostunut upeita tarinoita.

Lazy Bonezin kokoonpanoon kuuluvat Salmelan ja Mähösen lisäksi Topi KosonenJaakko KauppinenHeikki Polvinen sekä Mikko Niiranen.

Lazy Bonezin Salmela ja Mähönen kertovat, että omalaatuisin sekä mieleenpainunein keikkakokemus on ollut heidän tähän mennessä ainoa ulkomaan-kiertueensa Baltiassa. Erityismaininnan Mähönen antoi kyseisen kiertueen Tallinnan-keikalle, jossa meininki oli erityisen hyvä.

Tänä syksynä Lazy Bonez julkaisee tuoretta ja hieman vanhempaakin musiikkiaan uuden EP:n muodossa. Elokuun 22. päivä julkaistava EP kantaa nimeä Late ja sen nimikkokappaleella laulaa usealle savolaiselle tuttu Marko Hietala. Kyseinen EP tulee olemaan harvinaisuus. Late-EP:tä on laitettu myyntiin ainoastaan 200 kappaletta Levykauppa Äxän kautta eikä sitä julkaista lainkaan musiikin suoratoistopalveluissa, mikä poikkeaa nykyajan normista.

Yhteiskunnassa valloillaan oleva epävarmuus ja erityisesti taloudelliset vaikeudet vaikuttavat suuresti kulttuuri- ja musiikkiteollisuuteen ja tämän myötä esimerkiksi ihmisten keikoilla käyminen on vähentynyt. Salmela kertoo haastattelussa, ettei kulttuurin arvoa ihmisen hyvinvoinnille oikein ymmärretä, kuten ei sitäkään, ettei kulttuurin tekemisestä ja tuottamisesta tulisi leikata niin paljoa kuin mitä nyt on jo tehty.

Lisää Lazy Bonezin matkasta yhtyeenä, bändin nimestä sekä unelmakeikkapaikoista voi kuunnella podcastista.

Atomirotan Mikko Sarjanen: Kuopiolainen ja pohjoissavolainen energia tarttuu

Ystävänpäivänä 2014 perustettu bändi Atomirotta on tuttu vierailija Kuopiossa. Yhtyeen viimeisin Pohjois-Savon keikka oli Kuopiorockissa. Kokoonpanon muodostavat Mikko SarjanenRane Raitsikka sekä Juuso Kallioinen.

Atomirotan laulaja Mikko Sarjanen kertoi Savon Aalloille tämän vuoden Kuopiorockin keikan olleen täällä Savon maaperällä mahdollisesti tähänastisista jopa se spesiaalein.

Atomirotta on esiintynyt aina Kuopiorockin yhdellä pienimmistä lavoista kuten myös tänä vuonna Savonia stagella. Sarjasen mukaan he viihtyvät siellä sen intiimin tunnelman vuoksi, sillä he yhtyeenä muutoinkin viihtyvät pienemmillä lavoilla ja klubeilla.

Lämpimiä ja mieleenpainuneita keikkamuistoja energisellä yhtyeellä on Kuopiosta vuosien varrella muutoinkin esimerkiksi Panzasta, Henry’s Pubista ja Sawohouse Undergroundilta.

Musiikin lisäksi Sarjanen tekee myös äärimmäisen tärkeää työtä nuorten lukutaidon edistämisessä ja toimii esimerkiksi lukukeskuksen Sanat Haltuun rap-työpajoissa.

Bändin keikkakokemuksista, Atomirotan kuuntelijakunnasta sekä musiikin tekemisestä voi kuunnella lisää podcastista.

Ennen 2.4.2024 julkaistut podcastit löydät alla olevista linkeistä:

Spotify