Savon Aaltojen podcasteista löydät parhaimmat poiminnat taajuudella kuulluista haastatteluista, joissa esillä ovat aina monipuoliset aiheet sekä äänessä mielenkiintoiset studiovieraat. Podcastiksi päivittyvät myös kanavan lukuisat erikoisohjelmat. Uutta sekä ennen kaikkea kuuntelemisen arvoista sisältöä päivittyy tarjolle useita kertoja viikossa. Kuuntele ja uppoudu tarinoiden äärelle!
Hyötykasvien suosio jatkuu pohjoissavolaisten puutarhoissa
Tänä vuonna kevään saapuminen Pohjois-Savoon on ollut hieman tahmeaa; tuntuu, että joka askel eteenpäin on tuonut kaksi askelta taaksepäin. Ihmisten mielenkiinto puutarhaa kohtaan on alkanut herätä sään lämmetessä.
-Huomaa selvästi, kun vähän lämpenee, että on vähän enempi ihmisiä liikenteessä, kertoo Hankkija Kuopion puutarhamyymälästä puutarhuri, puutarhamyymälän vastuuhenkilö Eveliina Bordi.
Hyötykasvien suosio on ollut huomattava trendi viimeisen parin vuoden aikana, ja se näyttäisi Bordin mukaan jatkuvan tänäkin keväänä.
-Perunaa ja sipulia kasvatetaan ja laitetaan kasvamaan erilaisia juureksia sekä yrttejä ja muita hyötykasveja, mutta sitten ihan myös näitä monivuotisista niin herukkapensaita kuin omenapuita , Bordi mainitsee.
Puutarhaan saatetaan ostaa myös eksoottisempiakin kasveja.
-Eksoottisempiakin juttuja löytyy kuten persikka ”Riga”, Bordi kommentoi.
Lajike saattaa hyvällä, suojaisalla ja lämpimällä paikalla talvehtia maahan istutettuna. Pohjois-Savo kuuluu pääosin kolmanteen ja neljänteen kasvuvyöhykkeeseen, joten persikka tällä korkeusasteella on varsin eksoottinen kasvi.
Minulla itsellänikin on persikka tuolla Lapinlahdella. Viime vuonna kokeeksi istutin. Nyt oli kyllä ennätys kylmä talvi, että vähän mietityttää miten persikalle kävi, Bordi pohtii.
Toukokuun alussa puutarhatöiden aloittaminen on hyvä ajankohta. Bordi suosittelee aloittamaan pihan kalkitsemisesta, jota seuraa lannoitus säästä riippuen parin viikon päästä.
Atso Almila paljastaa: Näin minusta tuli kapellimestari
Savon Aaltojen Kahvilavieraana on tällä viikolla Kuopion kaupunginorkesterin 2. kapellimestari Atso Almila. Almila tunnetaan myös säveltäjänä ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professorina.
Almila syntyi Helsingissä vuonna 1953.
-Sanoisin, että Helsinki oli viisikymmentä luvulla oli vielä pikkukaupunki. Kotiasuntoamme lämmitettiin haloilla siihen asti, kun olin kuusivuotias. Talonmies toi puut kaakeliuuneihin ja puuhellat oli, Almila muistelee.
Musiikki ympäröi Atso Almilaa jo lapsuudessa.
-Isä oli hyvin musikaalinen ja äiti oli perheestä, jossa hänen isällään oli paljon sisaruksia, joista osa oli ammattimuusikoita. Musiikkia kuunneltiin radiosta ja aina silloin tällöin lähdettiin isän kanssa yliopiston juhlasaliin konsertteihin, Almila kertoo.
Säveltäminen kiinnosti Almilaa jo pienenä poikana ja hän on säveltänyt muun muassa oopperoita, sinfonioita, puhallinorkesteriteoksia, konserttoja useille soittimille ja teatteri- ja elokuvamusiikkia.
Almila opiskeli Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohtoa 1970-luvulla.
-Ehkä vähän saamaan tapaan kuin viisi vuotta nuoremman koulutoverini Esa-Pekka Salosen ajatus, kun hän alkoi kapellimestariksi, että oppisi johtamaan omia sävellyksiin, perustelee Almila ryhtymistään opiskelemaan kapellimestariksi.
Kuuntele lisää Atso Almilan ajatuksia musiikista, orkesterin johtamisesta ja tarinoita hänen elämästään podcastista.
Kevään kelirikko tuo haasteita jätehuoltoon – näin voit varautua
Keväällä kelirikko pehmentää teitä monin paikoin ja kelirikko aiheuttaa hankaluuksia myös jätehuoltoon. Jäteauto voi täytenä painaa jopa 29 tonnia. Kelirikko vaikuttaa jätekuljetuksiin joka vuosi.
-Kyllä se joka kevät tuo haasteita, kun liikutaan noilla haja-asutusalueilla ja vähän syrjäisimmillä teillä, kertoo Jätekukon logistiikkainsinööri Aki Malinen.
Kelirikko hidastaa jäteastioille ajamista ja pahimmillaan jäteastia saattaa jäädä tyhjentämättä.
-Osa näistä tyhjennyskohteista tai astioista jää tyhjentämättä sen takia, kun tiet ovat osittain niin huonossa kunnossa, että ei sinne kannata eikä voi mennä tyhjennyksiä tekemään, Malinen kommentoi.
Painaviin jäteautoihin saattaa tulla vaurioita huono kuntoisilla teillä.
-Jos kiinni juuttunut jäteauto joudutaan vetämään pois, niin siihen voi tulla vaurioita pohjaan ja tekniikkaan. Jos se on pahasti jäänyt kiinni niin voi tulla useampien tuhansia euroja remontteja, Malinen kertoo
Jätekukon asiakaspalveluun voi ilmoitta, jos kiinteistölle johtava tie on huonokuntoinen. Jäteastian voi siirtää isomman tien varteen tyhjennystä varten, jos siitä ilmoittaa ennakkoon. Jäteastian tyhjennyksen voi myös perua. Perumalla tyhjennyksen etukäteen asiakkaalta ei veloiteta hukkanoutomaksua.
– Sitten ei myöskään varsinkaan rikota tietä eikä autoja, Malinen mainitsee.
Nilsiän pitäjäraati vahvistaa yhteisöllisyyttä: ’Yhdessä saamme aikaan merkittäviä asioita”
Nilsiän pitäjäraati tekee tiivistä yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa ja raadin toiminnassa on vahvasti esillä kehittämislähtöisyys. Nilsiän pitäjäraadin puheenjohtaja Maria Puustisen mukaan yhteistyö eri toimijoiden kanssa on tiivistä ja antoisaa.
Kukaan meistä ei varmasti saisi aikaan saisi niin merkittäviä asioita aikaan, kun mitä me yhdessä saadaan, Puustinen kommentoi.
Pitäjäraadilla on tällä hetkellä paljon suunnitelmissa ja meneillään toimintaa.
-Olemme suunnittelemassa ja toteuttamassa tapahtumia monien eri toimijoiden kanssa, kuten vapputoria ja kesällä ollaan mukana kesätoreilla, Puustinen mainitsee.
Yksi merkittävä hanke on Nilsiän rantapuiston kehittäminen. Sataman läheisyydessä olevasta puistosta on Puustisen mukaan alueesta on saada kaikkien kyläläisten yhteinen olohuone.
Kohennuksia on tulossa koko alueelle niin, että saataisiin tila, jossa kaiken ikäisten olisi hyvä olla, viettää aikaa ja harrastaa, Puustinen kertoo.
Pitäjäraadit ovat osa kaupungin kansalaistoiminnan palveluita. Pitäjäraadit tarjoavat alueen asukkaille demokratiaa, väylän kehittää alueensa palveluita, yrittäjyyttä sekä asukkaiden hyvinvointia.
Savon Aaltojen pitäjäraatiradio-ohjelmasarjan neljännessä osassa tutustuimme tällä kertaa tarkemmin Nilsiän pitäjäraadin kuulumisiin ja sen toimintaan.
Telkkien rengastus on maaninkalaisen Pentti Rungon intohimo – ensimmäinen pönttö tarjosi yllätyksen
Savon Aaltojen tämän viikon Kahvilavieraaksi istahti maaninkalainen Pentti Runko. Runko on rengastanut lintuja eritoten telkkiä keväisin nelisenkymmentä vuotta ja toimii pelastajana Pohjois-Savon Pelastuslaitoksella.
Rungon pitkäaikainen telkkien rengastusaineisto on arvokas tieteelle ja sen pohjalta on kirjoitettu useita tieteellisiä artikkeleita. Kiinnostus luontoon on ollut hänellä jo pienestä pitäen. Runko innostui telkistä Hannu Hautalan Kololinnut ja muut pökkelöpesijät -kirjan myötä.
-Silloin rakensin ensimmäisen alkeellisen telkän pöntön. Ensimmäisenä keväänä menin suurilla innolla katsomaan, mitä pöntössä on. Sinne oli ampiainen pesinyt ja se oli minulle oli järisyttävä pettymys, Runko kertoo.
Runko katsoi Hautalan kirjasta, että noin joka kahdennessatuhannessa pöntössä pesii ampiainen.
-Mietin, että miten minulla voi olla näin huono tuuri, että heti ensimmäisessä pöntössä pesii ampiainen, Runko muistelee.
Seuraavana keväänä kuitenkin pönttöön pesi telkkä.
-Muistan sen näyn, siellä oli sellaisia hohtavan valkoisia untuvia, hyvin pehmeän ja lämpimän oloinen pesä ja mielikuva on kuudesta suuresta turkoosista munasta. Se näky on syöpynyt mieleen ja silloin varmaan leimainnuin tähän lajiin, Runko kuvailee.
Rungon mielestä telkkä sopisi Suomen kansallislinnuksi. Kalevalassa sotka eli telkkä munii Ilmattaren polvelle kuusi kultaista ja yhden rautaisen munan, joista muodostuivat maa, vesi, ilma, tähdet, kuu ja aurinko.
Sää on riskitekijä Erätaika-messujen uudella paikalla – Messupäällikkö näkee myös mahdollisuuksia
Erätaika-messujen messupäällikkö Tapio Multasuo myöntää, että tapahtuman siirtäminen Kuopio-hallista Sorsasalon raviradalle jännittää.
-Riskitekijä on sää, joka vaikuttaa mielialaan ja kävijämäärään, Multasuo mainitsee.
Multasuo näkee kuitenkin uudessa messupaikassa myös mahdollisuuksia.
– Nyt on paikalla erätunnelmaa nuotioineen ja nokipannukahveineen, mönkijä- ja maastopyörärata ja ampuma mahdollisuuksiin saakka.
Multasuon mukaan näytteilleasettajat ovat antaneet positiivista palautetta messupaikan siirrosta.
-Messukävijöiltä on myös tullut viestiä, että paikanvaihtoa arvostetaan, Multasuo myhäilee.
Savon Aallot lähettää messuilta suoraa lähetystä perjantaina 26.4. klo 13.00-18.00. Kuuntele alta lisää Tapio Multasuon mietteitä ensi viikonlopun messuista.
Meteorologi povaa liki ennennäkemätöntä takatalvea Suomeen ja Savoon
Huhtikuun puolivälissä luulisi jo kevään näyttävän merkkejään, mutta toisin on kun säätiedotusta katsoo.
Luvassa on nimittäin pakkasta ympäri vuorokauden miltein viikon ajan. Lähes koko Suomen peittävä pakkanen käy kylmimmillään jopa -25 asteen tienoilla. Savon alueellakin pakkanen kirii öisin jopa -10 asteeseen.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Tuukka Keränen kertoo, että näin pitkät pakkasjaksot tähän vuoden aikaan ovat erittäin poikkeuksellisia ja niitä esiintyy tilastollisesti vain noin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.
Luntakin on luvassa. Perjantain ja lauantain aikana suomeen saapuu idästä matalapaine, joka aiheuttaa luultavasti lumisadetta.
Lunta sataa muutamia senttejä ja paikoitellen sitä voi kertyä jopa kymmenen senttimetriä. Vielä ennen viikonlopun lumisateita Etelä- ja Pohjois-Savossa lunta on enää hyvin vähän jäljellä.
Kuuntele lisää alta.
kuuntele tästä uudet SAVON AALTOJEN PODCASTIT
ennen 2.4.2024 julkaistut podcastit löydät alla olevista linkeistÄ:
Google Podcasts 